Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Amfibioottinen hyönteinen ja muista kielimuurien huippuhetkiä

Aina välillä asiakkaan ja myyjän välille vaan syntyy kielimuuri. Asiakas ei puhu mitään myyjän osaamaan kieltä, mutta tahtoo silti tietää, mikä tuote on. Joskus kyse voi olla yksittäisistä sanoista, mutta joskus koko konseptista.

Tavallisimpia hetkiä ovat ne, kun asiakkaalle täytyy demostroida tuotteen olevan deodorantti ta kasvovoide. Siinä sitten esitetään pantomiimina tuotteen levittämistä kainaloihin tai kasvoille asiakkaan saadessa ahaa-elämyksiä.

Suihkugeelin demostroimisen näkemin on myös aina yhtä hauskaa: myyjä hieromassa itseään kuin suihkugeeliä levittäessä ja nostaessaan harallaan olevat sormensa päänsä päälle pitäen suihkun kaltaista suhinaa ”ssshhhhh….” Tilanne nostaa ulkopuolisen huulille väkisinkin hymyn. (Tai no, joskus kyllä itse myyjän ja asiakkaankin huulille.)

Astetta vaikeampaa on jo kertoa, että tuotteesta on päivä ja yövoiteet. Yövoide on vielä melko helppo, sillä sen kun vain näyttää voiteen levityksen ja laittaa sen jälkeen kämmenet yhteen ja kallellaan olevan pään alle. Päivävoide onkin sitten jo astetta hankalampi. Siinä saa voidetta käteen ottaessaan jo helposti venytellä aamuvenyttelyjä, levitellä voiteen, heilua päivän tekemisten tahtiin ja vaihtaa sitten käteen yövoiteen, jota levittää kasvoille ja esittää jälleen nukkumaanmenevää, jolloin asiakas saa kuin parhaassakin sananselitysleikissä arvata, mistä on kyse. Yksi mahdollisuus on toki myös demostroida herätyskellon pärinää ennen aamuvenyttelyä (myös kukonkiekaisut ovat hienoja hetkiä), jolloin sananselitysleikki helpottuu entisestään.

Olen toki nähnyt myös kollegani demostroivan päivävoidetta piirtämällä ilmaan aurinkoa. Siitä niin vaan kahdella kädellä palloa ilmaan piirtämään ja molemmilla käsillä sen ympärille sakaroita.

Toisaalta samainen kollega on myös yrittänyt selventää turistille sanaa ”reindeer milk” kulkien kädet päänsä päällä sarvina ja demostroiden sen jälkeen lypsämistä ilmassa omien rintojensa edessä… Voitte uskoa, ettei poronmaito ollut prosessin jälkeen turisteille yhtään sen selvempi juttu, mutta kaikilla oli ainakin hauskaa.

Turistien kanssa kommunikoidessa käytetään usein laskinta, piirretään paperille, osoitellaan ihmisiä, esineitä ja värejä. Itse olen jopa laulanut kesken myyntitilanteen Happy Birthday -kappaletta, kun eräs aasialainen mies ei millään ymmärtänyt, mitä luvuillani tarkoitin yrittäessäni kirjoittaa hänelle, että hänen katsomansa voiteet olivat joko +20, +30 tai +40 vuotiaille.

Välillä töissä huomaa, ettei sillä kielitaidolla niinkään ole väliä ja taantuu täysin sen heikoimman turistin tasolle. Ei ole mitään väliä, vaikka osaisit käyttää hienoja sanoja ja lauserakenteita, kun kukaan ei kuitenkaan ymmärrä. Yksinkertainen palikkakieli on se, jolla pärjää usein parhaiten.

Uudenvuodenristeilyllä riittä, kun osaa sanoa ”this, this, the same” yrittäessään myydä venäläiselle asiakkaalle tuoksupakkausta, jonka asiakas saa pelkän tuoksun hinnalla tai yrittäessään vaihtaa asiakkaan kassalle tuomaa testeriä myyntituotteeseen. Kesälomaristeilyllä riittää puolestaan, että osaa sanoa ”change, change” kun aasialainen asiakas tahtoo tuoda takaisin ostamansa tuotteen ja ottaa hyllystä jo uutta.

Ja niin, mitä tulee siihen ruotsiin, niin mokailen yhä säännöllisesti, kun senat menevät sakaisin på svenska också. Ei ole kovinkaan montaa viikkoa siitä, kun kiitin epähuomiossa hyttysiä (”Tack myggor!”) ja pienen kielimuurin vuoksi tuli jonkun aikaa sitten livautettua asiakkaalle täyden laivan kommentoimisen sijaan, että kaikki matkustajat olivat humalassa… Eli turha minun on niille turisteille toisaalta naureskella, kun itselläni ei ole toinen kotimainenkaan kieli täydellisesti hallussa aina.

But oh boy, how I enjoy our multicultural work environment!

Toisaalta ihailen kuitenkin jollain tapaa näiden kielitaidottomien rohkeutta. Ei minulla olisi itselläni pokkaa lähteä keskellä arabialaista tavarataloa kyselemään myyjältä suomeksi, että olisiko heillä minulle pinkkiä burkhaa ja miten se puetaan päälle helpoiten ja mitä sen alla kannattaa käyttää ja kuinka se pestään ja miten se kannattaa kuivata!

Olen siis toisaalta hieman sillä rajalla, onko mielestäni ihailtavaa rohkeutta vai naurettavaa tyhmyyttä tulla juttelemaan minulle kiinaa, mutta niin kauan, kun sen jutteleminen johtaa hykerryttäviin ja nauruhermoja kutkutteleviin tilanteisiin, niin onko sillä niin väliäkään, mitä mieltä minä olen asiasta?

Muita kielitaidottomien kanssa kommunikoivia? (Tai sitä edes yrittäneitä?)

Kommentit (23)

  1. Anonyymi

    Kielitaitoinen anonyymi tässä yläpuolella, jahka pääset lukiosta ja töihin, saatat huomata, että todellisuus onkin koulua ihmeellisempää. Varsinkin, kun englanti on kielistäsi heikoin. 😉
    Edes äidinkielenään kieltä puhuvat eivät puhu kuin oppikirjoissa kerrotaan, on murteita ja puhekieltä, sekä muuten vaan epäselviä puhetapoja.

  2. Myy

    Tulee kyllä töissä ihailtua aasialaisten (ja venäläisten) rohkeutta. Minä en uskaltaisi lähteä reissuun toiselle puolelle maapalloa osaamatta sanaakaan englantia tai paikallista kieltä. 🙂

    Vaikka ymmärrän suht hyvin, niin en puhu englantia kovin sujuvasti, mutta sillä ei tunnu olevan töissä väliä. Äidinkielenään englantia puhuvat paikkaavat hienosti puhettani, kun jään etsimään oikeita sanoja ja taas muut turistit eivät kuitenkaan ymmärtäisi mitä sanon.

  3. asetonihuuruja

    Täällä itärajalla käy t o d e l l a paljon venäläisiä, osalla on asunnot jne, ja shoppailevat mieluusti täällä, sillä rahasta ei taida olla puutetta? Se vaan, ettei osaa sitä venäjää 🙁 Opiskelin koulussa, mutta tyhmänä jätin kesken, kun ei ollut tietoa tästä työstä… Ymmärrän sentään kysymykset, puhunko venäjää ja paljonko maksaa. Onneksemme kaikille työntekijöille, meillä on nyt venäjänkielinen työntekijä 🙂 Hän saa myytyäkin enemmän, kun kuuntelee ja ymmärtää.

    Mutta pantomiimi on tuttua. Oon oppinut aika hyväksi, on ihan selkeetä, jos asiakas kyselee lapselle nuhaan lääkettä jne 😀

    Ja tosiaan, vaikka itsellä sujuu mm. enkku hyvin, niin jotenkin se kielitaitoi taantuu aina sen asiakkaan tasolle, jos hän huonommin puhuu. Parempi, ettei sekoita asiakasta kokonaisilla lauseilla 😉

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *