Mitä odotan vuodelta 2019?

Viime päivien postaukset ovat olleet kaikki tällaisia kuluneen vuoden ajatukset yhteen kasaavia, joten näin vuoden viimeisenä päivänä ajattelin jatkaa vielä kertaalleen samalla linjalla! Tänään haluankin jakaa kanssanne ajatuksiani siitä, mitä odotan vuodelta 2019. Vaikka päätin, etten aseta itselleni sen suurempia uuden vuoden lupauksia, niin silti haluan hieman pohtia mennyttä sekä fiilistellä tulevaa. Muistan, miten vuosi sitten kirjoitin että 2018 tulee olemaan kohdallani henkisen hyvinvoinnin vuosi – ja niinhän se kokonaisuudessaan muuten on ollutkin! Pysyin tavoitteessa ja asetin koko vuoden ajan oman henkisen hyvinvoinnin paremmalle jalustalle kuin vuonna 2017. Toki vuoteen on mahtunut paljon myös niitä kertoja kun olen epäonnistunut ja laiminlyönyt omaa hyvinvointiani, mutta sekin on ihan vaan elämää. Jokainen tekee virheitä eikä esimerkiksi terapia tee missään nimessä kenestäkään täydellistä ihmistä, joka osaa toimia kaikessa esimerkillisesti. Itse ainakin huomasin, miten terapian alussa vaadin itseltäni todella paljon muutosta ja yritin elää täydellisesti, kunnes oivalsin ettei mikään asia muutu hetkessä, eikä minusta tarvitse edelleenkään tulla täyden kympin ihmistä.

Kulunut vuosi on tosiaan ollut monipuolinen ja rikastuttava. Vaikka vaikeuksiakin on ollut, on vuoteen sisältynyt paljon myös hyviä asioita, joista olen erittäin kiitollinen. Kasvu ihmisenä on ollut mieletön matka ja toivon sen jatkuvan vielä vuonna 2019! Tällä hetkellä elämässäni onkin aika paljon erilaisia palapelin palasia, joista osa on jo paikoillaan, mutta osa vielä aikalailla levällään. Se mihin aion vuoden alusta keskittyä entistä enemmän, on oma ura ja työkuviot. Olen perustamassa vihdoin ja viimein omaa yritystä, joka olisi ehkä kannattanut tehdä jo ajat sitten, sillä en ole ollut pitkiin aikoihin enää missään yrityksessä palkkatyöläisenä, vaan laskutan kaiken kevytyrittäjänä tai työkorvauksena. Toisaalta – nyt viimein hetki tuntuu enemmän kuin oikealta, joten ehkä on turha jossitella tai miettiä miksi vasta nyt? Uskon ylipäänsä elämässä oikeisiin ajoituksiin, eli jotkut asiat vaan tulevat vahvemmin esille silloin, kun ajankohta tuntuu oikealta. Itselleni on ollut jo pidempään enemmän kuin selkeää, että haluan työskennellä alalla, jolla nytkin työskentelen, mutta laajentaa osaamista myös blogin ulkopuolelle. Vaikka rakastan sitä mitä teen, huomaan että tietynlainen vaihtelu virkistää ja se että tekee blogin rinnalla muutakin, tuo mukavasti kaivattua vaihtelua. Ja etenkin tosiaan itselläni, kun blogi on paikoitellen aika syvällistä monologia, on hyvä että sen rinnalla on jotain, joka keventää ajatuksia tai vie niitä pois omasta elämästä.

Olen kiinnittänyt viime aikoina huomiota myös tekemiini työtunteihin ja määriin. Siskoni muistutti minua aiheesta ennen joulua ja kyseli huolissaan, muistanko elää elämääni jos käytän suurimman osan valveilla olosta töihin ja olen jatkuvasti koneella? Nuo sanat jäivät kaikumaan mieleeni ja muistin jälleen kerran, miten paljon tosiaan teen töitä. Yksi tavoite alkavalle vuodelle onkin vähentää työtunteja – tai oikeastaan tehostaa ajankäyttöä niin, että vapaa-ajalle jää enemmän aikaa. En nimittäin edes muista koska olisin viimeksi pitänyt kokonaisen viikonlopun vapaata ja tehnyt asioita joita mieleen juolahtaa? Tulevana vuonna ajattelin siis punnita tätäkin asiaa ja priorisoida. Vaikka työkuviot ovat tärkeitä, on vapaa-ajan roolikin tärkeä! Haluan säilyttää elämässäni spontaaniuden ja tilan fiilispohjalta tekemiselle. Ajattelin myös pitää ainakin viikon ”oikean” loman ja vaalia enemmän vapaita viikonloppuja! Tässä työssä se on haastavampaa kuin monessa muussa, mutta ei tokikaan mahdotonta. Kaikki on todella paljon kiinni itsestä ja siitä, miten asioita priorisoi.

Odotan noin ylipäänsä vuodelta 2019 paljon onnelliseksi tekeviä asioita. Viimeiset pari vuotta ovat olleet tässä kymmenen vuoden sisään kaikista haastavimmat ja välillä mietin, olenko edelleen jonkinlaisessa kriisissä? Tuntuu että elämässä on jatkuvasti jotain tunnekuohuja ja fiilikset menevät aikamoista vuoristorataa. Olen toki aina ollut hyvin tunteellinen, mutta jollain tavalla se että olen nykyään tunteiden suhteen avoimempi, on omalla tavallaan myös lisännyt sisäistä myrskyä. Odotankin sormet ristissä stabiilia olotilaa, jossa kaikki näyttäisi selkeältä ja olisi tyyntä – siispä tuothan sen minulle vuosi 2019?! Monelle tuollainen tasaisuus on varmasti ihan arkipäivää, jolloin voi olla hankala kuvitella, millaista on elää jos tunnekuohu on melkeinpä jatkuvaa. Henkilökohtaisesti voin ainakin sanoa sen olevan todella kuormittavaa ja vaikka olen mieluummin ihminen, joka elää tunteitaan täysillä, kyllä välillä toivoisin pääseväni helpommalla. Silloin aikanaan kun tunteitaan patosi ja pyrki piilottamaan herkkyyttä kovan kuoren taakse, oli elämä jollain tavalla ihan oikeasti vaan helpompaa – vaikka se miten kauhealta kuulostaakin. Silloin sitä oli jotenkin niin ”taff girl” eikä antanut asioiden satuttaa. Nykyään tuntuu että sattuu jo pienestäkin ja välillä ärsyttääkin olla niin herkkä…

Monenlaisia ajatuksia on täällä siis mielessä näin vuoden viimeisenä päivänä. Toivon että tuleva vuosi tulee olemaan elämässäni onnellinen, energinen ja kaikin puolin upea – ja samaa siis toivon toki myös sinun elämään! Haluan olla optimistinen ja uskon affirmaatioon, eli siihen että se mitä ajattelee ja mihin fokuksen keskittää, tulee lisääntymään. Positiivisuus lisää positiivisuutta ja sitä rataa. Ylipäänsä se että uskoo itseensä ja kykyihinsä, tuo eteen mahdollisuuksia, joita ei välttämättä tule muuten ellei näin toimi. Siispä uskokaa itseenne ja siihen että te voitte! Mikään tässä elämässä ei ole loppupeleissä este, vaan moni asia saattaa toimia ainoastaan hidasteena omien unelmien saavuttamiselle. Tästä syystä hyvin moni asia vaatii toteutuakseen uskoa ennen kaikkea itseensä. Minäsuhde onkin edelleen se elämän tärkein ihmissuhde ja mikäli se ei ole kondiksessa, tulee elämässä olemaan vaikeuksia myös ensi vuonna.

Oikein ihanaa vuoden vaihdetta jokaiselle teistä ja kiitos, kun olette olleet matkassa kuluneen vuoden ajan!

Tässä kohtaa toivoisin myös postaustoiveita ensi vuodelle. Jos mielessäsi on jokin asia, jota haluaisit minun pohtivat laajemmin tai syvemmin blogissani, kerrohan siitä? Vuoden alusta täälläkin lähdetään liikkeelle uudella motivaatiolla ja energialla!

 

Kuvat: Iines / edit: minä

hyvinvointi onnellisuus ihmissuhteet mieli
Kommentit (4)
  1. Yhdyn edelliseen kommenttiin, viime aikojen pohdiskelevat postaukset ovat olleet ihan parhaita.

    Kiinnostaisi kuulla treenitavoitteistasi enemmän ja seurata edistymistäsi. Itselläkin tavoitteena treenata monipuolisesti, kehittää (olematonta) lihaskuntoa ja ehkä juosta puolimaraton ensi vuonna. Myös ruoka-aiheiset postaukset ovat mielenkiintoisia. Ylipäänsä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvät jutut kiinnostavat.

    Ihanaa uutta vuotta <3

    1. Kiitos kovasti sinullekin! <3 Mukava kuulla että tekstit ovat olleet hyviä ja tulleet "tarpeeseen".
      Ja kiitos postaustoiveista! Laitan nuo ylös. Nyt tammikuussa on itse asiassa tarkoitus kirjoitella enemmän nimenomaan hyvinvoinnista ja treeneistä, joten veikkaan että toiveesi tulee toteutumaan. 🙂

      Ihanaa uutta vuotta sinnekin!

  2. Nämä sun viime aikojen postaukset ovat olleet älyttömän hyviä ja olen ollut niistä kiitollinen, niin paljon samanlaisia juttuja omassa elämässä. Se vaan auttaa, lohduttaa, kannustaa ja rohkaisee, kun tietää että on muita jotka samanlaisia asioita pohdiskelevat ja käyvät läpi. Ja tää on totta varmasti monen sun blogin lukijan kohdalla, vaikka me lukijat ei aina kauhean ahkerasti jaksetakaan kommentoida.

    Oikein hyvää uutta vuotta!

    1. Onpas ihana kuulla, kiitos. <3 Kommentoinnin väheneminen on toki harmillista, mutta ymmärrän sen hyvin.

      Hyvää uutta vuotta sinullekin ja toivon mukaan myös jatkossa pystyn tuottamaan sisältöä, joka kohtaa! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *