Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Inside the Industry 7: Let’s ban it!

Kun aletaan puhua kosmetiikasta ja sen ainesosista, tehdään asioista usein kärpästen sijaan härkäsiä.
Yleensä myllyttäjänä on media, joka keksii, että joku kosmetiikan ainesosa voi olla hengenvaarallinen (kiitos toimittajan ala-astetasoisen googlettelun ja spektaakkelienhakuisuuden) ja julistaa sen sitten varmana tietona kansalle. Ja tämän jälkeen jokainen lukija pelkää tuota ainesosaa hulluna, koska se aiheuttaa syöpää/sabotoi munuaiset/myrkyttää elimistön/pilaa parisuhteen/tekee käyttäjästään Elton John -fanin.
Harmi vaan, että toimittaja unohti kertoa, että tämän tapahtumiseen tarvitaan keskikokoiselta ihmiseltä altistuminen viidelle grammalle ainesosaa ja kosmetiikan sallittu enimmäisarvo on 0,002 prosenttia tuotteen koostumuksesta. Hups. Kyllä se suolakin on keholle vaarallista, jos sitä reilusti vetää, mutta normaalikäyttö ei ole.
Tottakai moni aine kuulostaa pelottavalta. Niin pelottavalta, että itsekin miettii, pitäisikö sitä vetää nimi addressiin ja vaatia kyseisen ainesosan käytön kieltoa kosmetiikassa. 
Vai mitäs sanotte vaikkapa divetymonoksidista, joka on hyvin yleinen kosmetiikan raaka-aine. Tässä pientä listaa sen mahdollisista haittavaikutuksista:

-Saattaa jopa aiheuttaa palovammoja
-On löydetty usein kuolemaan johtavista syövistä sairastuneilta potilailta paljastuneista kasvaimista
-Lisää kasvihuoneilmiötä
-Tunnetaan myös nimellä hydroksylihappo ja aine on tärkeänä osana happosateita
-Aiheuttaa maaperän eroosiota

Ainetta käytetään kosmetiikan lisäksi myös näissä tarkoituksissa:
-Teollisena liuottimena ja jäähdytysaineena
-Ydinvoimaloissa
-Styroksin valmistuksessa
-Torjunta-aineiden levityksessä (ainesosa pysyy tuotteessa jopa pesemisen jälkeenkin!)
-Tiettyjen roskaruokien ja valmisruokien lisäaineena
Helvetti, mitä meidän kosmetiikkatuotteisiimme oikein laitetaan?!
Divetymonoksidille altistuminen tappaa tuhansia ihmisiä vuosittain ja jopa Suomessa on vuosittain sille altistumisen aiheuttamia kuolemia. Haluatteko te, että teidän kosmetiikkatuoteissanne käytetään moista myrkkyä? YK:n ilmastokokouksessa 2010 monet edustajat olivat jopa allekirjoittaneet ehdotuksen aineen käytön kiellosta nämä faktat kuultuaan, mutta silti sitä saa yhä käyttää!
Ja tiedättekö miksi? 

Koska divetymoniksidi on tuttavallisemmin H2O ja vieläkin tuttavallisemmin vesi.
Jep. Tehtiinkö taas kärpäsestä härkänen?
Divetymonoksidihuijausmallia käytetään usein saamaan ihmiset ymmärtämään, että mikä vaan voi olla riski ja vaarallistakin, jos altistuminen sille ei ole kontrolloitua. On ok juoda vettä kaksi litraa päivässä, mutta kaksitoista voi olla vaarallista. Sadeilmaa on ok hengittää, mutta keuhkoja ei kannata vetää täyteen ympäröivää vettä kesken syvänmerensukelluksen.
Leijona on vaarallinen eläin. On silti turvallista altistua sille sen verran, että katsoo sitä eläintarhassa kaltereiden läpi. Konkreettiseksi uhkatilanteeksi homma kuitenkin muuttuu, kun leijonaa meneekin katsomaan häkin sisälle. Molemmissa tilanteissa osallisena on edelleen se sama vaarallinen leijona, mutta toisessa sille altistutaan vielä niin vähän, että se ei ole vielä riski ja toisessa puolestaan jo ihan liikaa.
Ymmärrättekö, mitä haen tässä? Kosmetiikka on aihe, josta saadaan helposti järjettömät spekulaatiot aikaan julistamalla, että vaikkapa huulipunasta on löydetty lyijyä ja nyt jokainen lukija pelkää punien käyttöä. Mitä kuitenkin unohdettiin sanoa oli, että ensinnäkään lyijyä ei ole nimenomaan käytetty punan valmistuksessa, vaan se on joutunut sinne jonkun raaka-aineen valmistuksen sivutuotteena ja että itseasiassa jotta lyijy olisi vaarallista ihmiselle, tarvittaisiin sitä todellisuudessa tuhatkertainen määrä löydettyyn rippeeseen nähden. Tätä ilmiötä näkee mediassa aina silloin tällöin.
Samalla lailla yksittäisistä aineista tehdään mörköjä. Yhtäkkiä joku aine onkin tappava tai kehon osia tuhoava, mutta kukaan ei mainitse, että jotta näin oikeasti olisi, täytyisi sille altistua huomattavasti enemmän kuin mitä kosmetiikkapitoisuuksien rajat sallivat. Totta tietysti on, että vaikka viidessä yksittäisessä tuotteessa jokaisessa olisi sallittu määrä ainetta, voisi näiden viiden tuotteen käyttö yhdessä periaatteessa ylittäää sitten jo sen sallitun rajan, mutta tätäkin ”kemikaalikoktail-ilmiötä” on mietitty paljon.
Ei siis suinkaan ole niin, että jos on todettu, että aineelle X on kekikokoisen ihmisen turvallista altistua korkeintaan 0,2 gramman pitoisuuksina ennen kuin se saisi vaikkapa munuaiset sanomaan poks, että yksittäisen kosmetiikkatuotteen korkeimmaksi sallituksi pitoisuusrajaksi laitettaisiin tuo luku. Korkein sallittu pitoisuus voi olla vaikka 0,02 prosenttia, jolloin riski sen ylittymiseen omalla kemikaalikocktailillakaan ei olisi suuri. (Ja kosmetiikkatuotehan ei itsessään imeydy niin syvälle, mutta esim. huulipunaa voi väkisinkin tulla hieman syötyä.)
Toivoisinkin, että ensikerran kun luette lööppejä tai postauksia kosmetiikkamaailman ”hirviöaineista” muistaisitte tämän postauksen ja pitäisitte pään kylmänä. EU:n kosmetiikkalainsäädäntö on maailman tiukin ja jos siinä esimerkiksi kielletään joidenkin aineiden käyttö, ei se aina edes tarkoita, että aineet olisivat vaarallisia. Se voi myös tarkoittaa, ettei niiden turvallisuudesta vaan ole toimitettu vielä tarpeeksi tietoa. Näin on esimerkiksi muutaman kosmetiikkateollisuuden käytöstä poisvedettävän parabeenin kanssa. Jotkut huutavat hysteerisinä, että katsokaa nyt, kuinka vaarallisia ne ovat, kun lakikin kieltää niiden käytön yhtäkkiä, mutta todellisuudessa voikin vaan olla, että ne on laitettu ”tauolle” hetkeksi ennen kuin joku toimittaa komissiolle tarpeeksi tietoa niiden turvallisuudesta.
Toivottavasti tämä postaus sai aikaan mietintää!
Palaan aiheeseen myöhemmin tulevissa Inside the Industry -sarjan postauksissa kertomalla, millaisita turvallisuusarviointeja jokaiselle EU:ssa markkinoille tuodulle tuotteelle on tehtävä ennen kuin sitä saa myydä.

Kommentit (57)

  1. Anonyymi

    Oho, vastaatpa ahkerasti kommenteihin! Iso kiitos siitä! 🙂

    Mitä mahdat miettiä näistä nyt kohutuista muovirakeista? http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/18/pesetko-kasvosi-muovirakeilla
    Tässäkin on listattu aika monta ainesosaa, mitä miettiä. Toki on tullut törmättyä oikein raapiviin ja koviin rakeisiin, voisiko ne oikeasti olla muovia?

    • virve

      Muovi on varsin yleisesti käytössä kosmetiikkatuotteissa ja oman käsitykseni mukaan yleensä ne pehmeimmät rakeet ovat muovia, sillä niitä voidaan käsittääkseni helpommin säädellä tietyn muotoisiksi ja pehmeiksi ja monesti taas ne luonnonkosmetiikan esim. vaikka aprikoosinkivestä jauhetut kuorivat rakeet voivat olla niitä karheampia, sillä niiden muoto ei ole niin säännöllinen.

      Itse käyttäisin ihoni kannalta mielummin muovirakeita, sillä ne ovat useinmiten juuri niitä hellävaraisempia oman käsitykseni perusteella. Olen kuitenkin valmis muuttamaan käsitystäni, mikäli joku osaa tarjota minulle tästä parempaa tietoa.

      Toisaalta on ihan totta, että muovi voi olla ympäristölle todella haitallista ja varmasti tuo artikkelissa esitetty asia pitää paikkansa ympäristön kannalta. Tuo on todella mielenkiintoinen aihe kyllä.

      Itse olen viimeaikoina ratkaissut asian sillä, etten enää oikeastaan kuori ihoani, vaan puhdistan sen vain hyvin kasvosienellä ja Clarisonicin puhdistuslaitteella (molemmista ollut viimaikoina juttua blogissani, jos joku kiinnostuu lukemaan). Näin iho on joka päivä tuntunut puhtaalta eikä erilliselle kuorinnalle ole ollut tarvetta.

      Sain juuri myös eräältä kosmetiikan asiantuntijalta hyvän pohdinnan aiheen hänen heittäessään, että jos kerran tiedämme, että ihon hankaaminen paksuntaa ihoa (kantapäihin kohdistuva hankaus saa aikaan kovettumia), niin miksi hankaisimme kasvojemme ihoa säännöllisesti rakeillakaan. Hän heitti vaan ilmoille kysymyksen siitä, että voisiko olla, että jatkuva mekaaninen hankaus voisi sekin paksuntaa ihoa? Toisaalta tuo mekaaninen hankaus kestää kyllä vain minuutin pari kertaa viikossa ja kanpapäiden hankaus kauemmin, mutta tuon kysymyksen pohjalta saa itse päättää, mihin uskontokuntaan tahtoo kuulua. Itse en tiedä vielä asiasta tarpeeksi voidakseni perustella asiaa yhtään sen enempää. Olen kuitenkin ollut useita kuukausia tyytyväinen ilman kuorintaa. 🙂

    • Anonyymi

      Hei Virve. Jalkapohjien ja kämmenien iholla eli ns.paksulla iholla on epidermiksessä kirkassolukerros, joka mahdollistaa ihon paksuuntumisen. Muualla ei kirkassolukerrosta ole. 🙂

    • virve

      Kiitos tuosta infosta, en itse tiennyt itseasiassa, että kirkassolukerroksen vuoksi syntyy tuo paksuuntuminen. Jälleen aihe, josta on todella mielenkiintoista oppia lisää, eli kiitos kun kommentoit! 🙂

    • Anonyymi

      Nyt kun pistit ajattelemaan, niin voin jopa ymmärtää sen, miksi muovia käytetään. Ihan juurikin ton takia, et sitä haluaa pehmeän tuntuiset rakeet ja muovi sen mahdollistaa 😉

      Mietin sitäkin, että mistä voisin lukea säilöntäaineista ja hajusteista, jotka oikeasti tiedetään allergisoiviksi? Uusimmassa Kuluttaja-lehdessä arvioitiin cc- ja bb-voiteita mm. siten, että vertailtiin kuinka monta tiedettävästi allergisoivaa ainesosaa tuote sisältää. Artikkelissa kerrottiin myös, kuinka parabeeneista on tullut pahis ja kyseenalaistettiin sitä. Tottahan se on, monessa lukee "paraben-free". Luki myös, että sana hypoallergeeninen saattaa olla joillekkin harhaan johtava mainosväite, sillä se antaa olettaa että tuote on hajusteeton.
      Sen kyllä ymmärrän, että säilöntäaineet on todella tärkeitä ja oli hyvä tätäkin artikkelia lukiessa kyseenalaistaa parabeenien pelko. Kokisin vain sen hyväksi, että oppisin lukemaan inci-listalta jos tuotteessa on paljon tiedettävästi allergisoivia tuotteita, sillä voisin välttää mahdollisesti omat iho-oireet. En nyt niinkään välttämättä lähteä taivastelemaan, että voi ei tässä on nyt sitä säilöntäainetta jota sanottiin allergisoivan. Ehkä ennemmin oppia, sen mitkä ne mulle allergisovat säilöntäaineet on, kun etsin niitä tuotteita, jotka sisältävät kaksi ehkä allergisoivaa ainesosaa, sen 16 sijaan 🙂 Paula's Choisen Beautypedia on jo tuttu ja siitä on ollut jonkin verran apua, haave vaan olisi oppia jotenkin lukemaan inci-listas oikein. Eikä ottaa sieltä turhaan poimia yhtä ainesosaa ja kyseenalaistaa sitä. Onko oikeasti jotain säilöntäaineita (ja muita ainesosia), joiden voidaan sanoa kuuluvan tähän luokkaan, yleisesti allergisoiva. Kun ei tiedä kosmetiikan kemiasta, ni onko tää edes mahdollista mitenkää tutustua aiheeseen?

      Tälleen sua häiritsin, kun käytät jo muutenkin niin paljon aikaa kommenteihin, kun vastaat nlin perusteellisesti:/

    • virve

      Älä huoli, minusta on ihanaa, kun laitatte minut miettimään näitä asioita. Minähän opin tässä itsekin kokoajan!

      En uskalla vielä tämän hetkisellä tietämykselläni heitellä ääneen mitä sattuu, joten voisit aloittaa tuohon aiheeseen tutustumisen esimerkiksi perehtymällä tähän Tukesin sivuun ja seikkailemalla sen kautta muille aiheeseen liittyville sivustoille: http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kemikaalit-aineryhmittain/Herkistavat-aineet/

      Yksi mielenkiintoinen tutkimisen aihe on lista niistä 26:sta tuoksuaineesta, jotka yleisimmin aiheuttavat kosketusallergiaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos normaalisti kehittämänsä tuoksukombon saa nimetä INCI-listassa vain hajusteen (parfum) nimellä, täytyy kuitenkin jokainen noista aineosista merkitä vielä erikseen, mikäli tuoksukombon vaikutuksesta niitä on iholle jätettävässä tuotteessa yli 0,001% tai poishuuhdeltavassa tuotteessa enemmän kuin 0,01%. Jos siis teen hoitoaineen, jonka tuoksusekoituksessa olen käyttänyt Linaloolia ja sen pitoisuus valmiissa tuotteessa on yli 0,01%, täytyy pakkausmerkinnöissä lukea parfum sekä myös erikseen Linalool. Teknokemian sivuilla on asiasta mielestäni esitettynä tietoa selkokielellä:
      http://www.teknokemia.fi/fin/kosmetiikka/kosmetiikan_puheenaiheita/allergiat_ja_kosmetiikka/

      Toivottavasti nämä auttavat alkuun! Ja kyllä minulta tosiaan saa ihan reippaasti kysellä, sillä rakastan lähteä selvittämään näitä juttua ja jos minä en osaa vastata tai vastaukseni menee väärin, löytyy lukijoiden joukosta aina varmasti niitä, jotka tietävät enemmän kuin minä (aivan kuten edellä jo todettiin juuri). 🙂

  2. Anonyymi

    Mielenkiintoista keskustelua. Näin Jenkeissä?

    • virve

      Ohhoh, olipas se video! Istuin tänään juuri pari tuntia USA:n kosmetiikkalainsäädöntöä koskevalla luennolla ja voin luvata, ettei meiltä taatusti tule jatkossakaan blogissa keskustelunaiheet loppumaan! 😉

  3. NarnianGirl

    Oletko jo törmännyt tähän YLEn uutiseen?
    http://yle.fi/uutiset/rajuja_iho-oireita_oksentelua_tyokyvyttomyytta__taman_hinnan_ammattilaiset_maksavat_kauneudestasi/7620062

    ..eli ihan harmittomia ne EU:n sallimat vaarattomiksi luokitellut kemikaalit eivät ole… Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa rajuja oireita.

    • virve

      Tuo pitkäaikainen altistuminen on tosiaan se tärkeä puheenaihe, jota kohti minäkin näissä Inside the Industry -postauksissani pikkulhiljaa matkaan. Sitä ennen luvassa vielä pari pikkujuttua, jotka haluan käsitellä ensin. 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *