Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Asunnolla, päivä kolme

Tässä vaiheessa minun on jo pakko sanoa, että kuvittelin muuton olevan edes hieman helpompaa.

En todellakaan aavistanut, että asiat olisivat tässä maassa näin hankalasti hoidettavissa! Kaikki on ihan hemmetin vaikeaa ja monimutkaista eikä tilannetta yhtään helpota se, että Englantilaistunut Herrasmieheni, joka asiat osaisi hoitaa, on aamusta iltaan töissä (ja välillä jopa yötkin poissa), jolloin minun pitäisi osata hoitaa asiat. ”Kyllä sä osaat, hoidat vaan,” hän kehottaa.

Ensinnäkin minun oli kolmantena asunnollisena päivänäni tehtävä sähkösopimus.

”Käyt vaan pyytämässä siltä Building Managerilta sähkömittarilukeman ja soitat sinne yhtiölle,” ohjeisti Englantilaistunut Herrasmieheni ja ryntäsi töihin.

Teen siis mitä? Miksi täällä ei riitä, että soitan sähköyhtiölle ja kerron osoitteeni, johon haluan sähköä tulevan? Miksi minun pitää itse selvitellä lukemia? Ihan tosi, tulkaa pois kivikaudelta!

Ystävällinen Building Manager lupasi hoitaa lukeman minulle puolessa tunnissa postilaatikkooni. Ottaen huomioon, että itse odotin samaan aikaan vielä tuntia aiemmin vuokranvälittäjäni tekemää lupausta, että hän soittaisi minulle viiden minuutin kuluessa, en todellakaan olisi uskonut, että täällä voi joku hoitua silloin, kun asia luvataan hoitaa. Eikä muuten tämäkään tietenkään hoitunut…

Olen jostain syystä luullut, että asioiden hoitamisen yhteydessä käytetty käsite ”mañana” koskisi vain Etelä-Eurooppaa, mutta olen nyt saanut kantapään kautta oppia, että jos kerran brittien ilmasto ei riitä eteläeurooppalaisena olemiseen, on heidän näköjään välttämättä yritettävä edes jollain tapaa löytää keino samaistua heihin -ja olkoon se sitten ”mañana-lmiö”.

Vajaata tuntia myöhemmin menin Building Managerin toimistolle uudelleen.

”Did you had time to check the reading from the electricity meter?”

”No, give me ten minutes, my darling.”

Aloin olla jo kurkkuani myöten täynnä tyhjänpanttina asunnossa pyörimistä!

En voisi poistua asunnosta, sillä patja saatettaisiin toimittaa lyhyelläkin varoitusajalla, mutta koska en päässyt kaupungille hoitamaan itselleni pankkitiliä, en myöskään voinut hoitaa muita asioita. Ja koska en myöskään päässyt liikkeeseen hoitamaan meille ihan oikeaa nettiä (en usko, että siitä tulisi puhelimessa mitään, joten haluan olla livenä paikan päällä), en voinut hoitaa asioita netin kautta tai muutenkaan edes vaan tappaa aikaa netissä.

Kun mittarilukema vihdoin saapui, yritin soittaa sähköyhtiölle. Vihaan soittaa täällä yhtään minnekään palvelunumeroon, sillä jokainen niistä on täynnä näppäilyä ja linjojen valintaa.

Koko puhelu alkoi lähtökohtaisesti sillä, että minua pyydettiin näppäilemään sopimusnumeroni. Eihän minulla ole sellaista, minähän vasta halusin sellaisen! Ai, ette tunnistaneet hiljaisuuttani, pitää näppäillä uudelleen. No ei minulla edelleenkään ole sitä! Ei, minua ei myöskään helpota tieto siitä, että löydän sen laskustani, jos minulla ei ole vielä laskuja kauttanne!

Lopulta sain tiedon siitä, että uudenkin sopimuksen voi tehdä. Pienen jonottelun jälkeen sainkin sitten jo suorittaa hyvin koomisen sopimuspuhelun.

Ensinnäkin nimeni on näille aivan mahdoton niin etunimeni kuin sukunimenikin osalta. En edes yritä lausua sitä heille vaan tavaan sen vaan suosiolla. Sähköpostiosoitekin on aina yhä vaikea.

Sanottakoon heti alkuun, että brittienglanti on ääntämisensä vuoksi minusta todella hankala kieli saada selvää puhelimessa, varsinkin kun linjat eivät yleensä ole parhaat mahdolliset. Kieli kuulostaa melkoisen pahalta ja epäselvältä usein puhelimitse (verrattuna selkeämpään amerikanenglantiin), ja jouduin pyytämään asiakaspalvelijaa useaan otteeseen toistamaan, mitä hän halusi minulta kysyä.

Homma sujui melko hyvin, kunnes daami kehotti minua menemään tarkistamaan sähkömittarini kunnon (pelkkä lukema ei siis riittänyt). Minullahan ei siis ole sitä tässä asunnossa, mutta hän oli sitä mieltä, että minun olisi tarkistettava kaikki mahdollinen sen kuntoon liittyen. Roikkuuko siitä ylimääräistä kaapelia, onko se oikealla korkeudella, onko se ehjä ja ainakin seitsemän muutakin asiaa sen kuntoon liittyen. Tyydyin toteamaan, ettei minulla ole mittaria tässä, mutta uskoisin Building Managerin reagoineen jotenkin, mikäli hänen mittareissaan olisi vikoja. Tyhmää ehkä, mutta en minä pääse täältä mitään mittarin kuntoa tarkistamaan kesken puhelun! Ja ihan tosi, ei Suomessa edes tarvitse pyytää asukasta tarkistamaan, missä kunnossa hänen mittarinsa on, kun sen pitäisi lähtökohtaisesti olla täysin kunnossa!

Loppujen lopuksi sain kuin sainkin sähkösopimuksen tehtyä ja vieläpä omalla nimelläni ja ilman tilinumeroa. Uskomatonta, mutta totta!

Lisäksi sopimusta tehdessäni sain vielä viestiä, että patjammekin olisi kohta ovellamme. Ja olihan se, oikean levyisenäkin jopa vielä tällä kolmannella kerralla! Sivuseikka on se, että se on useamman senttiä liian lyhyt sänkyymme, mutta en jaksanut enää välittää tästä asiasta….

Nyt jään vaan innolla odottelemaan ensimmäistä sähkölaskuani, sillä sen saatuani voin luultavasti vihdoin avata pankkitilin!

Postauksen kuvituksena kuvia Tower Bridgestä, jonka lähellä asuntomme sijaitsee.

Kommentit (15)

  1. Puolukka

    Arvasinkin että et varmaan julkaise kommenttiani ja voi olla että muistan välitystoimiston väärin, itse muutin ko. rakennuksesta pois jo maaliskuussa 🙂 Oli pakko kommentoida, koska on hauskaa miten maailma on näin pieni ;)Kiitos ihanasta blogista, jään mielenkiinnolla seuraamaan Lontooseen sopeutumistasi!

    • virve

      On tosiaan hauskaa huomata, kuinka pieni maailma onkaan! Jos on muita vinkkejä ja/tai neuvoja kertoa, niin otan kaikki ilomielin vastaan. 🙂

  2. Dahlia

    Kyllä siihen brittiaksenttiin tottuu. Itselleni amerikan versio kuulostaa todella pahalta korvissani siihen brittiversioon tottuneena ja useamman vuoden Briteissä asuneena 🙂 Kyllä se helpottuu vielä!

  3. Helena

    Yksi käytännön vinkki näin monta vuotta Lontoossa asuneena, ja vieläkin siis, muista pitää jossain ylhäällä se sähkömittarin lukema. Saattaa nimittäin olla että sitä vielä tarvitsee, varsinkin jos edellinen asukas ei ole pyytänyt sähköfirmalta 'final bill' ja ne sitten innokkaina rupeavat hakemaan teiltä rahoja… Täällä kyllä saa jahdata ihmisiä monenkin kertaan ennen kuin alkaa tapahtumaan, me ollaan remontoitu taloa ja hermot on aika heikoilla….. Mutta onnea matkaan ja kyllä se aina pienten vaikeuksien kautta kääntyy voiton puolelle.

  4. Dzinni

    Tuo mainitsemasi brittienglannin ongelmallisuus johtuu varmaankin siitä, että asiakaspalvelussa on paljon maahanmuuttajia, joiden ääntämys on hiukan sitä sun tätä. Tosin suomalaiset ehkä kotonaan tottuvat myöskin hyvin amerikan englantiin, koska TV:stä sitä tulee tuutin täydeltä.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *