Asiat joissa olen erityisen huono

Viime viikonloppuna jaoin teille postauksen, jossa paljastin asiat, joissa olen hyvä. Nyt taas vastavuoroisesti mietin, että voisi olla aika paljastella heikkouksia – niitä seikkoja joissa olen yksinkertaisesti huono. Itsehän en siis periaatteessa ajattele niin, että ihminen on tuomittu olemaan huono asioissa, joissa ei ole luontaisesti hyvä. Oppiminen ja itsensä kehittäminen on mahdollista ja jos tosiaan halua löytyy, niin aivan varmasti voi kehittyä heikkouksissaan paremmaksi! On kyse kuitenkin omasta halusta ja siitä, miten päättää toimia. Usein nimenomaan ne heikkoutemme tai huonot puolemme ovat niitä, joita emme välitä niinkään harjoittaa vaan keskitämme energiamme juttuihin, joissa olemme luontaisesti hyviä.

Pidemmittä puheitta sitten niihin asioihin, joissa en koe olevani hyvä. Näitäkin jouduin itse asiassa hieman miettimään, vaikka osa toki tuli kuin kaupan hyllyltä.

Olen kärsimätön

Olen todella kärsimätön ja haluaisin kaiken tapahtuvan aina heti tässä näin, juuri nyt. Tästä johtunee, että innostun usein jutuista, joiden suhteen into lopahtaa kuitenkin ennen kuin mitään konkreettista ehtii tapahtumaan. Myös hankalat ihmissuhdekriisit haluan selvittää aina heti enkä sulatella tai odotella montaa päivää. Yksi asia jota en voi sietää on tekniikkataitoja vaativan laitteen hajoaminen ja sen korjaus, sillä en jaksa olla kärsivällinen, vaan haluan sen toimintaan heti! Tietokoneen tai kameran tilttaaminen – ehkä pahinta. Myös Ikean hyllyköiden tai muiden vastaavien kokoaminen on minunlaiselleni aikamoista tuskaa, enkä sitä siksi mielelläni teekään.

Siedän huonosti stressiä

Omaan hyvin alhaisen stressinsietokyvyn. Tämä ei välttämättä ilmene varsinaisesti vieraalla työskennellessä, sillä osaan olla rauhallinen kuin viilipytty ja psyykata itseäni lahjakkaasti, mutta todellisuudessa kehoni reagoi. Kestän erittäin huonosti stressaavia tilanteita ja ne vaikuttavat minuun niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kurkkua kuivaa ja kivistää, en saa kunnolla nukuttua, kehoni saattaa jopa lämpöillä ja olen hyvin itkunherkkä. Liittyy se stressi sitten työhön, elämäntilanteeseen tai ihmissuhteisiin, siedän sitä huonosti.

Olen aina viime tipassa tai myöhässä 

Joku voi sanoa, että tämä on vaan opittu tapa mutta minä taas uskon, että on ihmisiä jotka onnistuvat olemaan aina ajoissa ja sitten on taas minunlaisiani, jotka ovat poikkeuksetta viime tipassa. Olen aina ollut myöhästelijä ja sellainen, että alan toimimaan vasta siinä kohtaa, kun on ihan pakko. Välillä mietin miksi en oikeasti voisi aloittaa valmistautumista riittävän ajoissa ja fokusoida asiat selkeämmin, jotta ehtisin ajoissa? Kysehän ei ole siis siitä, että minulla menisi itseni kanssa niin paljon aikaa – laittaudun siis arkena vartissa – vaan lähinnä se, että teen siinä ohessa niin paljon kaikkea muuta, että aika vaan hujahtaa siivillä kunnes huomaankin kohta myöhästyväni. Jostain syystä katson aina sen viimeisen ratikan, jolla ehdin juuri ja juuri, sillä eihän nyt yhtään etuajassa kannata olla!

Olen huono verkostoitumaan

Ehkä hieman huono piirre tällä alalla mutta olen aika huono verkostoitumaan. Tämä johtunee siitä, että olen uusien ihmisten kanssa hieman ujo ja pidättyväinen, enkä ole kovin rohkea ottamaan sitä ensimmäistä askelta ventovieraisiin tutustumisessa. En myöskään ole sellainen, että ”tyrkyttäisin” itseäni joka paikkaan, vaan ennemmin seuraan tilanteita hieman etäämmältä. Toki uskallan kontaktoida esimerkiksi yrityksiä jos aidosti kiinnostun vaikka jostain yhteistyöstä mutta en ole sellainen persoona, joka tekisi itsestään numeroa paikassa, jossa on kymmeniä muita kollegoja. En ole ehkä sellainen tyypillinen bloggaaja persoona, joka tuo itseään rohkeasti esiin, vaan olen enemmänkin yksilösuorittaja joka ei ikinä koskaan jaksaisi viettää kaikkea aikaansa blogitilaisuuksissa verkostoituen.

Nimimuistini on onneton

Olen ärsyttävän huono nimien muistamisessa. Tunnistan kyllä kasvot jos joskus on vaikka tavattu mutta se nimi – sitä en koskaan muista. Tämä saattaa johtua myös siitä, että usein esittelytilanteessa olen keskittynyt niin kaikkeaan muuhun, etten vaan kiinnitä huomiota juuri nimeen ja ajattelen, etten kuitenkaan tule sitä muistamaan. Toisaalta enpä muuten muista useiden näyttelijöidenkään nimiä vaikka olisin nähnyt heidät kymmenissä leffoissa, enkä nyt siis puhu Pittistä ja Anistonista. Muisti on valikoivan huono ja valitettavasti se aina päättää unohtaa ne nimet.

Olen huono mielistelemään ihmisiä

En nyt tiedä onko tämä pelkästään heikkous mutta kai elämässä tulisi vähän kyetä ihmisiä nuoleskelemaan? Itse olen tuossa puuhassa vaan auttamattoman huono. Jos en jaksa tai siedä jotain ihmistä, en vaan kykene olemaan hänen seurassaan luontevasti. Itselläni on ehkä myös se, etten haluaisi puhua ihmisistä selän takana pahaa, joten silloin jos koen, etten jotain ihmistä jaksa tai kestä niin vältän hänen seuraansa. Olen jotenkin vaan niin yltiörehellinen tässä asiassa, eikä minulta löydy mielistelytaitoja sitten yhtään! Tuo mielisteleminen on muuten sitten myös muissa ihmisissä piirre, jota en voi oikein sietää. Sellainen liiallinen ylistäminen ei yksinkertaisesti kuulosta korvaani aidolta, vaan siitä tulee ennemminkin epäaito ja ärsyttävä fiilis.

En ole matemaattisesti lahjakas

Olen oikeastaan aina ollut huono niin kemiassa, fysiikassa kuin matematiikassakin ja niillähän on sinällään selkeä yhteys toisiinsa. Pahin painajaiseni olivat aina ne sanalliset matemaattiset tehtävät, joiden ratkomiseen meni tunteja! Myös fysiikka oli itselleni aivan hepreaa ja inhosin sitä aineena todella paljon. Ylipäänsä kaikki matemaattisia taitoja vaativat jutut ovat itselleni vastenmielisiä, sillä tiedän ne heikkouksikseni. Se missä olen kuitenkin hyvä, on päässä laskeminen arkielämän tilanteissa – siinä olen nopea! Myös kertotaulu on edelleen aika hyvin muistissa.

Olen huono epämiellyttävissä tilanteissa

Olen välillä ärsyttävän huono tilanteissa, jotka koen epämiellyttäviksi. En ole se, joka kohtaa aina tilanteen vaan saatan vaikka jättää vastaamatta johonkin viestiin tai puheluun jos se ahdistaa minua. Kyse ei ole periaatteessa siitä etten uskaltaisi, vaan yksinkertaisesti minua ahdistaa ajatus siitä, että joudun omasta mielestäni epämiellyttävään tilanteeseen. Inhoan esimerkiksi kaikkea kiusallisista treffeistä siihen, että joudun sanomaan jollekin etten ole kiinnostunut. Tuo on tavallaan itsekästä ja typerää mutta välttelen tuollaisten asioiden kohtaamista, jonka seurauksena joudunkin sitten vielä epämiellyttävämpiin tilanteisiin…

Otan tunneasiat turhan raskaasti

Välillä toivoisin, että voi kunpa olisin ihminen, joka ei ota tunnepuolen asioita niin raskaasti – sellainen suurpiirteisempi joka vaan ajattelee, että ”hei tämä nyt vaan on osa elämää”. Olen kuitenkin henkisesti herkästi kuormittuva ja suhtaudun tunteisiin liittyviin seikkoihin aika raskaasti. Välillä kokeilen, että josko nyt kykenisin kevyeen tunnepuoleen kunnes sitten taas huomaan, että enhän vaan pysty. En tiedä voisiko tätäkin puolta jotenkin treenata mutta toisaalta se taas tarkoittaisi sitä, että tulisi kovettaa itseään ja sitä en enää halua. Olen mieluummin herkkä ja tunteva kuin kylmetän itseni tunteettomaksi. Toisaalta – kai tässäkin asiassa voisi olla mahdollista löytää joku sellainen kultainen keskitie?

Minulla on huonohko itsehillintä

Jep, välillä mennään ykkösestä sataan sekunneissa. Iän myötä temperamenttini on onneksi hieman laantunut mutta edelleen minussa asuu se kiehahtava espanjalaisen veri, vaikka suomalainen olenkin. Nykyään en enää hermostu jos joku tavara putoaa lattialle tai muuta vastaavaa mutta erilaiset kärsivällisyyttä vaativat tilanteet, epäoikeudenmukainen kohtelu ja vääryys saavat aina vereni kiehahtamaan. Olenkin välillä aika suorasanainen enkä sanojani säästele, sillä en tiedä mitään ärsyttävämpää kuin jos joku on toiminut väärin eikä kukaan uskalla sanoa asiasta hänelle! Tämä pätee myös siihen jos minua on loukattu. Uskallan aivan varmasti sanoa suoraan asiasta ja sen sijaan, että hautoisin tuota kipua ainoastaan sisälläni haluan, että se toinen osapuoli myös tajuaa satuttaneensa. En tiedä pystyisinkö koskaan olemaan ihminen, joka vaan kääntää toisen poskensa – tuskin?

Siinä nyt tosiaan kymmenen asiaa, jotka koen heikkouksiksini ja joissa olen huono. Löytykö sieltä yhtäläisyyksiä tai uskallatteko paljastaa  missä te olette erityisen huonoja?  

Kuvat: Iines / Edit: minä