Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Inside the Industry 20 : Tarvitsisin selvennystä, hyvä herra!

Kun kosmetiikan lainsäädäntöä käy läpi nopealla istumalla, kuulostaa se varsin järkevältä. Kun kuitenkin ottaa suurennuslasin ajatuksella käteensä huomaa, että siellä on outoja ja mystisiä aukkoja, joihin kaipaa lisäselvitystä.
Minä olin Lontoossa koulussa ollessani se piinaavaa ja ärsyttävä suomalaistyttö, joka tahtoi aina tietää, että miksi ja miten niin, jos asiassa kuulosti olevan aukko (tai vaikka ei kuulostanutkaan, mutta en selkeästi nähnyt, mistä tiedon voisi itse lukea). En ollut kertonut luokkakavereilleni pitäväni blogia, joka oli yksi syy, miksi näitä aukkoja kaivan, joten voin vain kuvitella heidän ajatuksensa, kun tuhannen kerran nostin käteni luennolla pystyyn pyytäessäni tarkennusta, mutta onneksi olin sentään heidän riesanaan vain viime syksyn.
Kävimme blogissani läpi aiemmassa Inside the Industry -sarjan postauksessa läpi, kuinka kosmetiikkatuote määritellään. Se on siis ”aine tai seos, joka on tarkoitettu olemaan kosketuksissa ihmiskehon ulkoisten osien kanssa (epidermis, hiukset ja ihokarvat, kynnet, huulet ja ulkoiset sukupuolielimet) tai hampaiden ja suuontelon limakalvojen kanssa, tarkoituksena yksinomaan tai pääasiassa näiden osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, niiden ulkonäön muuttaminen, niiden suojaaminen tai pitäminen hyvässä kunnossa tai hajujen poistaminen” ihan vaan suoraan laista lukien (paitsi että suomennuksessa puhutaan ihosta ja alkuperäisessä englanninkielisessä versiossa se tarkennetaan ihon pintakerrokseksi epidermikseksi, joksi sen siksi tässäkin muutin).
Yksi suuri kysymys heräsi mieleeni, kun meillä oli luentoja kosmetiikan aktiiviaineista ja tuotelupauksista. Parin luennon ajan sain nauttia kosmetiikkamaailman supermies Steve Bartonin viihdyttävästä tavasta ilmaista asiat, mutta myös samalla heittää hänelle kehiin ne kaikkein haastavimmat kysymykseni.
Eräällä luennollaan hän kertoi, kuinka mielettömiä tuloksia oli saanut aikaiseksi tutkimuksessaan, joka osoitti peptidien kollageenin aktivointiin liittyvää vaikutusta ihon dermiksessä. Eteemme heijastetut kuvat olivat puolestaan puhuvia ja raportista todellakin kävi ilmi, että hänen peptidinsä kykenivät vaikuttamaan dermiksessä erittäin hyvin lopputuloksin.
Nostin kärppänä jälleen käteni.
Tuo on todella vakuuttavaa tietoa, mutta miten sitä sovelletaan kosmetiikkatuotteisiin?
Mitä tarkoitat? Kosmetiikkatuotteissahan käytetään peptidejä.
Kuten lakikin määrittelee, on kosmetiikkatuote tuote, jota käytetään ihon ulkoisilla osilla ja nimenomaan epidermiksessä, joten nyt kun sinä osoitat tehoaineesi vaikuttavan dermikseen, niin miten se sitten toimii kosmetiikkatuotteessa, joka ei voi vaikuttaa sinne?
Ei missään sanota, ettei se voisi vaikuttaa sinne. Laki sanelee, että kosmetiikkatuotteeksi kutsuttava tuote vaikuttaa epidermiksessä, eli jos väittäisin sen vaikuttavan syvemmällä, menisivät lupaukseni lääketieteen puolelle, mutta koska en missään vaiheessa väitä (eng. claim) niin, on tämä siis kosmetiikkatuote.
Ahaa… eli siis tuote voi vaikuttaa epidermistä syvemmällä, mutta koska et väitä tuoteväitteessä (engl. product claim), että se tekisi niin, voit myydä sitä kosmetiikkatuotteena ja samalla säästää aikaasi ja rahaasi testauttamatta sitä lääkkeeksi?
Aivan.
Okei. Hyväksyin tämän selityksen. Kunnes sitten kotona mietin asiaa syvemmin.
Mehän olemme jo oppineet, että kun kosmetiikkatuotteen tuo markkinoille, on sille täytynyt tehdä turvallisuusraportti, jossa käsitellään kaikki sen ainesosat. Tätä puolestaan käytetään osana Product Information Filea, joka jokaisesta tuotteesta täytyy olla olemassa ja jossa käydään läpi kaikki tuotteesta olemassa olevat testitulokset, joihin sen väitteet perustetaan.
On siis oletettavaa, että jos tuote kerran kykenee korjaamaan ihon kollagenia peptideillään, on siitä kertova testidata olemassa Product Information Filessa. Kuinka mikään firma voi siis pitää hallussaan tuotteen PIF-dokumentia testituloksineen, jotka kertovat kosmetiikkana myytävän tuotteen ainesosien selkeästi vaikuttavan epidermistä syvemmälle, mutta eivät silti oikeastaan kuitenkaan väitä tuotteen tekevän niin?
Määritelläänkö kosmetiikaksi tarkoitettu tuote sittenkin siis ihan sen perusteella vaan, mitkä sen kuluttajille kohdistuvat markkinointilauseet ovat?
Olin siis jälleen valmis iskemään ja odotin kieli vyön alla seuraavaa luentoamme samaisen herran kanssa.
Muistako, kun kysyin viimeksi siitä, että mihin tuote saa vaikuttaa ja vastasit, että kun et väitä sen vaikuttavan epidermistä syvemmälle, olet turvassa?
Kyllä.
Onko siis niin, että laissa esitetty kosmetiikan määritelmä ei oikeasti tarkoitakaan sitä, miten kosmetiikkatuote itsessään oikeasti vaikuttaa, vaan laissa määritellään vain millaisena tuotteena kosmetiikkatuotetta saa markkinoida?
Kyllä.
Tarkistin asian vielä lainsäädännönopettajaltani päätyen samaan vastaukseen.
Kosmetiikkatuotteilla voi siis olla yllättävänkin tehokkaita ja tutkittuja vaikutuksia, mutta niistä ei vaan saa markkinoinnissa mainita, ettei tuotteesta tule lääkettä. Ohhoh.
Toisaalta vastaus masensi minua, sillä se tarkoitti, että kosmetiikka voisikin vaikuttaa syvemmällä vaikkei sitä olisi tutkittu yhtä tehokkaasti kuin lääkeaineita. Toisaalta se kuitenkin myös miellytti minua, sillä sehän tarkoitti sitä, että kosmetiikkatuote voisi vaikuttaa yllättävänkin tehokkaasti eikä kosmetiika suinkaa ollut pelkkää hölynpölyä. (Syy siihen, miksi Steve oli muuten ryhtynyt siihen edellisessä sarjan postauksessa esillä olleeseen peptidi-tutkimukseen oli siinä, että hän oli haastanut erään toisen herrasmiehen, joka oli eräässä tilaisuudessa väittänyt hänelle, ettei kosmetiikka voi tehdä mitään ja halusi osoittaa tämän väitteen vääräksi.)
Mutta miksei siitä kosmetiikaksi suunnitellusta tuotteesta sitten voisi vaan tulla lääkettä? Tai voidaanko kosmetiikkatuote oikeasti saada vaikuttamaan kovinkin syvällä? Mennään noihin asioihin lähitulevaisuudessa lisää tulevien Inside the Industry -postausten merkeissä!

Kommentit (28)

  1. Anonyymi

    Hauskaa kuitenkin, että moni selektiivinen brändi koulutuksissa promoaa tuotteitaan lauseilla "vaikuttaa hypodermiksessä asti". Ja kouluttajat painottavat, että näin pitäisi tulla myös asiakkaalle tuotetta mainostamaan. Eli mennäänkö tässä silloin laittomuuksiin koulutuksissa/asiakaspalvelussa?

    • virve

      Niin no kosmetiikkatuote on lain mukaan tuote, joka vaikuttaa ihon pinnalla eli epidermiksessä, eli… 🙂

  2. -m-

    Ehkä sarjan kiinnostavin postaus! Mä olin aikuisiällä uutta ammattia opiskellessa vähän samanlainen kärppä – varainkin rakennusopin kirja sai mut hämmennyksiin sivulauseessa mainittujen, tiettyjen nykyisin laajalti seinärakenteissa käytettyjen materiaalien teknistä käyttöikää koskevien tietojensa kanssa. (Huh, sainpa oudon lauseen aikaiseksi!)

    • virve

      Uuden oppiminen on kyllä mielenkiintoista ja silmiä avaavaakin usein! 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *