Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Hapatettuja soijapapuja

Uusi My Beauty Diary naamio pääsi taas kokeiluun. Tällä kertaa valitsin Natto Rejuvenating maskin, jonka luvatan vaikuttavan ikääntymisen merkkeihin, kiinteyttävän ja erityisesti kosteuttavan.

Naamio osoittautui vielä paremmaksi tapaukseksi kuin edellinen Aloe Vera -naamio, jonka kokeilin. Tämä kosteutti ihoa todella hyvin ja jätti ihon ihanan pehmeäksi. Iho oli myös mukavan rauhoitetun näköinen ja tasaisen värinen, eikä sitä kiristellyt yhtään, vaikken vielä pitkään aikaan naamion poistamisen jälkeen laittanut kosteusvoidetta kasvoilleni. Loistava naamio ennen illanviettoon lähtöä!

(Nimi ”natto” muuten viittaa japanilaiseen perinneruokaan, joka on valmistettu hapatetuista soijapavuista.)

Tätä versiota voisin vaikka hankkia koko pakkauksenkin!

(Wannabe-insinöörin kommentti: ”Jotenkin mulle tulee tosta Hannibal Lecter mieleen…” Naamion asettelu on tosiaan oma taitolajinsa, eikä naamio kasvoilla kannata pahemmin ilmehtiä. Se nimittäin näyttää jopa tekevän sitä puolestasi.)

Ihanaa, että nämä My Beauty Diaryn kosteuttavat naamiot ovat osoittautuneet näin loistaviksi, sillä viimeinen kosteuttava naamioni Clarinsin Hydra Quench Cream-Mask pääsi joku aika sitten loppumaan. Ja voin kyllä sanoa, että ei jää ikävä!

(Mikä siinä onkin, että viimeisillä käyttökerroilla on aina pakko lotrata niin reilusti…)

Anteeksi nyt vaan, mutta minä en löydä tästä naamiosta mitään erikoista. Ei tunnu kosteuttavan ja miksi ihmeessä tämän pitää olla valkoista? (Todennäköisesti tuotteen sisältämän titanium dioxidin vuoksi, mutta miksi? Siksikö, että paitsi tuntisin, myös näkisin, mihin naamiota levitän?) Vaikka naamiota laittaisi hieman normaalimman määrän kevyemmällä kädellä, on tämä silti kurja siitä, että tämä pitää pyyhkiä iholta pois kasvovedellä. Valkoista naamiota on kuitekin keljua pyyhkiä kasvoilta pois (senkin vuoksi annostelun kanssa kannattaa olla tarkkana) ja nämä poispyyhittävät kosteuttavat naamiot tuntuvat muutenkin menevän ihan hukkaan, kun niitä ei voi jättää iholle vaikuttamaan ja iho pyyhitään niiden jäljiltä puhtaaksi.

En tykännyt, eikä tämä todellakaan ole mielestäni sen noin neljänkymmenen euron arvoinen, mitä tästä muistaakseni pyydetään. Lumenen kosteuttava naamio peittoaa tämän mennen tullen ja edullisemmin saa useita paremmin kosteuttavia ja pehmittäviä naamioita. Ja käyttömukavuudeltaan ehdottomasti parempia.

Tuomioni?

LOOOSER!

Tulipas kielteinen arvio. Mutta tämä oli toki vain oma mielipiteeni. Onko joku muu kuitenkin saanut tämän toimimaan? (Ja jos on, niin kuinka ihmeessä? Ja alkää sanoko, että vähemmällä määrällä, sillä niin minä olen normaalisti tehnytkin. Tai älkää myöskään sanoko, että suuremmalla määrällä. Sillä enenmpää tätä ei voi enää lotrata.)

PS. Pari seuraavaa päivää tulevat olemaan vastausteni ja kommenttien julkaisun kannalta hieman hiljaisempia, sillä en välttämättä pääse koneelle. Jättäkää silti ihania kommenttejanne, sillä luen kyllä kaikki läpi ja vastailen parhaani mukaan!

Ai missä minä sitten viiletän, kun en kerran ehdi edes käydä pyörähtämässä koneella? Kaikkea en vielä paljasta, mutta sen verran voin kertoa, että olen hieman kouluttautumassa tulevan kesän työkuvioitani varten. Palaan niihin tarkemmin lähiaikoina!

Kommentit (11)

  1. Nimetön

    E: Laitetaan harkintaan. 🙂

    Bauty Smartie: Olen itsekin joskus kuullut tuon väitteen, mutta enpä kyllä tiedä totuutta. 🙂

    nanna: 😉

    Arja: Itse levitän yleensä sormilla, mutta sivellinkin olisi kyllä näppärä. Itse käytän välillä siveltimenä halpoja meikkivoidesiveltimiä. Minusta siveltimen kannattaa ainakin olla tukeva (ei siis sellainen viuhkasivellin) ja synteettinen, niin putsaaminen ja levitys sujuvat helpoiten. 🙂

    Flicka: Ylin kuvahan on siis se perusminä, jollaisena päivittäin liikun. 😉

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *