Kaamosmasennuksen aika

Tämä viikko on ollut todella vaikea, mitä tulee vireystilaan. Pimeys syö aivan järkyttävästi ainakin itseltäni energiaa ja huomaan, että aamuisin on todella vaikea nousta sängystä ylös kun on säkkipimeää. Vuosi sitten marraskuu meni hyvin nopeasti, sillä olin melkein koko kuukauden reissussa lämpimässä. Muistan kuinka tuolloin mietin, ettei syksy ollut kokonaisuutena edes mitenkään paha, sillä reissu lämpöön katkaisi ankeutta aika mukavasti. Tänä vuonna tilanne on hieman eri, enkä tosiaan ole matkustamassa aurinkokohteisiin enää tämän vuoden puolella. Jollain ihmeellä nyt tulisikin kasata ne energiat huippuunsa ja ottaa käyttöön kaikki poppakonstit, joilla tästä kaamoksesta selviää! Viimeksi eilen mietin, että jos nyt olisi muuten oikein ankea elämäntilanne, olisi tässä kohtaa kaikki eväät masennukseen. Onneksi tänä vuonna muuten elämässä kaikki on oikein hyvin, eli on kivoja asioita, joihin energiaa keskittää.

Säätila ei koskaan parane valittamalla, se on varma. Meidän tuleekin pyrkiä sopeutumaan tähän vuodenaikaan, tuntui se miten hankalalta tahansa. Juuri muutama päivä sitten ripsihuollossa juttelinkin Anniinan kanssa siitä, miten tässä vaiheessa vuotta elämässä kannattaa pitää pieniä virstanpylväitä ja suunnitelmia. Kun suunnittelee etenkin viikonlopuille kaikkea kivaa tekemistä, menee pimeä ajanjakso huomattavasti nopeammin. Itse olen kuitenkin huomannut, että yhä useammin vietän illat töitä tehden kotosalla kuin että näkisin ystäviäni. Tämä ei ole mitenkään tietoinen valinta, vaan olen yksinkertaisesti lipsunut siihen suuntaan… Pimeällä on huomattavasti nihkeämpää lähteä liikkeelle kahdeksan yhdeksän aikaan illalla kuin jos olisi kesä ja valoa. Tällä hetkellä joudun ainakin itse suorastaan patistamaan itseäni viikolla muihin virikkeisiin kuin työhön tai treeneihin liittyviin, ja se jos mikä sotii omaa ajatusmaailmaani vastaan. Haluaisin nimittäin olla sosiaalinen, tehokas ja pirteä – henkilö joka hoitaa niin ihmissuhteet kuin duunitkin kunnialla. Pakko kuitenkin myöntää, että aina ei minustakaan kaikkeen ole. Jollain tavalla myös se introvertti puoleni puhkeaa kukkaan näin pimeän tullen ja yksin ajan viettäminen tuntuu todella hyvältä. Tämähän ei periaatteessa ole millään tavalla huono asia, kunhan ei aivan erakoidu saatikka unohda olemassa olevia ihmissuhteita!

Näin pimeän aikakauden keskellä onkin tärkeää olla itselleen armollinen. Mikäli energiatasot eivät ole samanlaiset kuin vielä kuukausi sitten, on se täysin ymmärrettävää. Jo alussa mainitsemani kaamosmasennus on myös hyvin tyypillinen suomalaisten tauti ja mikäli sellaisesta on kärsinyt joskus, se todennäköisesti myös uusiutuu. Parasta hoivaa kaamosmasennukseen onkin valohoito kirkasvalolampuilla ja sen lisäksi omasta hyvinvoinnista huolehtiminen liikunnan sekä ravinnon avulla. D-vitamiinikuuri kannattaa myöskin nyt viimeistään aloittaa ja jos viimeisimmästä rautakuurista on aikaa, ei sekään ole pahitteeksi. Matkustamiseen en nyt halua suoranaisesti ketään kehottaa, mutta enpä ala jeesustelemaan ja myönnänkin, että suunnitelmissa on 2-3 viikon reissu lämpöön ensi vuoden alkupuolella. Siihen on toki vielä aikaa, mutta kuitenkin. Aurinkoterapiaa ja d-vitamiinivarastojen tankkausta on tuolloin siis luvassa ja veikkaan, että se tulee tuossa kohtaa enemmän kuin tarpeeseen!

Mietin muutamia pieniä arkisia asioita, joilla elämäänsä voi tällä hetkellä piristää ja listasin niitä teille! Siispä minä ja kaikki muut kaamosväsymyksen kanssa taistelevat – napatkaahan ohesta vinkkejä tämän ankean ajanjakson selättämiseen.

Käy leffassa. Oli sitten viikko tai viikonloppu, leffa piristää aina. Leffassa käyntiin liittyy usein myös hyvä seuralainen, joten samaan reissuun voi yhdistää vaikka ravintolassa syömisen tai lasilliset viiniä.

Järjestä illanistujaisia ystäville. Tai jos et jaksa itse järjestää, sopikaa ystävien kanssa iltoja perinteisellä nyyttärimeiningillä. Itse olen nyt pariin otteeseen viettänyt tyttöjen iltaa kotosalla yhden ystävistäni kanssa syöden, juoden lasillisen viiniä, tehden kasvonaamioita sekä seurustellen. Aika ihanaa illanvietettä ja oikeasti parempi tapa viettää lauantai-iltaa kuin että möllöttäisi yksin kotosalla.

Osta leikkokukkia kotiin. Pieni asia joka piristää kummasti. Itse huomaan että talvella ostan kukkia kesää vähemmän, jonka vuoksi nyt on aika jälleen skarpata.

Konmarita, eli tyhjennä kaapit kaikesta turhasta ja kierrätä eteenpäin. Kierrätyksestä jos jostain tulee hyvä mieli ja tällainen puuhastelu on nimenomaan sitä tekemistä, joka kannattaa hoitaa pimeänä vuodenaikana.

Sauno. Tämä perisuomalainen tapa kuuluu mielestäni erittäin hyvin talveen. Vaikka en olekaan kova saunomaan, kyllä kaamosaikaan lenkkisauna on aivan parasta – samoin Lapissa saunan ja paljun yhdistelmä vertaansa vailla.

Harrasta liikuntaa! Helppo tapa kohottaa mielialaa on liikkua säännöllisesti. Tähän vuodenaikaan korostan liikunnan tärkeyttä etenkin mentaalisen puolen hyvinvoinnin kannalta, joten vaikka pimeä lenkkipolku ei yhtään houkuttelisi, älä silti skippaa treenejä kerta toisensa perään. Joskus väsymyskin johtuu passiivisuudesta ja siitä, että valitsemme jatkuvasti sen sohvat treenien sijaan.

Tee pikavisiitti Flamingo Spahan! Aivan mielettömän ihana paikka rentoutua, jossa pääsee sataprosenttisella varmuudella zen-olotilaan.

Lue kirja. Pimeät illat ovat oivaa lukuaikaa, joten nyt jos koskaan on hyvä hetki kehittää itseään lukemalla kirjallisuutta, joka kiinnostaa. Itselläni kirjoja on muutamakin kesän jälkeen tuossa odottamassa ja toivon, että saan ne luettua ennen vuodenvaihdetta – viimeistään joulunpyhinä.

Nauti läheisistä ihmissuhteista ja omasta ajasta. Nyt on oiva aika kuherrella ja käpertyä oman kullan kainaloon. Myös oman ajan ottaminen on enemmän kuin sallittua! Eikä tuon ajan tarvitse olla passiivista ja ankeaa, vaan se voi olla samalla tavalla palkitsevaa kuin treffit ystävän tai kumppanin seurassa. Itsekin tästä toisinaan morkkista koen, mutta välillä on tosiaan ihan okei olla ihan itsekseenkin ja ottaa omaa aikaa.

Kaamoksesta huolimatta toivottelen oikein ihanaa viikonloppua! Minun viikonlopun piristys ovat illan Halloween-juhlat, kuitenkin ilman mitään naamiaisteemaa onneksi. Ihanaa pitkästä aikaa oikein panostaa ulkoasuun – meikata huolella ja pukea päälle juhlavampaa.

Koetteko te muuten tämän ajanjakson vaikeaksi? Tai onko täällä ketään joka käy vuosittain läpi kaamosmasennuksen?

 

Kuvat: Iines / edit: minä

Kommentit (2)
  1. Olipas hyviä vinkkejä! Helppoja juttuja, mutta monesti vain unohtuu 🙂 Tosi ihana asu kuvissa <3 Tunnelmallista loppusyksyä, itse laitan jo sisutusvaloja (en kutsu jouluvaloiksi) palamaan illan pimetessä.

    1. Kiva kuulla. 🙂 Ja niinhän se on, että usein tärkeät asiat meinaa unohtua arjessa, jonka vuoksi niitä on hyvä säännöllisesti itselleen muistutella.

      Kiitos! Ja sinnekin ihanaa loppusyksyä. <3 Sisustusvalot ovat kyllä ihania.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *