Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

MUIDEN suhde SINUN hiuksiisi

Tänään puhutaan asiasta, joka on meille monille yllättävän tärkeä. Tänään puhutaan nähkääs hiuksista, muttei suinkaan omista vaan muiden. 
On nimittäin mielenkiintoista, kuinka tärkeänä asiana ihmiset ottavat toisten ihmisten hiukset. Eikö niiden luulisi olevan jokaisen henkilökohtainen asia?
Veikkaan varmasti jokaisen pitkät hiuksensa pätkäisseen kuulleen lausahduksen ”Voi ei, miksi sä leikkasit hiukses?” vaikka he ovat itse olleet täydellisen tyytyväisiä lopputulokseen. O-ou, olisiko sittenkin pitänyt jättää leikkaamatta? Oliko tämä nyt sittenkin huono ratkaisu?
Kun minä lähdin viime toukokuussa vaalentamaan hiuksiani, sain myös osakseni näitä mielenkiintoisia reaktioita. Niin hassulta kuin tämä kuulostaakin, olin niin vakavasti päättänyt olla vihdoin pitkien parisuhteideni jälkeen hetken sinkkuna, että päätin jopa, että nyt voisi olla täydellinen hetki lähteä vaalentamaan vuosikymmenen mustaksi värjättyä pitkää tukkaani kohti omaa vaaleaa väriä. Jokainen arvaa varmasti, millaisten ällönoranssien vaiheiden kautta tuo matka käy ja tietää, ettei kukaan ole silloin hehkeimmillään. Eipähän ainakaan todellakaan tarvitsisi pelätä, että vastaan tulisi mitään tilaisuuksia uusiin suhteisiin! (Vaan toisinpa kävi. Pakko olla aitoa, syvällistä rakkautta, siis…) 
Sain kuulla hiuksistani kaikenlaista kommenttia ja lukea ne parhaimmat päivittelyt tietysti ananyymeiltä ihmisiltä internetistä asti. Tukkalookkini oli kuulemma kamalan vanhanaikainen ja näytti siltä museoon siirtyneeltä kaksoisvärjätyltä ylioppilaslakki-tukalta. Miksi en ollut kerralla värjännyt kaikkia hiuksia? (Vastaus: Koska se on niin raju prosessi, etten halunnut kerralla lyhentää kaikkien hiusteni pituutta tiedostaen, että värjäyksen kohteeksi joutuvat hiukset lähentelisivät kunnoltaan lopulta räjähtänyttä purkkapalloa.)
Parhainta komiikkaa syntyi, kun en ollut huomannut hämärässä yöllä erästä  postausta näpytellessäni, että kuvan valotus oli pielessä ja hopeashampoo-postaukseni kuva sai hiukseni tyven näyttämään violetilta vaikkei se sitä todellisuudessa ollut. Järkevimmät ymmärsivät kyseessä olevan valotusvirheen, mutta ne penaalin tylpimmät kynät olivat jo laittaneet aiheelle pystyyn internettiin ihan oman keskusteluketjunsa: Ohhoh, menikö överiksi, bloggaajalla on sininen tukka?! (Ohhoh, menikö sittenkin sitäkin överimmäksi perustaa aiheelle ihan oma keskustelu…)
Ja mikä minä olin muka suosittelemaan yhtään mitään keltaisuutta hiuksista neutraloivia tuotteita, kun tukkanikin kerran näytti tuolta. (Niin, no ehkä siksi todellakin osasin kommentoida niitä, koska tässä päässä niitä todellakin kaivattiin..?)
Ja niin, miten voi olla, että kauneudenhoitoalan ihminen lähtee itse vaalentamaan hiuksiaan eikä tee sitä ammattilaisella? Koska kauneudenhoitoalan ihminen on ihan yhtä spontaani ja malttamaton päähänpistoineen kuin ihan kuka tahansa muukin ihminen ja opiskelijana vieläpä ihan yhtä vähärahainen kuin ihan kuka tahansa muukin opiskelija.
”Tiiätkö, mä alan pikkuhiljaa olla ihan ok ton sun uuden tukan värin kanssa. Aluksi mä en ollut,totesi työkaverini kerran. Jaa, no hei tosi kiva, että SÄ alat olla ok MUN hiusten kanssa!
”Ei nyt pahalla, mutta se sun vanha hiustenväri oli kyllä paljon parempi. Näytit sillon paremmalta,” totesi miespuolinen työkaverini puolestaan minulle kerran ihan vaan spontaaniksi keskustelunavaukseksi. Jaa, no ei nyt pahalla, mutta sinäkin näytit paremmalta silloin kun olit laihempi ja vähemmän parrakas, mutta en minä nyt sentään mene laukomaan noita ääneen, sehän on ihan oma asiasi…
Olen saanut kuulla monilta hiuksilleen muutoksia tehneitä samoja asioita ja on ihan oikeasti hyvin mielenkiintoista huomata, kuinka paljon yksittäisen ihmisen hiusmalli- ja väri voivat koskettaakaan lähipiiriä -tai sitten niitä kaukaisempiakin ihmisiä, joilla ei muuten ole mitään asiaa, mutta joilla on kuitenkin pakottavana tarpeena saada kertoa mielipide henkilön hiuksista.
Onko teillä vastaavia kokemuksia? Tai tunnustaudutteko itse ihmisiksi, jotka laukovat ääneen ne ikävätkin kommentit ”ihan vaan siksi, että ovat niin suorapuheisia ja rehellisiä luonteeltaan”?

Mikä on teidän suhteenne muiden hiuksiin?

Kommentit (97)

  1. Anonyymi

    awws, millaisia kommentteja 😛 pakko kyllä sanoo että vähän huvittaakin että mistä kaikesta jotkut jaksaa vaivautua nettiin kirjoittelemaan (tarkoitan siis näitä valopäitä, jotka joillain palstoilla haukkuvat esim. bloggaajia. no life?)

    itse laihduin yhdessä vaiheessa melko paljon lyhyessä ajassa. silloin kyllä alkoi kyrsiä ne ihmisten jatkuvat kommentit laihtumisesta. toki ne oli tarkoitettu kehuiksi ja positiivisiksi, mutta silti ärsytti. itse olen ottanut sen linjan, että en kehu ihmisiä ulkonäöstä pääsääntöisesti edes positiivisessa mielessä, sillä ikinä ei voi tietää, mitä toinen siitä ajattelee. esim. muistan kun saatoin itse kommentoida aiemmin sun vaalennusprojektista, että tuli ihanan nostalginen fiilis. missään nimessä en itse mieltänyt sitä ikäväksi kommentiksi, ja olen pahoillani, jos se on siltä tuntunut. tuli vain sillä hetkellä aidosti mieleen oma nuoruus 🙂 elävässäkin elämässä olen joskus antanut omasta mielestäni kehun josta saaja onkin sitten pahastunut, joten turvallisempaa pitää vain ulkonäköön liittyvät jutut omana tietonaan. korkeintaan saatan sanoa jotain että onpa kiva koru tms. mutta mieluummin en sitten sitäkään, tuntuu jotenkin tarpeettomalta. mieluummin annan positiivista palautetta asioista, jotka oikeasti merkitsevät 🙂

    mä en usko, että ihmiset usein oikeasti mieltää kommenttejaan ikäviksi, vaikka ne kommentin saajasta tuntuisivat kuinka typeriltä tahansa. itse olen ainakin vain sen verran kovanahkainen, että en vain aidosti osaa ajatella että joku mun mielestä harmiton heitto voi jotakuta loukata. en siis todellakaan tarkoita käyttää mitään "suorapuheisuutta" tekosyynä sanoa ikäviä juttuja toisille. en myöskään ole mikään palikka sosiaalisesti, en vain itse välitä ulkonäöstäni kovin paljoa, joten en osaa sitten suhtautua siihen mikä on sopivaa kommentointia ja mikä ei kenenkin mielestä.

    jäin miettimään, että mikä sitten on sopivaa? saako sun mielestä kehua? onhan sekin jonkin "suhteen" osoittamista toisen ulkonäköön 😀 jos vaikka sanoisin, että uusi hiusvärisi käy mielestäni paremmin sulle kuin tummempi, niin onko sekin ikävää? vai pitäisikö sanoa, että kiva uusi tukka vai olla kokonaan hiljaa aiheesta? kysyn ihan aidosti ihmetellen 🙂

  2. Anonyymi

    pakko kirjoittaa vielä toinen kommentti 🙂

    mun mielestä on kiehtovaa lähestyä tätä asiaa sukupuolen näkökulmasta. koska eihän miesten ulkonäkö ole kenellekään niin iso asia kuin naisten. nainen on kuin julkista omaisuutta ulkonäkönsä puolsta. sama toistuu julkisuuden henkilöidenkin kohdalla. toivottavasti ihmiset miettisivät tätä ja varsinkin toiset naiset osaisivat olla ilkeilemättä toisilleen!

    jäin myös vielä miettimään tuota, että jotkut ilkeilisivät suorapuheisuuden nimissä. varmaan sellaisiakin ihmisiä on, mutta onneksi en usko itse sellaisiin törmänneeni. omassa lähipiirissä on kyllä muutamia, joilta saa ihanan rehellisen palautteen asiasta kuin asiasta niin hyvässä kuin pahassa sitä kysymällä. onhan se aluksi ollut shokki, mutta nyt aivan älyttömän virkistävää. sitten voi pohtia aidosti, että onko toisen kritiikissä perää vai onko sittenkin itse "oikeassa". tosin luulen että tähän vaikuttaa niiden piirien raadollisuus joissa itse pyörin tekemisieni puolesta. jos joku on huono juttu niin se kyllä lytätään, mikä on vain hyvä asia, jos lyttääminen tulee paremmin tietävältä taholta 😀 mutta eihän tämä nyt ulkonäköön niin suoraan päde. on kyllä muutamasti ärsyttänyt kampaajankin penkissä kun ne on "ammatin puolesta" alkaneet haukkua hiuksia… ei kovin hyvää asiakaspalvelua!

    tsemppiä virve, ota tilasi jos joku meinaa ryttyillä. mielestäni ulkonäöstä (negatiivisesti) kommentointi varsinkin miesten taholta on eräänlaista piilotettua seksismiä, johon pitäisi jokaisen puuttua. jokaisella on oikeus näyttää juuri siltä kuin tahtoo ihan ilman mitään pään aukomisia!

    -klaus

  3. redshift

    Mä ihmettelen suuresti mikä on se logiikka, että kenenkään ulkonäköä ylipäänsä pitää kommentoida negatiivisesti pyytämättä. Kehuminen on tietysti kiva positiivinen asia, mutta jos jotakuta ei toisen naama/hiukset/vaatteet miellytä, niin se on ihan vaan katsojan ongelma. Voi olla että kyseinen henkilö on täysin tyytyväinen ulkonäköönsä tai voi olla ettei hän ole eikä kaipaa ketään muistuttamaan asiasta. Kertoo lähinnä kommentoijan sosiaalisista taidoista ja tilannetajun puutteesta. Oli miten oli, jokaisella on oikeus näyttää normaalielämässä siltä miltä haluaa.

    Yleensä työelämässä täytyy kuitenkin näyttää jossain määrin siistiltä ja asialliselta. Olen siivousalan yrittäjä ja siivoojankin pitää näyttää siistiltä, mutta ei tässä eikä varmaan missään muussakaan työssä olennaista ole tukan pituus tai väri.

    Pitkät hiukset on varmaan sellainen vanhanaikainen kauneusihanne naisilla. Samoin kuin naisiin liitetään muitakin oletuksia kodin hengettärenä toimimisesta, niin myöskin ulkonäöllisiä kriteerejä on paljon. Minulla ei ole koskaan ollut pitkiä hiuksia, enkä ole todella niitä koskaan kaivannutkaan. Silti minulla on jokin alitajuinen 'alemmuudentunne' verrattuna pitkiin luonnostaan kauniin värisiin hiuksiin. Johtuu varmaan siitä, että olen niin monta kertaa kuullut sivusta jonkun kauhistelevan toisen lyhyiksi leikattuja hiuksia. Vaikka ajattelen toisin, niin alitajuntani kuvittelee, että lyhythiuksisena olen jotenkin eriarvoinen nainen. Järjetöntä.

  4. Anonyymi

    Itse kuulin värjäyskierteen katkaistuani muutamaan kertaan, miten oma luonnollinen sävyni sopii minulle todella hyvin. Tämä oli oikein nätisti sanottu ja mukava kuulla, vaikka toisaalta… onkohan maailmassa paljonkin ihmisiä, joille luonnollinen hiusten väri "ei ollenkaan sovi"? o_O

    -H

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *