10 treenifaktaa, joita et tiennyt minusta

Sis. mainoslinkin*

Aina treenatessa minulle on todella tärkeää oma rauha. En pidä yhtään siitä että joku tulee salilla juttelemaan ja treeni keskeytyy sen seurauksena. Liikuntahetki on omaa aikaani ja silloin keskitynkin siihen itse tekemiseen sataprosenttisesti. Pidän tästä syystä kuulokkeita aina korvilla, enkä ota kontaktia muihin ihmisiin. En oikeastaan edes seuraa muita tai heidän treeniään, vaan mietin omaa tekemistä. Kaikki eivät tietenkään ole samanlaisia ja osa tykkää rupatella treenien ohessa. Itseäni häiritsee jos muut juttelevat salilla kovaan ääneen keskenään, sillä vaikka olisi kuulokkeet korvilla ja musiikit päällä, kuuluu monen ääni silti hälinänä kuulokkeiden läpi. Tästä syystä tykkään käydä salilla silloin kun siellä ei ole juurikaan muita, koska oma rauha on taattu.

Inhoan kyykätä smith-laitteessa tai vapaalla tangolla painoineen. Se miksi näin, johtunee siitä asennosta, joka on molemmissa jotenkin erityisen altis väärälle liikeradalle ja täten myös vammoille. Ja jos kyykyt haluaa tehdä suhteellisen suurilla painoilla, on riskit sitäkin suuremmat. Teenkin kyykyt nykyään aina mieluiten kahvakuulan tai vapaan painon avulla, jolloin liikerata on turvallisempi ja puhtaampi. Yhden jalan penkille nousuja teen kyllä edelleen smithissä, mutta noissa painomäärä on sen verran pienempi, etten koe tuota liikerataa riskialttiiksi. Tämän muutoksen myötä olen myös huomannut, ettei kyykkääminen ole enää se jalka- ja pakaratreenin vastenmielisin liike! Eli kannattaa ehdottomasti soveltaa salilla liikkeitä itselleen mieluisiksi. Kaikkea ei tarvitse tehdä kuten ne oppikirjoissa opetetaan.

En suosi perinteisiä palautusjuomia, sillä en pidä niiden esanssin mausta. Aina salilta lähtiessä tulenkin mahdollisimman nopeasti kotiin ja syön heti kotosalla jotain. Tyypillinen välipala treenin jälkeen on esimerkiksi banaani tai kourallinen pähkinöitä. Tavallisimmin valmistan kuitenkin 30-60 minuuttia treenistä jo kunnon aterian tai syön tuhdimman välipalan, jolloin palautuminen pääsee käynnistymään. Tykkään siis syödä treenin jälkeen ns. kunnon ruokaa kaikenlaisten makeutusaineilla kyllästettyjen ”korvikkeiden” sijaan. Voihan se toki olla että tälläkin saralla on tapahtunut paljon kehitystä sitten viiden vuoden takaiseen, mutta omat muistot palautusjuomista ovat aika kammottavia…

Saan suhteellisen nopeasti lihasta, mutta se myös lähtee yhtä nopeasti, mikäli treeneihin tulee muutaman viikon tauko. Jos kävisin puntarilla säännöllisesti, veikkaan että painossakin olisi viikkotasolla suhteellisen suuria eroja. Kroppani on aina ollut herkkä muutoksille ja jo vaikka muutaman päivän tahaton huonompi syöminen saa housut tuntumaan päällä löysiltä. Sanonkin aina että minun olisi todella helppo laihduttaa jos haluaisin, sillä siihen ei montaa päivää tarvittaisi että kiloja karisisi. Kesällä kun en treenannut ollenkaan muutamaan kuukauteen lihaskuntoa, huomasin, miten nopeasti paino vaan putosi ja kroppa pienentyi entisestään. Tuo ei kuitenkaan ole missään nimessä tavoitteeni ja haluankin olla sporttinen sekä omata lihasmassaa! Mutta että tällainen tausta minulla tosiaan on, ja se on pitkälti ihan vaan geeniperimän syytä kun omia vanhempiaan katsoo.

Eniten pidän treeneistä aikavälillä klo 11-16. En siis ole aamu- enkä iltatreenaaja vaan päivätreenaaja. Aamulla koen että kehoni on jähmeä ja välillä jos menen melkein suoraan sängystä salille tai lenkille, ei treeni kulje kovin hyvin. Tarvitsen siis aikaa heräillä jotta saan treeneistä enemmän irti. Illalla puolestaan olen nuutunut päivästä, joten silloinkaan en koe olevani parhaimmillani. Kaikista parhaimman hyödyn saan siis irti treeneistä päivällä – mieluiten vielä töiden lomassa, jolloin saa kivan breikin tekemiseen. Silloin salilla on harvoin myöskään ryysistä ja sitä voi aivan rauhassa treenailla.

Vaikka treenaan jalkoja ja pakaroita säännöllisesti viikoittain, silti melkeinpä jokaisen treenin jälkeen minulla on pakarat arkana pari seuraavaa päivää! Tiedostan kyllä että lihasten arkuus tarkoittaa mikrovaurioita ja kertoo treenin kuormittavuudesta – mikä puolestaan johtaa kehitykseen, mutta kuulemma kaikilla lihakset eivät kipeydy yhtä herkästi? Tästä syystä olen miettinyt ravinnon osuutta asiaan, eli pystyisikö ne lihassäryt estämään jollain tietynlaisella treenin jälkeisellä ravinnolla? Arginiini auttaa jonkin verran asiaan, mutta olisiko muita vinkkejä? Tiedostan kyllä senkin että venyttelen aivan järkyttävän vähän, joten silläkin voi olla jotain vaikutusta. Toki särkyjä on välillä muissakin lihasryhmissä, mutta eniten ne tuntee nimenomaan suurissa lihaksissa eli siellä pakaroissa.

En ole hyvä uimari. Opin myöhemmin uimaan kuin moni muu ikäiseni ja jouduin käymään uimakoulun pariin otteeseen. Osaan uida oikeastaan vain sammakkoa ja koiraa, enkä esimerkiksi kroolata. Jos joudun sukeltamaan, pidän aina nenästä kiinni ja silmätkään eivät ole auki. Olen kai hieman epävarma vedessä ja siksi en mielelläni mene veneestä uimaan esimerkiksi keskellä merta. En oikeastaan tarkemmin tiedä, mistä tämä heikko uimataito johtuu koska olen muuten niin sporttinen lajissa kuin lajissa, mutta näin tosiaan täällä. Pahin skenaario olisi joutua tavalla tai toisella veden armoille ja yksi painajaiseni onkin toistamiseen se, miten joudun keskelle tsunamia.

Suosikki treenipäiväni salilla on olkapäät ja selkä. Rakastan treenata etenkin olkapäitä ja nähdä niissä kehitystä. Olen siis luonnostaan hyvin hentoisella yläkropalla varusteltu ja siinä vaiheessa kun aloitin salilla treenaamisen, ei minulla ollut oikeastaan ollenkaan olkapäitä, eli olin ns. henkari. Ehkä tästä syystä olenkin poikkeuksetta niin innoissani olkapäätreenistä, koska olen saanut sen verran kivoja tuloksia aikaan. Liikkeitä on myös mukava tehdä ja tykkään kokeilla olkapäiden suhteen kaikenlaista uutta. Tällä hetkellä suurin treeniliike -inspiraationi löytyy muuten sellaiselta Instagram-tililtä kuin @kelseywells.

En kykene treenaamaan ilman musiikkia. Toki silloin jos olen lenkillä seuralaisen kanssa, on tilanne eri, mutta yksin treenatessa musiikki on ihan must. Kokeilin jossain kohtaa kuunnella samalla podcasteja, mutta ei se oikein toiminut. Podcasteihin tulee kuitenkin keskittyä – ja niin muuten tulee treeniinkin. Parasta on kuunnella jotain hyvää taustamusiikkia, joka motivoi vielä yhteen tai kahteen ekstra toistoon ja on riittävän menevää. Liikaa keskittymistä vaativa asia vie huomiota pois siitä itse tekemisestä, eli treenistä, mikä ei ole ollenkaan hyvä juttu.

Kengät Puna / Trikoot House of Brandon* (*saatu) / Huppari H&M

Käyn todella harvoin kävelylenkeillä, sillä en pidä kävelystä ja se ei vaan mielestäni ole riittävän tehokasta. Kun treenaan, haluan hien pintaan tai vähintään tunteen siitä, että teen jotain kuormittavaa ja kehittävää. Tästä syystä en varmaan ole oikein koskaan ollut mikään paras mahdollinen hyötyliikkuja ja olen pitänyt treenit ikään kuin erillisenä juttuna. Tykkään treenata kunnolla silloin kun treenaan ja mieluiten saada vieläpä hien pintaan. Mistä tulikin mieleen, että kohta on juoksutreenin aika!

Oliko joukossa juttuja joihin samaistutte?

PS. Kuvissa päälläni on treenitrikoomalli, joka on aivan paras mahdollinen – korkeavyötäröinen ja istuva! Siispä mikäli sinulla on vielä täydellinen trikoomalli etsinnässä, niin suosittelen tätä aim`n -merkin mallia. Eikä muuten näy läpi, vaikka nämäkin trikoot ovat vihreät.

Kuvat: Mikaela