Arvostathan tekemääsi työtä?

Veikkaan ettei kovin moni teistäkään ole voinut välttyä lukemasta uutiskanavien kautta riidasta, jossa hotellinjohtaja ottaa kantaa sometähden (Ella Darby) pyyntöön tehdä yhteistyötä hotellin kanssa. Itse luin kohusta muutamistakin eri lähteistä ja minulle tuli kyllä kieltämättä vahva fiilis siitä, että tämä oli hotellinomistajan puolelta mainoskikka – tai sitten yksinkertaisesti vaan aivan mielettömän huono tapa ilmaista itseään. Aihe herätti luonnollisesti itsessänikin ajatuksia, sillä olen tehnyt vastaavanlaisia yhteistöitä bloggaajana enkä onneksi koskaan saanut noin törkeää vastausta. Minulle tuli paha mieli tytön puolesta, koska mitään pahaahan hän ei tarkoittanut. Hän ehdotti hotellin omistajalle mielestäni hyvää näkyvyys diiliä, joka todennäköisesti olisi näkyvyyden lisäksi poikinut hotellille tulevaisuudessa myös asiakkaita. Tuntuu kyllä kurjalta, että edelleen vuonna 2018 on ihmisiä, jotka eivät arvosta someyhteistöitä tai ehkä edes ymmärrä niiden hyötyjä. Tai ylipäänsä ihmisiä, jotka eivät halua vastata yhteistyökyselyyn asiallisesti – ei kiitos voi sanoa kohteliaamminkin.

Välillä kieltämättä tuntuu, että vaikka osa ihmisistä on todella kiinnostunut esimerkiksi bloggaamisesta ammattina ja siitä, kuinka blogilla voi ansaita – on iso osa ihmisistä edelleen sitä mieltä, että bloggaajat ovat pinnallisia tyhjäntoimittajia. Olen itsekin kohdannut paljon erilaisia reaktioita liittyen siihen, että olen tehnyt sosiaalisesta mediasta itselleni työn. Toisten mielestä tämä ei ole ollenkaan oikeaa työtä – toiset taas pitävät kovinkin mielenkiintoisena alana. Joillekin joudut perustelemaan työtäsi todella paljon, kun osa taas on jo mielessään päättänyt, ettei anna sinulle edes mahdollisuutta vakuuttaa itseään alasi vakavasti otettavuudesta. Minulta on kyselty myös, olenko työtön, koska olen bloggaaja. Ehkä eniten epäilyksiä olen kohdannut hieman vanhemman ikäpolven suunnalta, minkä tavallaan ymmärrän. Tuo ikäpolvi, kun on tottunut siihen, että ammatit ovat sellaisia, jotka opiskellaan koulussa ja sen jälkeen työskennelläänkin samalle yritykselle seuraavat kolmekymmentä vuotta. He ovat myöskin kasvaneet ei sosiaalisen median aikakautena, jonka vuoksi kyseinen genre on heille ymmärrettävistä syistä vieraampi.

Tavallaan on mielestäni ikävää, että ihmisillä on ennakkoluuloja mutta niitä lienee vähän jokaista erikoisempaa alaa kohtaan – etenkin luovat alat taitavat olla tulilinjalla. Itse pyrinkin aina muuttamaan noita vääriäkin olettamuksia kertomalla ihmisille esimerkiksi siitä, millainen hyöty kaupallisesta yhteistyöstä bloggaajan kanssa on yritykselle. Moni tuntuu nimittäin edelleen ajattelevan, että yhteistyön hyödystä kertoo nimenomaan se, kuinka paljon tuote myy blogin kautta ajassa x. Ymmärrän, että kaikki pyörii rahan ympärillä mutta totuus on kuitenkin se, että hyöty voi olla paljon kauas kantoisempaa. Blogiyhteistyö jää aina nettiin ja esimerkiksi yrityksen sivuille linkkaaminen blogin kautta nostaa sen Google näkyvyyttä. Kyse voi olla myös tuotteen brändäämisestä sekä yrityksen imagon esiin nostamisesta, mitä sitäkään ei voi välttämättä suoranaisesti verrata aina rahassa. Itse uskaltaisin jopa väittää, että nykyään blogiyhteistyön tekeminen on huomattavasti kannattavampaa kuin lehdissä mainostaminen.

Tämän koko hässäkän myötä minulle nousi pintaan ajatus arvostuksesta ja siitä, että kunnioitammehan riittävästi itseämme sekä työpanostamme? Teet sitten mitä tahansa, mielestäni on tärkeää että omaa alaa ja työtä arvostaa, jonka myötä sitä haluaa myös puolustaa ulkopuolisille. Itse koen, että kohta jo kahdeksan vuoden kokemus kirjoittamisesta ja kaikesta siihen liittyvästä on opettanut minulle alasta niin paljon, että voin seisoa rinta rottingilla ja kertoa kirjoittavani blogia. Jos joku kyseenalaistaa, minähän puolustaudun – en ole tyhjäntoimittaja tai pinnallinen ilmaisen tavaran perässä juoksija. Olen ylpeä siitä, mitä teen sillä tiedän, miten paljon se vaatii työpanosta. En todellakaan ole työtön, vaan teen töitä melkeinpä 24/7 ja myös viikonloppuisin. Toki tälläkin alalla on kaikenlaisia tekijöitä, eli koskaan ei voi yleistää mutta ainakin jokainen tuntemani bloggaaja panostaa tähän hommaan enemmän kuin ehkä rahallinen korvaus antaa sille palkitsevuutta.

Uskon siihen, että silloin, kun arvostamme tekemäämme työtä, se näkyy myös ulospäin. Toivoisinkin, että ammattikuntien edustajat asettuisivat samalle puolelle toisia vastaan kilpailemisen sijaan. Toki omakin alani on pitkälti kilpailua yhteistöistä sun muusta mutta silti uskon, että tekemällä oman työn hyvin voit osoittaa olevasi hyvä siinä, mitä teet. Muita ei tarvitse painaa alaspäin päästäkseen itse etenemään ylöspäin vaan päinvastoin! Alan arvostus lähtee siitä, että työntekijät arvostavat sitä. Jos minä en arvosta työtäni, miksi kukaan muukaan sitä arvostaisi? Perus suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu liian usein sellainen vaatimattomuus ja se, ettei uskalleta seistä ylpeänä tekemänsä työn takana. Toki työtä varjostaa usein myös tunne siitä, että sitä ei arvosteta ulkopuolelta. Jos ei saada palautetta, ei koeta välttämättä omaa työpanostaan riittävän hyväksi. Itsekin olen välillä riittämättömyyden tunteen kanssa kamppaillut ja sekin on muuten aika inhimillistä. Palautetta kun ei aina välttämättä saa ulkopuolelta silloin, kun sitä nimenomaan kaipaisi eniten saavansa. Etenkin yrityksissä palautteen saaminen on mielestäni haastavaa, siis positiivisen sellaisen. Omien kokemuksieni mukaan negatiivisuus tuodaan kyllä esiin mutta onnistumisia muistetaan aivan liian harvoin.

Tärkeää on mielestäni ymmärtää se, että itseäänkin voi kehua ja itselleen antaa palautetta tekemästään työstä. Voimme kirjata paperille viime aikaiset työhön liittyvät plussat sekä miinukset, asiat joissa voisimme kehittyä ja joissa taas olemme onnistuneet. Kun asettuu tavallaan tarkastelemaan työtään hieman kauempaa, saattaa oivaltaa jotain tärkeää. Palautteen ei siis todellakaan tarvitse tulla aina ulkopuolelta, sen olen oppinut. Ja tässä kohtaa vielä kerran nostaisin esiin ammattiylpeyden. Siitä, mitä tekee kannattaa ja pitää olla ylpeä! Kun on ylpeä tekemästään työstä, se heijastuu positiivisella tavalla myös ympäristöön ja uskon, että tuon myötä vaikuttaa myös yleisellä tasolla alasi arvostuksen lisääntymiseen.

Tällaisin ajatuksin tähän maanantaihin sekä uuteen viikkoon.

Jos saan udella, millaista työtä sinä teet ja koetko, että työtäsi arvostetaan? Tai arvostatko itse tekemääsi työtä?

Kommentit (8)
  1. Arvostan omaa tulevaa ammattiani, mutta useasti tuntuu ettei sitä kovin moni muu arvosta. Jokaisella ammatilla on kuitenkin paikkansa.

    Mitä ylläolevaan keissiin tulee niin hotellinjohtajan vastaus oli kyllä ihan jotain muuta kuin kohtelias. Ylipäätään että vastaus oli julkinen, oli epäammattimaista ja tökeröä. Toisaalta taas mun mielestä kun suoraan kysytään ilmaista yösijaa on sekin vähän tökeröä. Tietty hän tarjosi näkyvyyttä sitä vastaan, mutta silti… Ehkä parempi olisi ollut ensin kysyä onko halukkuutta yhteistyöhön ennenkuin ehdottaa mitään.

    1. Niin, se on valitettavan usein kyllä juurikin noin. Mutta tärkeintä on, että itse tietää työnsä arvon, ehdottomasti!

      No sanoppa muuta, todella epäkohtelias… Mutta saattoi hyvin olla tosiaan mainoskikkakin, saipahan hotellilleen ainakin näkyvyyttä. Veikkaan, että tämän somettajan tarkoitus on ollut mennä suoraan asiaan ja välttää ns. turha sähköpostien vaihto ja siksi kertonut heti sen, mitä tarjoaa ja vastineeksi pyytää. Kyseisellä tavalla tulee itsekin usein toimittua jotta säästää monen sähköpostin vaihtelun. Ja ylipäänsä jos yritys ei ole kiinnostunut, niin tulee sekin selville nopeammin.

  2. Naulan kantaan (taas) Jutta!! <3 Linkkaan tän mun ylihuomisen postaukseen! ?

    1. Voi ihana kiitos! <3 Ja hei en malta kuulla enemmän sun uudesta työstä (näin nimittäin storiesista jo ;)). Pitääkin siis huomenna lukea postaus!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *