Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Odotushuone

Kodissani on uusi pieni sisustuselementti, jota kutsun leikkisästi nimellä ”odotushuone”:

Ai mistä korille moinen nimi?

Koska olen stressaajaluonne, koen jatkuvaa pientä stressiä siitä, etten muistaisikaan jostain syystä raportoida jotain uutta tai loppunutta tuotettani teille. Tuotteita on ympäri asuntoa ja yritän jatkuvasti pysyä kärryillä sen suhteen, mistä olen jo näpytellyt postauksen, mistä on postaus työn alla ja mistä tuotteesta en ole hiiskunut vielä sanaakaan.

Odotushuone on siis paikka kaikille niille tuotteille, joista minun täytyy muistaa täällä teille kertoa. Odotushuoneessa on usein ruuhkaa ja kuten nytkin näette, ei korissa todellakaan ole tyhjää.

Itseasiassa korissa on nyt hyvinkin täyttä. Sinne pitäisi nimittäin saada mahtumaan myös nämä ihanuudet:

Muistatte varmasti minun maininneen muutamaan otteeseen, että tahtoisin päästä kokeilemaan Lushin tuotteita heti vanhojen vastaavien tuotteitteni loputtua? No arvatkaa vaan, kuinka innoissani olin, kun sain tilaisuuden päästä testaamaan muutamia Lushin ihanuuksia samantien!

Kun paketti tuli, olin sen sisällön kanssa ihan kuin pieni lapsi karkkikaupassa -mutta hei, nämähän ovat kuin karkkia! Tuoksut, värit, koostumukset…nam! En pysynyt enää edes laskuissa monenteenko taivaaseen nousin, mutta sen verran kykenin havainnoimaan, että seitsemäs taivas meni jo ajat sitten ohi.

Paketista paljastuivat seuraavat ihanuudet, (joista osa oli näytteitä):

-Pop in the bath kylpyvaahtoviipale
-Happy Hippy suihkugeeli
-Rock Star saippua
-Honey I washed the kids saippua
-Sandstone saippua
-Mask of magnaminty kuoriva naamio
-Soft Coeur (The Honeymooner) hierontapala
-Ulta Light kosteusvoide
-Dream Cream kosteusvoide
-Rehab shampoo

Olen räpläillyt, hiplaillut, tuoksutellut ja näpräillyt sekä ennen kaikkea lutraillut tuotteita kovalla vimmalla ja lupaan, että esittelen teille jokaikisen näistä ihanuuksista -ja tähän astisten kokeilujeni perusteella voin kyllä ehdottomasti sanoa, että Lush ei todellakaan tule jäämään minulla vain kokeiluasteelle vaan tulen ehdottomasti jatkossakin esittelemään teille Lush-löytöjäni. Ja itseasiassa saatan hyvinkin pian tehdä niitä itse hieman lisää…

Epäilen, että minut on valtaamassa pieni (no, ei edes ihan pieni) Lush-mania!

Jotta odotushuoneen ruuhka kuitenkin tasaantuisi edes hieman kerron vielä sen verran, että sain pitkästä aikaa käyttööni taas YSL:n valokynän:

Oma kynäni on sävyä 1, eli pelkkä valoa heijastava ilman peittävää ominaisuutta. Sävyt 2 ja 3 sisältävät sitten puolestaan myös hieman pigmenttiä, eli peittävät myös kevyesti.

YSL:n valokynä on klassikko (lanseerattu ensimmäisenä valokynänä vuonna -92), mutta jostain syystä en vaan ole koskaan päässyt sinuiksi sen kanssa. Saattanee johtua tosiaan siitä, että minulla on aiempia omakohtaisia kokemuksia vain sävystä 1, joka ei tosiaan peitä yhtään ja että olen saanut tästä ikävät reaktiot silmänympärysiholle.

Reaktioni kuitenkin kuulemma johtuivat siitä, etten ollut pessyt valokynääni tarpeeksi ahkerasti. Kyllä, pessyt. YSL teroittaa, että valokynän sivellinosaa tulisi pestä noin kerran viikossa ja jättää kynä sitten korkki auki kuivumaan yöksi.

Voin rehellisesti sanoa, ettei mieleeni ole koskaan tullut, että valokynän sivellintä tulisi pestä säännöllisesti. En minä ainakaan ole koskaan niin tehnyt. Tai siis välillä olen kyllä saattanut pestä siveltimen, jos valokynä on oikein hurjalta näyttänyt, mutta minkään muun merkin valokynän kanssa minulla ei ole kyllä koskaan tullut tarvetta pestä sivellintä jatkuvasti.

YSL:n valokynä on ollut itseasiassa ainoa, joka on alkanut haisemaan hieman vieraalle käytön myötä, mutta tälle taitaa olla ihan looginen selitys: Tässä säilöntäaineiden ja hajusteiden kyllästyttämässä maailmassa YSL:n Radiant Touch on itseasiassa niitä harvoja valokyniä, joissa ei ole mitään lisättyjä hajusteita ja vain pieni määrä methylparaben-nimistä säilöntäainetta (ja muutenkin varsin simppeli inci). Annetaakoot siis anteeksi, jos tuote ei ole niin kemikaalikyllästetty, että se säilyisi priimakunnossa vuosia. Hyvä niin.

No, nyt on uusi valokynä tosiaan kotona ja tämän kappaleen aion käyttää täsmälleen YLS:n ohjeiden mukaisesti pesuineen ja kuivatuksineen. Katsotaan, ihastunko tähän tällä kertaa. (Mineraalipohjan kanssahan tämä ei toimi, mutta Bobbi Brownin tai Diorin peiteaineen kanssa tämä on tietysti kokeiltava silmänalusilla.)

Kuuluuko YSL:n valokynä jonkun lemppareihin? Ja ennen kaikkea: Pesettekö valokynänne sivellinosaa säännöllisesti?

Kommentit (27)

  1. Anonyymi

    Itse kokeilin joitakin vuosia sitten Lumenen silloista valokynää, enkä tykännyt. Ei vain toiminut minulla. Jätin sitten kaikki valokynäkokeilut ja olen yrittänyt pärjäillä meikki- ja peitevoiteilla. Itsellä aika tajuttomat mustat silmänaluset…vaikka muuten ilman meikkiä voisikin lähteä ulos, on silmänaluset peitettävä jollain. Peitevoiteeksi olen löytänyt todella hyvän Make Up Storen nestemäisen peitevoiteen (tarkka nimi unohduksissa), joka toimii hieman valokynän tavoin mutta peittää paremmin.

    Nyt kuitenkin ystäväni hehkutti niin tuota YSL:n valokynää, että tarjouksesta sen ostin. Suttaan sitäkin vielä silmänalusilleni tuon peitevoiteen päälle ja on loistava tuote! Nyt ihmettelen miten olen tullut toimeen ilman tuota 😀
    Myyjä tosiaan minulle tuosta sanoi, ettei ole tarkoituskaan käyttää peittämiseen, vaan lähinnä korostamiseen. Eli, jos on pusseja silmän alla, ei saisi pussin pullealle kohdalle tuota valokynää laittaa. Onneksi itsellä löytyy vain mustaa, eikä pusseja, joten laitan tuota valokynääkin surutta koko alaluomelle ;). Lisäksi toimii todella hyvin poskilla meikkivoiteen päällä, puuterin alla "peittämässä" punaisuutta tai epätasaisuutta. Peitevoide on ainakin itsellä poskissa vähän liian tujua tavaraa ja pintakuivalla iholla alkaa helposti hilseilemään.

    Joten, lyhyestä virsi kaunis: YSL:n valokynä on loistotuote 🙂

  2. Nimetön

    Anonyymi: Kiva kuulla, että toimii sinulla! 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *