Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Olisipa koulunkäynti aina tällaista!

Pääsin tällä viikolla koulussa osallistumaan muutamalle todella mielenkiintoiselle luennolle. Täytyy nimittäin rehellisesti sanoa, että olen koko luokuvuoden odottanut, koska oikeastaan alamme käsittelemään kosmetiikkaa. Tuntuu nimittäin, että suurimmalla osasta luennoista vain sivuamme hieman aihetta tai käytämme aikaan yleismaailmallisempiin ja toki hyvää sivistystä tarjoaviin asioihin joiden liittymistä omiin opiskeluihini saan joskus jopa miettiä syvällisestikin keksiäkseni, miksi opiskelemme niitä.
Tämän vuoksi onkin aina ihanaa päästä nauttimaan luennoista, jotka käsittelevät kosmetiikkaa ihan suoraan. Ja tällä kertaa pääsin osallistumaan ihanan suomalaisen parfymiasiantuntija Sakari Penttisen luennolle, joka käsitteli parfymeiden luokittelua.
Kävimme luennolla läpi parfyymien ryhmittelyä eri tuoksukategorioihin ja luennolla tuli esiin useita mielenkiintoisia asioita.
Paitsi että luennolla korostui se, että tuoksuissa esiintyvät vivahteet ovat vain keinotekoisesti syntetisoituja mielikuvia persikoista, mansikoista ja kukkasista eivätkä tuoksut sisällä näitä aineita oikeasti ja konkreettisesti, tuli luenolla esiin myös muutamia mielenkiintoisia nippelitietoja.
Tiesittekö esimerkiksi, että Chanelin klassikkotuoksu No5 on uudistettu vuosien varrella kaikessa hiljaisuudessa muutamaankin kertaan ja että alkuperäinen No5 on todellisuudessa paljon tujumpi tapaus? Tai että siinä ihan oikeasti voi olla perää, ettei suosikkituoksusi enää tuoksukaan täysin samalle kuin vuosia sitten? EU on nimittäin jatkuvasti tiukentanut kosmetiikkaa koskevia lainsäädöksiä mikä on johtanut siihen, että hajuvesiä on täytynyt kaikessa hiljaisuudessa uudelleenformuloida korvaamalla kiellonalaisuuteen tulleiden ainesosia toisilla. (Ehkä tässä on selitys sille Diorin harrastamalle tuoksupelleilylle, jolle olen naureskellut aiemmin?)
Eräs mielenkiintoinen asia, josta luennolla kuulin oli erään tuoksupohjan käyttö. Siinä missä tavallisia voidepohjiakin myydään firmoille valmiina, toimii sama tuoksupuolellakin. Eräs tällainen todella suosittu ja käytetty poja on Galette, jota käytetään monessa trendituoksussa tuoksupohjana sen ollessa helppo ja halpa ratkaisu. Hieman karkkista vivahdetta, vähän hedelmäistä tuulahdusta ja Galettea ja näin saadaa aikaan jälleen yksi ihana kesätuoksu. Galettessa kuulemma piilee myös Tresor-tuoksun salaisuus! (Ja kuinka harmillista onkaan, ettei aiheesta saa googlettelemalla kerättyä lisätietoa.)

 
Ja tulipa luennolta pieni mukaanvieminenkin. Sakarin oma Hannele EdP on kiinnostanut minua siitä lähtien, kun kuulin eräältä noista kolmesta tuoksua ensin käyttäneistä Hanneleista siitä ja sattuupa oma toinen nimenikin olemaan Hannele, joten ihan välttämätöntähän tätä oli viimein päästä tuoksuttamaan ihan omalla iholla.

PP Parfumesin Suomessa suunniteltu, mutta Ranskassa valmistettu tuoksu on hyvin erityyppinen tuoksu, kuin mitä normaalisti käyttämäni tuoksut ovat, mutta iholla silti hyvin mielenkiintoinen. Olen tuoksumyyjänä enemmän fiiliksiä ja tuoksun tunnelmia esittelevä tyyppi ja yksittäiset nuotit ovatkin minulle hieman hankalia määritellä, joten tyydyn tämänkin tuoksun yhteydessä vain toteamaan niiden suhteen tuoksusta löytyvän näytteeseen kirjoitettua kukkakimppumaista tuoksua (=kukkainen tuoksu, jonka tarkkaa kukkaa on hankala määritellä) sekä pehmeää santelipuuta ja vaniljaa. Itse koin tuoksun omalla ihollani aluksi jotenkin hieman vanhanaikaiseksi (ehkä ne klassinen ja herkkä ovat juuri sitä…?), mutta kun se on saanut tekeytyä hetken aikaa, muuttuu siitä viehättävän pehmeä. Ihan minua tämä tuoksu ei ole, mutta tyylikkään nelikymppisen Hannelen tuoksuksi tämä tosiaankin sopii.

Sakarin luento oli tosiaan äärettömän mielenkiintoinen ja sai minut toivomaan, että koulunkäynti voisi aina olla noin mielenkiintoista. Varsinkin nyt, kun luen läpi biokemian sekä anatomian ja fysiologian kurssimateriaalejani ja yritän syventyä mm. aivojen rakenteeseen sekä hengityselimistöön yrittäen löytää motivaatiota opiskeluun. Kyllähän suurin osa näistä asioista on tärkeää tietää, mutta piru vieköön, kuinka puuduttavaa soluliitoksien päntääminen onkaan parfymiluennoilla istumiseen verrattuna…

Kommentit (16)

  1. virve

    Heippa,

    Pääsin itse kemman osuuden varmasti aikalailla minimipisteillä läpi, sillä en ollut kuvitellut sen olevan niin tarkkaa… Kannattaa siis tosiaankin opiskella ykköskurssin perusasiat kunnolla, niin pääsykoe menee vaivatta. Monivalintoja ei muistaakseni ollut vaan koe koostui useista pienemmistä tehtävistä (sivuja oli varmasti yli kymmenen muistaakseni). Itse en ollut opetellut asioita ollenkaan sillä tasolla ja tein tehtäviä lähinnä veikkaillen, joten muistan ne todella huonosti johtuen ihan vaan siitä, etten edes ymmärtänyt niistä suurinta osaa. Muutama oikein/väärin väittämä kokeessa oli ainakin (oikeasta piste, väärästä puolikas pois) ja sitten tosiaan ihan vaan jotain perusjuttujakin atomin rakenteista yms.

    Englannin osuus oli todella helppo, sillä se perustui vaan luetunymmärtämiseen ja siinä oli kirjoitettava lyhyt kirjoitelma ihan lähes mistä tahansa aiheesta ja siinä vaan testattiin kirjoittajan sanavarastoa ja itsensä ilmaisua englanniksi.

    Äidinkielen osuus taisi koostua aineistopohjaisesta luetunymmärtämisestä ja siinä oli kirjoitettava aineistoon pohjautuva essee muistaakseni.

    Kemia oli minusta haastavin, mutta jos hallitsee kemian ykköskurssin asiat, on täysin turvassa ja lohdutukseksi voin sanoa, että opin itse vasta koulun alettua eri aineiden kemialliset merkit ja niiden muodostamien sidosten tyypit ja määrät… 😛

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *