Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Lahjojen parhaimmistoa

Eilen esittelin Dior-friikin näkökulmasta vuoden parhaan lahjan. Nyt käsitellään sitten muiden lahjojen parhaimmistoa.

Aloitetaan lahjojen TOP-3 listalla.

1. Wannabe-insinööri oli huolissaan, oliko hänen joululahjaksi ostamansa pienehkö langaton hiiri ihan kamala lahja tyttöystävälle (luokkaa kaulin). Jos olisin kuka tahansa tyttöystävä vastaisin, että kyllä. Koska kuitenkin olen se tietokoneaddikti, jatkuvasti netissä röikkuva bloggarityttöystävä (joka toivoo, ettei niitä tyttöystäviä ole useampia…), tuli hiirestä joulun paras ei-kosmetiikkaa sisältävä-lahja (tuo kynsilakka ei ollut paketissa mukana, se vain antaa mittasuhteita kuvaan).

Hiiri on sopivan pieni, rullaaminen sillä on täysin portaatonta ja lisäksi tässä hiiressä on kerrankin on/off -nappula, eli ladattavat patterini eivät kulu turhaan. Ja kuten tosiaan sanoinkin jo, tämä on langaton! Hienointa hiiressä kuitenkin lienee se, että pakkauksessa luki, että se toimii jopa puiston penkillä. Toivottavasti saan pidettyä kosmetiikkaostokseni jatkossakin hallinnassa, ettei asuminen neljän seinän sisällä muutu avaralla, puistonäköalallisella penkillä asumiseen konkurssin uhattua…

Kun avasin paketin vanhempieni luona totesin perheelleni heti, että valkoinen on hyvä väri, mutta saan ihan varmasti pyytämättäkin selityksen sille, miksi hiiri on valkoinen eikä vaaleanpunainen. Ja heti kun soittelimme wantsun kanssa, sain häneltä kysymättäkin selityksen asialle. Ja itseasiassa olin pirun ylpeä hänen selityksestään:
”Siellä ei ollut kuin pinkkejä hiiriä ja koska sulla on vaaleanpunainen läppäri, sopi valkoinen sen kanssa paljon paremmin yhteen.” Aamen, mahtava selitys! Minun mieheni on fiksu ja tietää vaaleanpunaisen ja pinkin eron. Hänestä täytyy pitää kiinni.

2. Ensimmäinen MAC:in siveltimeni, sivellin numero 168. Tämä on aivan ihana ja vakuutti minut täysin. En ollut toivonut tätä, mutta äitini oli silti osannut keksiä näin loistavan lahjan. Minun piti rynnätä samantien paketin avattuani testaamaan tätä… Ja minä muuten rakastuin!

3. Vanhempieni naapurin langaton netti. Ei, en tunne vanhempieni naapureita sen kummemmin eivätkä he tosiaan ostaneet minulle langatonta nettiä vaan itselleen. Itseasiassa en edes tiedä, ketkä naapureista olivat hankkineet uuden langattoman netin ja jättäneet sen suojaamisen, mutta kiitokset heille kuitenkin. Nykyään minäkin voin surffailla vanhempieni luona netissä koska tahansa (ja sitä minä koko joulun teinkin…)! Kiitos, hyvät naapurit, annoitte yhden parhaista joululahjoistani.

Tässä vielä muutama juttu, jotka sain lahjaksi:

Koska rakas äitini tietää minun olevan Dior-friikki, osti hän myös Thaimaasta minulle sopivia paitoja. Mitään aitoja Dioreitahan nämä eivät tietenkään ole, mutta juuri sopivia minun pieniin Dior-leikkeihini kotona. Ihanaa, nyt voin leikkiä Dior-konsulenttia kotona joka päivä Dior-vauvojeni kanssa!

Tytöllä (tai allekirjoittaneella) ei voi koskaan olla liikaa kynsilakkoja. Kyllä sinne kokoelmaan vielä pari ihanuutta menee.
Varpaiden kynsille tarkoitetut lakat ovat minulle täysi mysteeri. Miksi ihmeessä varpaille myydään omia lakkoja, kun sisältö kerran on ihan sama kuin sormien kynsille tarkoitetuissa? Tai no, tiedänhän minä: tehdään tarve, myydään siihen oma erikoistuotteensa ja saadaan rahaa. Älkää menkö harhaan, ne eivät ole sen kestävempiä tai erityisempiä kuin sormien kynsille tarkoitetut. Varpaille tarkoitetuissa lakoissa saattaa vaan joskus olla tarjolla mukavan pirteitä sävyjä, joita minä ainakin laitan mielelläni myös sormiini.
Ja niin, lykkäsin kyllä heti toisen ”varvaslakoistani” sormieni kynsiin:

WOW!

(Älkää pilkatko sormieni kynsiä, yritän parhaillaan kasvattaa niistä pari kuukautta sitten niihin laitetut akryylit pois. Käyhällä opiskelijalla ei valitettavasti ole varaa pitää niitä enkä tahdo pahoinpidellä kynsiäni poistamalla niitä.)

Jos saa kynsilakkoja, pitää tietysti saada myös kynsitarroja. Niitähän ei valmiiksi ollutkaan yhtään…

Bobbi Brownin Shimmer Brick oli ihana yllätys.

Ai miten niin minun näköiseni meikkipussukka? Miten joku tiesi, että tykkään kaikesta söpöstä ja vaaleanpunaisesta? Olenko joskus tuonut asian muka jotenkin esiin?

Myös tämä oli ihana lahja. Stockalta keksii aina jotakin pieni kivaa ostettavaa!

Mitä kivaa te saitte? Mikä lahjoistanne oli suosikkinne?

PS. Ihmiset, huumorintajua jookos… Ettekö te vieläkään opi, etten minä kirjoita tätä blogiani nuttura tiukalla (tai en ainakaan yhtä tiukalla, kuin moni tätä lukee)? Joo joo, löysin naapurin langattoman netin, jonka vahvuus on heikko ja toki sen testasinkin. Mielummin istun kuitenkin piuhan päässä nopeassa netissä. Ei jooko aina tartuta postauksessa siihen ”olennaisimpaan”. Vaikka minä en tiedä kenen verkko oli, saattavat vanhempani silti hyvin tietää enkä usko, että verkon omistanut, vanhempieni kukkiakin kasteleva ja vanhemmilleni kauppalistoja kirjoitteleva rouva panisi asiaa pahaksi jos tietäisi. Täytynee varmistaa asia ensikerralla ja pyytää vanhempiani esittelemään rouva minulle.

Kommentit (32)

  1. Nimetön

    Anonyymi: Nämä tulivat Thaimaasta tuliaisena, joten ei ihan helpolla taida löytyä. :/

  2. Anonyymi

    ai…no höh 😀 jotenkin niin kivannäköistä, ku on niin metallin hohtoiset 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *