On my way
On my way

Kuluneen viikon parhaat x 10

Mulberryn aivan ihana vintage laukkulöytö! Myin taannoin paljon käyttämäni Rebecca Minkoffin mustan pikkulaukun ystävälleni koska kyllästyin siihen, enkä kokenut enää tarvitsevani kahta mustaa pikkulaukkua. Ajattelin etten osta tilalle mitään mutta kas kummaa, törmäsinkin Frida marina nimisestä vintage liikkeessä söpöön krokotiilinahkaiseen Mulberryn laukkuun. Väriltään laukku on ihanan punainen ja ulkonäöltään niin kovin minun tyylinen – en vaan voinut jättää sitä hyllyyn! Maksoin hyväkuntoisesta laukusta 40 euroa, mikä on aika vähän merkkilaukusta vaikka se nimenomaan vintagea onkin… Juuri tämän takia rakastan niitä kirpputoreja.

Hot jooga Yoga Nordicilla. Vihdoin ja viimein pääsin muutaman viikon tauon jälkeen joogaan ja tiedättekö muuten mitä? Yoga Nordicilla on usein keskellä päivää ”happy hour”, eli joogatunteja viidellä eurolla. Tämä oli itsellenikin täysin uusi juttu mutta aivan mielettömän siisti sellainen! Sovittiinkin Iineksen kanssa, että tehdään tästä ehdottomasti tapa ja jatkossa käydään noissa päivä joogissa joka viikko. Jos siis sinullakin on mahdollisuuksia keskeyttää työpäivä vaikka kerran tai pari viikossa, niin suosittelen näitä tunteja oikein lämmöllä. Jooga itsessään on niin kovin kallis harrastus, jonka vuoksi viiden euron tunti tuntuu aivan naurettavan edulliselta – ja se kaikki muuten pelkästään omaan hyvään!

Ensimmäinen terapiakäynti. En varmaan vielä itsekään usko tätä todeksi mutta olen vihdoin ja viimein aloittanut terapian. Ensimmäinen käynti oli tällä viikolla ja pakko sanoa, että tuntuu jollain tapaa todella helpottavalle aloittaa tämä matka itsensä kanssa. Vaikka vielä muutama viikko ennen aikaa taistelin sen kanssa, että perunko kuitenkin ajan koska mielessä pyöri vaan se tarvitsenko tätä nyt todella niin paljon, että olen valmis satsaamaan käynteihin jopa muutaman ulkomaanmatkan verran rahaa? Tajusin kuitenkin onneksi lopulta sen, että jossain kohtaa tämä on kuitenkin tehtävä joten miksi siirtää väistämätöntä?

Kaksi uutta kasvia kotiin. Olen nykyään oikea kasvihullu ja rakastan etenkin aitoja viherkasveja. Mielestäni koti on huomattavasti kotoisampi, kun siellä on jotain elävää ja kasvit nimenomaan saavat aikaan tuon efektin. Tällä kertaa ostin Plantagenista 12 cm korkuisen varjoviikunan sekä vielä mehiruusukkeen. Toivon noille kahdelle pitkää ikää, sillä muutaman kasvin olen ilmeisesti hoitotavoillani onnistunut tappamaan. Viirivehka joka on sinnitellyt kodissani nyt suunnilleen vuoden verran, lensi tänään pois koska se alkoi näyttämään jo niin kärsineeltä. Samoin kävi aloe veralle jo muutama kuukausi takaperin, sillä se ei kestänyt Dubain matkan aikaista lähes kolmen viikon kastelutaukoa.

Fifty Shades Freed -kutsuvierasnäytös. Torstaina käytiin ystäväni kanssa katsomassa uusin Fifty Shades Finnkinon kutsumana ja pakko sanoa, että olin salaa odotellut leffaa jo hieman pidempään. Tykästyin todella paljon elokuvan kakkososaan (ykköstä en ole vieläkään nähnyt) ja siksi tätä viimeistä osaa onkin tullut odoteltua. Kolmas osa oli kuitenkin ehkä pienoinen pettymys – tai no ei ehkä varsinaisesti pettymys mutta ei missään nimessä yhtä hyvä kuin tuo kakkonen. Sen enempää juonta paljastamatta suosittelen elokuvan kuitenkin katsomaan, sillä se on päätös tuolle intohimoiselle rakkaustarinalle ja kuitenkin monin tavoin näkemisen arvoinen elokuva.

Ripsihuolto Beauty Anniinassa. Tällä viikolla tuli piipahdettua myös *ripsihuollossa Anniinalla ja nyt katse on jälleen erityisen huoliteltu. Ripsistä tuli taas kerran niin kauniit ja tuuheat, juuri sellaiset kuin toivoinkin! Seuraavaan huoltoon onkin nyt sitten aikataulullisista syistä viisi viikkoa aikaa, joten loppuajasta saatetaan mennä jopa melkein ilman ripsiä. Nyt taas tähän ripsillä varusteltuun ihmeeseen on niin tottunut, että saas nähdä miltä tuntuu jälleen tuo ripsien mahdollinen puuttuminen.

Reissu Tampereelle! Tänään hieman myöhemmin suunnataan ystäväni kanssa Tampereelle yhteisen ystävämme luokse yökylään. Tarkoitus on viettää tyttöjen iltaa ja piipahtaa myös Tampereen yössä pitkästä aikaa. Viimeksi olen ollut Tampereella 2017 loppukesästä, joten jo on aikakin tehdä visiitti Manseen. Olen aina kovasti tykännyt Tampereesta, sillä kaupungissa on oma hyvä tunnelmansa. Yöelämästä tosin en tiedä sillä suunnalla yhtään mitään mutta kuulemma Tillikka ja Tornin yläbaarissa piipahdus ovat meidän illan agenda.

Selkeä päivien pidentyminen. En tiedä oletteko te huomanneet saman mutta itse olen pistänyt merkille kuinka valoisaa on pidempään. Tuntuu kuin päivä päivältä valoisuus vaan lisääntyisi ja kuvaaminen onnistuu nykyään jopa neljän aikaan iltapäivällä! Tuo on sinällään aika iso ero muutaman kuukauden takaiseen, jolloin kahdelta meinasi olla jo turhan hämärää kuville… Varmaan muuten tämän työn plussapuolia, että osaa todella iloita valon määrän lisääntymisestä ja sen huomaa hyvin konkreettisesti. Enää muutama hassu viikko niin ollaan jo maaliskuussa ja siitä se kevät sitten alkaakin! Vaikka pimeä vuodenaika ei olekaan mikään mieluisin, rakastan silti vuodenaikoja ja ne tuovat elämään oman ripauksensa vaihtelevuutta.

Onnistuneet reseptit! Tällä viikolla on tosiaan tullut valmistettua niin täydellistä kauraleipää kuin kotitekoista Nutellaakin. Molemmat reseptit onnistuivat todella hyvin mikä ei ihan oikeasti aina ole todellakaan itsestäänselvyys… Leipomisessa kun on aina riskinsä epäonnistua varsinkin silloin, jos lähtee sooloilemaan kuten itse teen melkeinpä aina. Olen keittiössä aika luova ja suurin vaikeuteni on kirjata samalla ylös ne raaka-aineet sekä ylipäänsä mitata ne. Jos en jakaisi reseptejäni blogissa, tekisin kaiken aivan varmasti summan mutikassa, mututuntumalla.

Sujuva arki. Kuluneen viikon aikana arki on ollut mukavan sujuvaa ja menevää. Tykkään vaihtelusta jonka työni mahdollistaa ja nimenomaan siitä, että välillä paahdetaan koneen äärellä enemmän kuin työpäivän verran, kun taas toisena päivänä kuvaillaan, käydään presseissä, treffataan kollegoita sekä vaikka joogaillaan keskellä päivää. Tällä viikolla arki on ollut jotenkin erityisen hyvää ja kaikki on vaan sujunut. Ei ole oikeastaan ollut muuta vastustusta kuin yhdet kadotetut nahkahanskat ja se on muuten aika pientä!

Toivottavasti teilläkin on ollut mukava ja onnistunut viikko? Oikein rentouttavaa lauantai päivää ja palataan huomenissa!

*Ripsihuolto sponsoroitu

Kommentit (8)

  1. Mariem

    Olipas kivoja postiviisia juttuja, tuli hyvä mieli postausta lukiessa 🙂 Hienoa että olet lähtenyt terapiaan, se teksisi hyvää ihan jokaiselle, vaikka tuntuisi että ”kaikki on kunnossa”. Terapia on aika raskasta välillä, joten voinnin pitääkin olla melko hyvä sitä aloittaessa, pahimmassa kriisissä siihen ei kannata ryhtyä.
    Mukavaa viikonloppua! (Tampereella Zeytuun on erinomainen kasvisravintola, ainakin kaksi pistettä löytyy keskustassa, erittäin maistuvaa ruokaa!)

    • On my way

      Kiva kuulla, että hyvä mieli välittyi myös sinne ruudun toiselle puolen. 🙂 Ja olen samaa mieltä. Me hoidamme kyllä fyysistä kuntoamme mutta harvoin ehkä uskalletaan myöntää, että henkinen puolikin saattaisi kaivata hoitoa. Itse asiassa aika hyvin sanottu tuo, että pahimmassa kriisissä terapiaan ei välttämättä kannata ryhtyä. Kokeilin nimittäin syksyllä terapiaa kerran ja suorastaan itkin koko istunnon ajan – vaikka päätökseni olla jatkamatta vaikutti muutkin seikat, uskon olleeni tuolloin jotenkin herkemmillä ja en niin valmis vielä prosessoimaan asioita.

      Nyt koen olevani jotenkin valmiimpi ja ensimmäisen käynnin perusteella tuntuu kuin pystyisin tosiaan nyt puhumaan asioista paremmin ilman niin vahvoja tunnereaktioita. Toki matka on vasta alussa eli varmasti tulee myös sekin vaihe kun terapiaan ei tekisi mieli mennä juuri siksi, että siellä sohitaan jotain sellaista jonka sohiminen sattuu… Mutta nyt vaan tuntuu hetki oikealta ja toivon, että tämä menee sinne elämäni parhaimpien päätösten joukkoon.

      Ja kiitos hei vinkistä! Ehdotankin tuota ystävilleni. 🙂

  2. Salla

    Rakastan blogiasi! Olen löytänyt tämän vasta noin puolisen vuotta sitten ja aina innolla odotan seuraavaa postaustasi. Se mikä tästä blogista tekee itselle tosi mielenkiintoisen, on se, että tuntuu että lukisin omia ajatuksiani ja tekemisiä. Pystyn samaistumaan jokaiseen kirjoitukseen ja sinä osaat pukea mietteet upeasti sanoiksi. Olet saattanutkin tehdä kirjotuksia ystävyys suhteista, mutta kiinnostaisi lukea miten sinulla on iän myötä pysyneet/muuttuneet ystävyys suhteet? Oletko ikinä tuntenut yksinäisyyttä? Tämä aihe kiinnostaa siksi, että itselläni on välillä aika kausia jolloin tunnen yksinäisyyttä vaikka omistan paljon ystäviä. Olisi mahtava lukea onko esim sulla ikinä tullut vastaan tällaisia tuntemuksia. Pahoittelut jos olet ystävyysaiheista jo kirjoittanut, ja minulta mennyt ohi ne! Noh mutta kirjoitit tai et niin täytyy vielä kiittää sinua näin upean ja ihanan lifestylen blogin pitämisestä!

  3. Hartsu

    Tsemppiä terapiaan. Samaa mieltä fifty shades leffasta. Ehkä odotin liikaa. Kannattaa katsoa eka myös. Kirpputorit ja second hand tuotteet on niin ihania en malta oottaa että pääsen kiertelemään niitä taas suomen reissulla 🙂

    • On my way

      Kiitos paljon! <3 Ja joo, siis vähän samat fiilikset… Mutta onhan se usein niin, että mitä useampi osa elokuvasta tehdään sitä huonommiksi osat muuttuvat. Harvoin elokuvat paranevat jatko-osien myötä. Ja se ensimmäinen on kyllä vielä katsottava. Mahtaisikohan löytyä Netflixistä, hmm.

      Ja joo, siis rakastan myös kirppiksiä sekä second handia ylipäänsä. Ihanaa, että Suomessa tuo kulttuuri on niin hyvin esillä ja ihmiset kierrättävät niin vaatteita kuin asusteitakin. 🙂

  4. Sandy

    Komppaan ekaa kommentoijaa – terapia tekisi ihan hyvää suurimmalle osalle meistä. Itse olin vuodenvaihteessa huonossa kunnossa, eli todella pahasti masentunut. Lääkäri lähettikin minut terapeutille masennuslääkereseptin kera. En aluksi aloittanut lääkitystä koska ajatuskin niistä pelotti tosi paljon, mutta kun istuin pari ensimmäistä kertaa terapiassa lähinnä vaan itkemässä silmiä päästäni, päätin antaa niille mahdollisuuden. Vaikka syön ihan minimiannostusta, niin olo on sata kertaa parempi ja saan terapiasta niin paljon enemmän apua! En siis lähtökohtaisesti haluaisi syödä mielialalääkettä, mutta omassa tapauksessani siitä on ollut suuri apu, jotta saan elämäni palikat kuntoon ja voin tulevaisuudessa elää ilman serotoniiniboostausta. Ihan totta siis, että vakaammalla mielellä terapia on ”hedelmällisempää”. Paljon tsemppiä siihen!

    • On my way

      Niinpä, samaa mieltä olen kanssasi. Itse olen myöskin aina suhtautunut lääkitykseen todella kyseenalaistavasti mutta uskon, että joissain tapauksissa siitä voi todella olla hyötyä! Ymmärrän siis hyvin sinun valintasi ja hyvä juttu, että saat nyt terapiasta enemmän irti. Masennus ei ole leikin asia ja se on oikeasti sairaus, jota aivan liian usein vähätellään.

      Itsehän en ole käynyt missään kohtaa edes lääkärin puheilla, eli ihan omakustanteisesti sekä omasta tahdosta päätin terapiaan lähteä. Uskon, että tämä on hyvä juttu ja toivon mukaan oikeasti auttaa minua mörköjeni kanssa. Tässäkin kohtaa tullaan siihen, että liian pitkään vaan olen pyrkinyt sinnittelemään ja olemaan reipas. On usein hankalaa tiedostaa oman elämän kohdalla milloin mennään kipurajojen ääripäässä kun jotenkin sitä vaan niin herkästi ajattelee, että kyllä tämä tästä. Aina ei todellakaan tarvisi mennä näin ääripäähän elämänsä kanssa mutta toisaalta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *