Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Päivä 173: Seura tekee kaltaisekseen

Tiedätte, että kun minulta alkaa jokin tuote näyttämään merkkejä loppumisesta, käytän sitä kahta kauheammin ja olen jo kantamassa purkkia jätekasaan sillä sinisellä sekunnilla, kun sen viimeiset tipat lähtevät käyttöön. Raivaan paljon kaappeja ja eliminoin jatkuvasti tavaraa ja teen sitä eteenkin kosmetiikan kanssa. Tiedätte, että unelmoin asunnosta, jossa ei olisi turhaa ja ylimääräistä tavaraa. Harmikseni wannabe-insinööri ei ole kanssani samalla linjalla.

Inspiraatio tähän postaukseen lähti tästä Pradan matkakokoisesta suihkugeelistä, jonka pakkaus on jo pari päivää nököttänyt tyhjänä suhkussamme:

Lisäinspiraatiota toi tämä Lumenen kosteusvoide, jonka annoin wannabe-insinöörile lähes kaksi vuotta sitten käytettäväksi:

Wannabe-insinööri on yrittänyt selitellä minulle rasvaa olleen yhä jäljellä siksi, että se olisi todella riittoisaa (jep, siitähän tässä on kyse). Joitakin päiviä sitten hän vihdoin voitonriemuisasti julisti purkin loppuneen (kun ensin olin hänelle useasti huomauttanut, että jos hän vain käyttäisi sitä edes pari kertaa, loppuisi se vihdoin). Tuote loppui, mutta tyhjä purkki jäi möllöttämään kaappiin.

Tyhjän purkin vieressä jököttää silmänympäryssticki, joka minun oli tarkoitus vain ruuvata auki kuvaa varten ja kertoa, että siinä missä itse kulutan moisen kolmessa kuukaudessa, on sama sticki wantsulla käytössä lähes vuoden. Menin kuitenkin haistamaan stickiä kuvatessani sitä ja mikä pilaantuneen tuotteen löyhkä! Tästä minun oli jo pakko huomauttaa wannabe-insinöörille ja vastaus oli ”Joo, en mä sitä uskalla käyttää enää kun viimeksikin kun laitoin niin sain jonkun silmätulehduksen.” (Mikä hänelle tosiaankin oli juuri joku aika sitten lievänä.)

Hän oli tosiaankin päättänyt, ettei käytä tuotetta enää (kuten ei ollut aiemminkaan suuremmin käyttänyt näköjään…), mutta ei ollut vaivautunut heittämään sitä roskiin. Ihan tosi, miksi kaikki pitää vaan jättää pyörimään tänne?!?

Leikkasin toista viikkoa sitten auki wannabe-insinöörin kasvokuorintatuubin. Jos itse leikkaan jonkun tuubin auki, on se sen verran vahva merkki sen lopuillaan olosta, että tahdon pian käyttää tuotteen loppuun.

Vaan wantsullapa ei ole kiire. Jos en häntä hoputtaisi, niin tuo auki leikattu kuorinta olisi suihkussamme varmasti vielä ensi joulunakin…

Sanotaan, että vastakohdat vetävät puoleensa, mutta hei oikeasti, hamsterin kanssa on rankkaa asua! Itse yritän eliminoida kaikkea mahdollisimman tehokkaasti ja toinen taas näköjään tekee kaikkensa, ettei roskiakaan tarvitsisi heittää pois.

Ihan kiusallanikaan en noita heitä pois itse. Saa nähdä, kauanko menee, että wantsu ne omatoimisesti heittää pois. Luultavasti minulta tosin menee hermot noihin jo vuorokauden sisään ja kärrään ne wannabe-insinööriltä edes kysymättä roskiin. Hän tuskin edes huomaa asiaa tai jos huomaakin, niin pitää roskispalveluani itsestäänselvyytenä. En ehdottomastikaan suosittele hankkimaan miestä (tai insinööriä), joka muuttaa kanssasi asumaan suoraan äidin hellistä hoivista. Nämä yksilöt ovat nimittäin melko tottouneita siihen, että äiti kyllä hoitaa.

Kun olen yksin kotona wannabe-insinöörin ollessa reissussa tai töissä vapaapäivänäni, siivoan aina asunnon. Siistissä asunnossa on ihanaa olla ja se tekee myös mieli pitää siistinä. Mutta kun asuu sottapytyn kanssa ja asunto sotkeutuu, meinaa tilanne aina välillä riistäytyä käsistä. Vai mitäs sanotte tästä näystä:

Meikkipöydälläni jos jossakin on kuitenkin yleensä aina melko siistiä. Seura vaan näyttää tekevän kaltaisekseen!

Postissa tuli tänään kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa kirjaa:

Toivottavasti näistä on hyötyä romujen taltuttamisessa, vaikuttavat nimittäin juuri minulle sopivilta oppailta. Mielestäni on tosin kyllä melko ironista, että päästäkseeni tavarasta eroon, piti taas hankkia kaksi tavaraa…

Nyt menen rentoutumaan siivoamalla meikkipöytäni. Kerron noista opuksista lisää myöhemmin luettuani ne läpi. Vielä kun saisi wannabe-insinöörinkin lukemaan ne ja iinostumaan asiasta…

Kommentit (26)

  1. Nimetön

    Anonyymi: Ihania lemmikkejä. 😉

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *