On my way
On my way

Hyvä elämä = kallis elämä?

Vielä kaksi vuotta sitten tienasin huomattavasti enemmän kuin nyt tienaan. Minulla oli vakituinen työ eräässä arvostetussa yrityksessä, josta en ihan heti ajatellut koskaan lähteväni. Olinhan jo pitkään kaivannut säännöllisiä työaikoja ja vapaita viikonloppuja – nyt minulla oli nekin. Myös palkka kohtasi työn kuormittavuuden kanssa ja nimenomaan kaikki työsuhde edut olivat oikein kohdillaan. Muistan kuinka noihin aikoihin kulutin myös aivan hirveästi rahaa. Vaikka tuloni olivat yhdessä blogin tienestien kanssa enemmän kuin hyvät, silti tuntui, että aina palkkapäivänä tili oli tyhjänä. Nykyään taas, kun tienaan vähemmän ja nautin hieman erilaisista etuuksista, pankkitilini ei ole koskaan tyhjä. Tämä on oikeasti todella hassua ja on pistänytkin paljon miettimään omaa elämäntyyliä. Onko se oikeasti niin, että mitä enemmän tienaat, sitä enemmän myös kulutat?

On my way

Se mikä nyt ehkä hieman harmittaa on, etten tuolloin säästänyt riittävästi. Minulla olisi ollut resursseja pistää kuussa vaikka viisikin sataa säästötilille mutta siltikään tuo ei onnistunut. Kulutin rahaa jotenkin aivan älyttömän paljon ja nyt jälkeenpäin, kun mietin, ihmettelen mihin se kaikki oikein meni? Olen kuitenkin huomannut, että rahalla on taipumus kadota jos sen kanssa on yhtään huoleton – ja tuolloin muuten olin huoleton. En myöskään enää jossain kohtaa ollut onnellinen ja tyytyväinen elämääni, mikä sekin näkyi materian hankkimisena ja sillä, että yritin kompensoida pahaa oloani tavaran kautta. Uudet Zaran rätit toivat hyvää mieltä kaiken tuon kriiseilyn keskelle, kun parisuhde takkusi ja työkään ei tuntunut enää siltä, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Olin hukassa mutta hain apua olotilaani todella vääristä asioista.

Nykyään tilanne on tosiaan monellakin tapaa toinen ja vaikka vaikeaa on tuonkin jälkeen paikoitellen ollut, en enää tartu shoppailuun henkisenä lohduttajana. Raha ei tuo millään tapaa onnellisuutta eikä kallis ja tuhlaileva elämäntyyli ole minulle sitä hyvää elämää. Se, että olalla koreilee monen tonnin merkkilaukku ja sitä istuu Michelin-ravintolassa saattaa olla monelle niitä #lifegoals mutta minulle ei. Paljon olen miettinyt myös sitä, kuinka ihmiset ajavat itsensä aivan loppuun ansaitakseen jatkuvasti enemmän ja kaikki vapaa-aika sitten meneekin tuosta uupumuksesta toipuen. Lomille päästään vaan harvoin ja rahaa tienataankin sitten ”jonnekin sinne tulevaisuuteen”. Saatetaan toki ostaa kiinteistöjä, mikä on sinällään fiksua mutta silti – koska ihmiset ehtivät käyttämään rahansa oikeasti siihen, mitä he haluavat elämältä? Siinä kohtaa, kun olisi energiaa ja terveyttä tehdä niitä asioita, joista nauttii, ei niihin yksinkertaisesti ole aikaa. Mielestäni tuo on tavallaan todella surullista – oravanpyörä joka näkyy kyllä pankkitilillä nätteinä summina mutta ihmiset itse ovatkin sitten riekaleina.

On my wayOn my way

Raha hallitsee tätä yhteiskuntaa – oikeastaan kaikki pyörii rahan ja kuluttamisen ympärillä. Eikä sillä, kyllähän minäkin olen osa tätä yhteiskuntaa ja olen yksi kuluttajista. Kuitenkin se mihin kulutan, on muuttunut viime vuosina hyvinkin paljon ja etenkin viime kevään jälkeen olen todella laittanut rahankäyttöni syyniin. Tällä hetkellä asioita, joihin haluan rahani tavallisen elämisen lisäksi käyttää, ovat matkustaminen sekä elämykset. Vaatehankintoja teen nykyään eniten käytettynä ja rakastan kirpputoreja. Olen iloinen, että olen saanut tartutettua tuota intoa myös ympärilleni nimenomaan erinomaisilla löydöilläni, joita olen kirpputoreilta tehnyt. Se tärkein huomio on ollut itselleni, että rahan käyttö on hyvin pitkälti priorisointia. Rahaa saa kulumaan todella paljon jos asiaa ei yhtään mieti, mutta vähemmälläkin pärjää jos hieman miettii. Tämä ei kuitenkaan tarkoita asioista luopumista – itse asiassa rehellisyyden nimissä en ole luopunut mistään tärkeästä muutettuani kulutustottumuksiani. Tällä hetkellä jopa tuntuu, että elämässäni on enemmän asioita kuin oli tuona aikana, jolloin elin tuhlaillen ja jatkuvasti turhaa materiaa hankkien.

Itse uskon sataprosenttisesti siihen, että rahaa ei tarvitse välttämättä ansaita tuhansia ja tuhansia kuukaudessa voidakseen elää hyvää elämää. Hyvän elämän avaimet lähtevät aivan muualta ja vaikka raha toki mahdollistaa meille asioita, ei sitä silti tarvitse olla ylenpalttisesti voidakseen nauttia elämästä. Itse ainakin matkustan tällä hetkellä enemmän kuin matkustin silloin pari vuotta sitten, vaikka tuloni eivät ole samaa luokkaa. Teen tällä hetkellä enemmän niitä asioita, joista nautin kuin tein tuolloin, vaikka rahaa olikin konkreettisesti enemmän. Itse asiassa olen tuotakin miettinyt, että onko minulla tällä hetkellä jopa enemmän rahaa kuin oli pari vuotta sitten? Vaikka sitä ei paperilla olisi yhtä paljon, niin kulutuskäyttäytymiseni muututtua nykyään jopa tuntuu sille, että sitä on enemmän. Rahan arvo on muuttanut muotoaan ja siksi vähempi on itselleni nykyään enemmän. Ehkä raha on nimenomaan suhteellinen käsite?

Kengät Dr. Martens / Housut H&M / Neule second hand / Laukku Rebecca Minkoff / Kaulakoru Pernille & Corydon /Hattu second hand

Ensi viikon ajan pidän teille vihdoin ja viimein kulutuspäiväkirjaa, josta näette nykyistä kulutuskäyttäytymistäni. Ihan mielenkiinnolla lähden tuota haastetta toteuttamaan sillä en ole aikoihin konkreettisesti paperille kirjannut kaikkia menojani. Tuo antaa varmasti itsellenikin uusia näkökulmia ja mukava laskea paljonko viikossa todella menee rahaa!

Olisi mielenkiintoista kuulla, millainen suhtautuminen teillä on nykyään rahaan? Onko joku ehkä huomannut saman, että rahan arvon muuttuessa vähempikin tuntuu enemmältä?

Kuvat: Taru / edit: minä

Kommentit (12)

  1. Jes

    Mielenkiintoinen postaus, samaistun ajatuksiisi 🙂 itse valmistuin pari vuotta sitten ja sen jälkeen sain hyvän työpaikan. Nyt parhaillaan punnitsen lähdenkö vielä töiden ohella jatko-opiskelemaan, ja paljon on tullut pohdittua miten pienempään työaikaan siirtyminen vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen ja arkeen. Suhtautumiseni rahaan on parin viime vuoden aikana muuttunut ja pyrin muuttamaan kulutustottumksiani kohti kestävämpää ja vastuullisempaa. En myöskään halua kuluttaa itseäni loppuun vaan nauttia elämästä nyt.

    • On my way

      Kiitos, muukava kuulla! Minä sanoisin, että lähde ihmeessä jos vaan mahdollista. Veikkaan, että kadut myöhemmin jos et lähde – olettaen, että se on urallesi nimenomaan positiivinen juttu. 🙂 Veikkaan, että taloudellinen tilanne kyllä järjestyy ja vaikka joutuisitkin elämään jälleen pienemmällä budjetilla, onhan tuo tilanne vain väliaikainen. Ja kuten tosiaan sanottu, vähempikin voi tuntua enemmältä jos asenne on kohdillaan. 🙂

  2. Erica

    Mä sanoisin että kyllä se juuri näinkin on että mitä suuremmat tulot niin suuremmat menotkin varsinkin jos on aiemmin pihistellyt (esim just opiskeluaika) mutta saattaa se kyllä sitten olla myöskin niin että myös suurituloiset on yllättävän pihejäkin. Iines taisi kirjoittaa viime viikolla että kun oli pankissa töissä niin huomasi että suurituloiset on myös yllättävän pihejäkin. Eli ehkä se on asenne loppupelissä. Kun ajattelee säästeliäisyyttä ja säästää maltillisesti niin pienistä tuloistakin pystyy hyvin säästämäänkin.

    • On my way

      Niinpä! Noin se usein kyllä menee, että sen opiskeluajan jälkeen on ihanaa suorastaan törsätä rahaa. Kunhan se ei vaan jäisi päälle, sillä tuhlaaminen ei kovin fiksua ole. 🙂

      Ja joo, varmasti osa onkin – en yhtään epäile. Rahaanhan tulee niin helposti himo, että sitä haluaa jatkuvasti vaan lisää ja lisää säästöön. Itsekin vielä muutama vuosi sitten varakkaiden asiakkaiden keskellä työskennellessäni saattoi tosiaan huomata, kuinka ne rikkaimmat usein pukeutuivat hyvinkin tavallisesti eikä monikaan halua millään tapaa tuoda esiin varallisuuttaan. Joskus jopa kuulin sellaisesta, että uusrikkaat ovat niitä, jotka haluavat nimenomaan korostaa varallisuuttaan mutta esimerkiksi varakkaiden sukujen jäsenet ovat niin tottuneet rahan olemassa oloon, etteivät he tuo sitä samalla tapaa esiin. Tiedä sitten, mutta osittain varmasti paikkansa pitävää. 🙂

  3. Jenna

    Mä saan kuukaudessa kaks tonnia käteen. Eli en kovin paljoa, mutta budjetoimalla riittää ihan hyvin. Heti opiskelujen loppumisen jälkeen pari kuukautta meni ihan päättömästi hassaten, enkä saanut senttiäkään säästöön. Ostin vaatteita, elektroniikkaa, kaikkea mistä olin olevinani jäänyt paitsi opiskeluaikana kitkuttaessa. Onneks aika nopeasti tajusin, ettei uudet vaatteet oikeasti lisää elämän mielekkyyttä ja päätin ottaa itseäni niskasta kiinni. Koska asun toisen omistamassa asunnossa, asumiskulut ovat tällä hetkellä todella kohtuulliset – maksan ainoastaan osani vedestä, sähköstä ja netistä. Se mahdollistaa suurien summien säästämisen, ja olenkin viimeisen vuoden ajan saanut sivuun joka kuukausi monta sataa euroa. Parhaimmillaan melkein tonnin kuussa, mutta vähintäänkin sen viisisataa.

    Uskon, että säästeliäisyys palkitsee tulevaisuudessa, sillä säästöt tuo turvaa ja kasvavat korkoa itsekseen. Rytkyjen ja ryysyjen ostaminen on jäänyt lähes kokonaan, sillä ne eivät minua vie eteenpäin elämässä. Mielummin satsaan aina ajoittain laadukkaisiin ja kestäviin vaatteisiin. Tämä vaatii ajoittain vielä pinnistelyä, sillä mopo lähtee herkästi keulimaan kun selailee nettikauppoja tylsyyttään.

    Tämän vuoden tavoitteena on saada säästötilille 15 000€ täyteen. Nyt on plakkarissa reilu puolet, mutta nykyisellä säästötahdilla tavoite kyllä täyttyy ihan helposti. Saan jotain ihmeellistä mielihyvää kun tuijottelen aina ajoittain säästötilin saldoa 😀 On kiva tietää, että puille paljaille ei tarvitse päätyä vaikka tapahtuisi mitä.

    Eli ei ne tulot vaan ne menot. Toki oma tilanne on ehkä vähän eri kuin monella muulla, jolla on vuokra maksettavana kuukausittain. Säästeliäisyyttä ja budjetointia tässäkin silti tarvitaan – äkkiä se summa menisi johonkin täysin turhanpäiväiseen. Monesti kaverit ihmettelee miksei minulla muka ole rahaa käydä juhlimassa joka viikonloppu tai ostaa mielinmäärin merkkivaatteita. Toki minulla olisi, jos en säästäisi penniäkään. Elämä on valintoja.

    • miranda

      Kannattaa säästää rahastoon. Tuollaisilla summilla tienasi jo tuhansia, kun säästötilin korko taas on olematon. Toki osan voi pitää säästötilillä

    • On my way

      Tuo on todella ymmärrettävää. Opiskeluaika on usein hyvinkin tiukkaa aikaa eikä varaa ylimääräiseen ole. Ymmärrän siis hyvin, että alkuun saattaa vähän lähteä lapasesta…

      Hyvä tavoite, ehdottomasti! Kullakin meistä on myös ne kohteet joihin säästämme. Osa säästää asuntoon ja toinen matkustamiseen – itse lukeudun jälkimmäiseen. Asuntohan minulla tavallaan jo on, sillä se on perhepiirin, jonka vuoksi asunnon ostaminen ei ole koskaan tuntunut itselleni tarpeelliselta. Muuten säästäisin varmasti siihen.

      Itse en ole oikein koskaan osannut säästää ”en mihinkään” eli sen pahan päivän varalle. Olen aika hetkessä eläjä siinä mielessä, etten osaa ajatella elämää niin pitkälle. Säästöistäni iso osa meneekin vuosittain matkustamiseen ja se lienee se suurin kuluerä johon säästöjäni ”tuhlaan”. Mutta toisaalta taas se on oma valintani ja nimenomaan haluan kokea sekä nähdä mahdollisimman paljon. Voi olla, että jonkun mielestä olisi fiksumpiakin kohteita mutta täällä se menee näin. 🙂

      Mutta joo, rahankäyttö on todella priorisointia. Ja sen suhteen on hyvä tosiaan aina välillä käydäkin itsensä kanssa keskustelua, että elää todella itseään tyydyttävällä tavalla.

  4. Sofia

    Mielenkiintoinen postaus!
    Itse en tienaa todellakaan paljon. Reippaasti alle 2000e nettona.
    Joskus tietenkin mietin, että olisi pitäny valita toisenlainen ura (hoitajana ei tuu koskaan saamaan hyvää palkkaa), mutta toisaalta raha ei ratkaise ainakaan tällä hetkellä kaikkea.
    Onneksi ikä tekee myös tehtävänsä , lähestyessä 30v on kulutustottumukset muuttuneet aivan täysin. Säästöön jää pari sataa kuussa ja turhat rytkyt jää kauppaan.
    On ihanaa lukea välillä tälläisiä postauksia, jossa bloggaaja mainitsee ettei tarvitse monen tonnin veskaa olalle! 🙂
    Tuntuu, että blogit on nykyään pelkästään kulutushysteriaa sekä täysin vääristyneitä todellisuudesta.

    • On my way

      Kiitos, kiva kuulla! Itsekin lähihoitajaksi aikanaan opiskelleena tiedän, että rankka ala joka on muuten aivan alipalkattu. Ymmärrän siis täysin, mitä tarkoitat mutta kuten sanoit, raha ei ratkaise kaikkea! Ei tässä itsekään tule tienattua niin, että rikastumaan pääsisi mutta työ on mielekästä ja se on tärkeintä. 🙂

      Vanhemmiten kulutustottumukset todella muuttuvat, eli saman voin allekirjoittaa. Ja todellakaan ei tarvitse, suorastaan boikotoin sellaista hullua kuluttamista. Toki jos rahaa olisi mielettömästi, ehkä silloin voisi olalla joku tuollainen kassi keikkuakin, koska silloin sen hankinta ei olisi mikään iso sijoitus. Mutta en kyllä mistään hinnasta säästäisi jotain laukkua varten tuhansia euroja, huh heijaa. Miettii kuinka paljon paremmin senkin rahan voi käyttää vaikka matkustamiseen ja elämyksiin. Toisaalta me ihmiset pidetään eri asioita tärkeinä, joten sinällään kukin tyylillään.

      Niin, paljon on blogeissa kulutushysteerisiä piirteitä mutta toki se on osa myös blogien kaupallistumista. Muiden bloggaajien hankintoihin en sinällään halua ottaa kantaa, eli kukin hankkikoon niitä asioita, joita haluaa hankkia.

  5. Len

    Parisuhteessa ollessa sain rahaa 500e säästöön joka kk. Nyt mun tulot on sen 500e käteen isommat mut rahat loppuu aina jo ennen tilipäivää. Sinkkuna humputteluun (ulkonasyömiset, matkustelu, vaatteet, kosmetiikka) menee niin paljon nyt rahaa. Kun en ole kenenkään puoliso tai äiti niin roolini on sitten olla se joka pistää rahaa kiertoon.

    Mutta et rahat aina loppu, on alkanut ahdistaa. Mulla on hyvä työ ja kohtuullinen palkka mut alkanut pelottaa, että jos menetänkin työpaikan niin sit oon puilla paljailla… 😬

    Jotenkin tää touhu täytyy nyt saada loppumaan!

    • On my way

      Parisuhteessa on sinällään helpompaa, kun menot jaetaan mutta sinkkuna ostat aivan kaiken itse. Ulkona syöminen on iso rahanreikä ja itse tuhlasin siihen myöskin jossain kohtaa todella paljon. Nykyään olen onneksi saanut homman kuriin ja viikossa tuleekin syötyä ulkona ehkä 1-2 kertaa. Matkustamiseen menee täälläkin mutta se on itselleni se tärkein asia, johon haluat satsata rahaani! Vaatteiden suhteen suosittelen edelleen niitä kirpputoreja, jos suinkin vaan mahdollista!

      Tuo on kyllä huolestuttavaa jos tienaat kohtuullisesti mutta rahat aina loppu. Kannattaa pitää kulutuspäiväkirjaa vaikka viikon ajalta jolloin näet konkreettisesti mihin se raha menee. Tuosta on hyvä sitten tsekkailla mistä voisi karsia tulevaisuutta ajatellen.

      Tärkeintä on kuitenkin se, että asenteesi on kohdillaan ja kyseenalaistat toimintaasi. Uskon, että näin saat taloutesi vielä reilaan, kun tiedostat ongelman. 🙂 Se vaatii pientä priorisointia mutta on kaikki sen arvoista kyllä – nimimerkillä been there and done that.

  6. Jenna

    Oli mielenkiintoinen postaus. itsellä kanssa on vastikään työtilanne ja tulot tasaantunut ja ollut lähinnä opettelua löytää kohtuullista ja järkevää kulutustapaa.
    Omassa perheessä ei ole koskaan ollut ns. ylimääräistä ja nyt kun ekaa kertaa elämässä on tilanteessa että käteen jää se muutama tonni kuukaudessa, meinaa herkästi lähteä lapasesta ostelut. Monelle kahden tonnin kuukausitulo ei tunnu juuri miltään, mutta itselle se on ihan huikea summa verrattuna aijempiin tuloihin.
    Onneksi koko ajan sitä viisastuu ja joskus vasta valmistuneena tuli kerättyä itsellensä myös taloudellisesti hankala tilanne joka onneks saatiin hoitoon ajoissa, mutta se kyllä opetti. Siltikin koko ajan pyrin opettelemaan säästämistä ja miettiä tarkemmin mihin ne rahat käyttää. Matkustelu on se mihin ehdottomasti haluan säästää ja satsata, koska olen myös sitä mieltä että rahoilla on tarkoitus nauttia ja kokea. Nyt kun pitkästä aikaa työtilanne on kunnossa ja lomatkin pitkästä aikaa ihan palkalliset on motivaatio säästämiseenkin korkeammalla. 🙂

    Blogisi on kyllä yksi lemppareistani! Postauksesi aiheet ovat ajatuksia herättäviä ja kaikki semmoinen liika turhamaisuus on karsittu. Olen seurannut blogiasi varmaan 3 vuotta ainakin ja muutos mitä itsessäsi olet huomannut huokuu myös tänne ruudun toiselle puolelle. Vaikka aina oon tyylistäsi ja jutuistasi tykännyt, on mukava huomata että muutos kohdallasi on ikäänkuin päin vastainen kuin monella muulla bloggaajalla, hyvällä tapaa! 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *