Familylife by Mungo-Anna
Familylife by Mungo-Anna

Hyvä nukkuja, mukiinmenevä syöjä pt.2

*Syöttötuoli saatu blogin kautta Jollyroomilta

Ahh, se kuuluisa syöminen. Siinä onkin saanut käyttää vippaskonsteja ja kaikkea mahdollista. Me alettiin maistattamaan soseita silloin 4 kk iästä lähtien ja nykyään syö kaikkea jo. Annan aika paljon omaa ruokaa, ja ollaan syöty hapanmaitotuotteita ja kaikkea jo 10 kk lähtien, vaikka osassa kai suositus on vasta 12 kk, mutta hyvin on mennyt. Meillä ei oo koskaan ollut mitään mahaongelmia ruoan suhteen. Antibiooteista on voinut maha mennä vähän löysälle, mutta muuten ei mitään ongelmia, ja kaikki tuntuu menevän ilman mitään allergiaoireita.

Meidän ongelma onkin aina välillä ollut lähinnä se into syödä. Ja nyt haluan lohduttaa kaikkia niitä, jotka ovat nähneet viivasuun aivan liian monta kertaa. Siitä on mahdollisuus auvoisaan ruokatulevaisuuteen! Dante lopetti rintaruokailun silloin 7 kuukauden tienoilla, ja sen jälkeen on menty kiinteällä ruoalla ja korvikkeella. Meillä sormiruokaillaan ja soseillaan samanaikaisesti ja jeesus tää on välillä ollut turhauttavaa.

Dante on todella valikoiva ruokansa suhteen. (Tai näin mä oon ajatellut siihen asti kun puhuttiin 1 v neuvolassa ruoasta ja hoitaja totesi, että hänhän syö todella monipuolisesti ja hyvin :D) Syö siis periaatteessa kaikkea parsasta pinaattiin, mutta sosemuodossa vain tiettyjä soseita. Organixit menee kaikki. HIPPeistä menee valikoidusti, suosikki on 6kk+ Kanaa, riisiä ja vihanneksia ja lisäksi on ehkä kolme-viis muuta vihannes/liha-sekoitusta, mitä syö. Sormiruokana syö kaikkea, mutta soseiden pitää olla sileitä. Yhdessä vaiheessa sattumia ei hyväksytty ollenkaan, vaan kaiken piti olla sileetä. Nyt saa jo välillä melko hyvin alas 8kk-12kk soseita, missä on paloja. Rakastaa kalaa sormiruokana, soseena turha edes yrittää. Kaikki hedelmät menee aika lailla kiitollisesti, Organixin omena-granola-kaneli on suosikki. Ja Ella’s Kitchenin banaani-kookos. Molemmat maistuu melkeen hillolle, että ei sinänsä ihme. Edellä mainittujen Hippien ja Organixien lisäksi vihannes/lihapuolella jotain yksittäisiä Pirkan ja Semperin luomusoseita menee kanssa alas, mutta valikoidusti niitäkin. Homemade bataattisosetta (bataattia ja kookosmannaa) rakastaa. Ella’s Kitcheniltä syö tasan Chicken Cous Cousia vihannespuolelta.

Jossain vaiheessa soseet meni ihan superhyvin. Suu aukes ja sinne meni. Sitten tuli täys stoppi. Soseita piti maanitella ja suoraan sanottuna huijata. ”Täältä tulee pala leipää…. eikun tässä tää lusikka sosetta”. Musta tuli todellinen ninja. Ei sylkenyt mitään ruokaa koskaan pois, mutta suun avaaminen oli aikamoinen homma. Oli epätoivoisia turhautumisen hetkiä. Viisi kertaa päivässä syöttäminen oli ihan painajaista, tuntui, että meni koko päivä syöttämisessä, kun suu ei auennut ja ruokailu kesti iän ajan (koska meni vain huijaamalla). Poitsu on kuitenkin aina ollut aika pitkä ja hoikka, joten ollaan haluttu pitää huolta siitä, että syö tarpeeksi.

Välillä meni tosi vaihtelevasti. Joku viikko ei maistunut sose yhtään vaan kaikki piti saada sormiruokana syödä. Välillä taas ei halunnut mitään, mikä oli vähääkään palana ja kaiken piti olla sosetta. HUOH. Et aamulla ikinä tiennyt, mitä tänään ruokapöydässä keksitään.

Suurin taistelu oli puuro. Kun ei mene, niin ei mene. Mannapuurot, kaurapuurot, kaikki kokeiltiin. Vain maitoon keitetty riisipuuro meni hyvin. Ja sitten mä luovutin. Selvä, et sitten syö puuroa. Totesin, että D ei oo vielä pitkään aikaan menossa päivähoitoon, joten unohdetaan nyt vaikka kuukaudeksi se puuro. Aamu alkoi porkkanasoseella tai hedelmäsoseella, johon sekoitin kaurajauhetta. Elämä helpottui monta astetta.

Ja sitten se viimeinen muutos. Viidestä ruokailusta siirtyminen neljään. Kun meillä ollaan valveilla n. 10-11, parhaimmillaan 12 h vuorokaudessa, niin viisi ruokaa oli vaan liikaa. Ei ollut ikinä nälkä, joten ruoka ei uponnut. Hankalan kauden aikana siirryimme neljään ruokakertaan ja johan alkoi uppoomaan. Nykyisin syö neljä kertaa päivässä, saa yhden hedelmävälipalan siinä välissä ehkä. Tiedän, että mieluummin söisi useammin pienempiä annoksia, kuin harvemmin isoja, mutta tää on toiminut hyvin, varsinkin kun jossakin vaiheessa maltti syömiseen oli vähän kaikilla koetuksella ja silloin tää neljä oli ainakin ihan paras malli.

Ja nykyään on menty jo pari kuukautta oikein mukavasti ja turhautumatta. Äitini, anoppini ja mieheni voivat syöttää Danten, kun jossain vaiheessa tuntui, ettei kukaan muu oikein saanut mitään syötettyä viivasuulle. Nyt syö tosi hyvin, availee kiltisti suuta, ei sylje pois ja 1 v neuvolassa näytti, että molemmat paino ja pituus on +1 käyrällä. Siitäkin huolimatta, että korviketta vähennettiin tosi radikaalisti ja jätettiin ihan vähän.

’Koska musta on ainakin mielenkiintoista tutkia, mitä muut samanikäiset syö, niin jaanpa meidän. Nykyisin meidän ruokarytmi on about tällainen:

NORMAALEINA PÄIVINÄ:

7-8.30 herätys. Herättyään otan kainaloon, missä saattaa juoda tuttipullosta maitoa ja pötkötellään yhdessä sängyssä. Jos on kovin virkeä herättyään, saa maitoa mukista. Juo mitä tahansa välillä 50 – 200 ml.

9.30 Aamupuuro. Oh yes, luitte oikein, PUURO. Okei, myönnän, vain valmispuuro ja tällä hetkellä vain Hippin ja Semperin puurot kelpaa. Ne on aika pitkälti hedelmää, mutta on niissä viljoja jonkun verran ja niissä lukee puuro, joten sillä mennään 😀 Syö joka aamu yhden Semperin 120 gr puuron ja yhden Hippin 100 gr puuron ja lisäksi päälle hieman maitorahkaa tai jugurttia. Ruokajuomana vesi tai maito.

11.30-12 Lounas. Sormiruokaa annos (esim. täysjyväpastaa, lohta ja vihanneksia) tai 180-300 gr liha/kasvissosetta. Vaihteleva määrä sormiruokaa, mutta yleensä kokonainen 180  gr purkki sosetta + pienempi Organixin vihannessose-purkki. Päälle vähän hedelmäsosetta tai hedelmää sormiruokana, tai marjoja tai saattaa saada yhen Hippin keksin. Juomana vettä.

Noin 12-14.30 päikkärit

15-16.00 Illallinen. 200-250 gr vihannes/lihasosetta tai sormiruokaa. Päälle jälkkäriksi vähän hedelmäsosetta tai marjoja. Ruokajuomana vesi.

Välipala: Banaani, omena tai päärynä tai joku muu hedelmä tai sitten pieni leipä kinkulla/juustolla tai pieni karjalanpiirakka tms.

19.15 Iltapala. Noin 180 gr liha/vihannesta tai vihannessekoitusta ja 100 gr puuroa. Ruokajuomana maito.

Tolla määrällä kasvaa hyvin ja tuntuu olevan tyytyväinen, sillä yöt nukkuu hyvin 🙂

Mitä meillä sitten sormiruokaillaan? No vähän kaikkea. Höyrytettyjä vihanneksia, täysjyväpastaa, lihaa, kalaa yms. Riisiä ja tattaria tykkää kanssa syödä. Suosikkeja tällä hetkellä on avocado, parsa, kala ja kaikkea leipää ja taikinaa rakastaa 😀 Yksi sellainen tehokas apuväline syömiseen on ollut TalkMURU -murot, joita saa ehkä 15-20 aamupalalla yksi kerrallaan, ja niitä sitten mutustelee tyytyväisenä samalla kun syötän puuroa. Tosin nyt harjoitellaan ite lusikalla syömistä, joten yleensä sosemuotoiset ruoat menee nyt niin, että se itse syöminen on viihdettä pienelle syöjälle. Meillä ei koskaan oo oppinut imemään pussista ruokaansa, joten me ollaan menty vaan lusikoiden. Tosin, vaikka välillä olisi helpompi syöttää vaan pussista tyyppi, kun voisi itse sen tehdä esim. kävellessä tms. niin pakko sanoa, että tämä on ollut aika positiivinen asia lusikalla oppimisen suhteen. Juo hyvin pillistä, eli osaa kyllä imeä, muttei jotenkin toi pussiruokinta oo koskaan ollut Danten juttu. Ja nyt taas on tosi innostunut lusikoimisesta, joten ehkä oppii sitten nopeammin syömään lusikalla 🙂

Meillä auttoi aikanaan hankaliin ruokailuihin se, että sai jotain puuhailtavaa. Esim. tuttikoteloon tai ChooMee-koteloon jemmasin yhden muron ja hän sitä kaiveli sieltä esille. Tämä toistui monta kertaa. Näin availi suutaan huomaamattaan silloinkin, kun ei muuten haluaisi ehkä syödä. Noi murot on kyllä ihan ykkösiä tohon. Tällä hetkellä on sellainen vaihe, että syö hirveän hyvin ja vähän jopa rajoittelen sitä, miten paljon, nimittäin suu aukeaisi varmaan 400 grammaan ruokaa kerralla, mutta ollaan taas mieluummin palattu siihen viiteen ruokakertaan ja yritetty pitää huoli, että ei syö myöskään liikaa kerralla.

Nyt kun ollaan saatu tää syöminen hyvälle mallille, ajatuksena on pikkuhiljaa vähentää sosemääriä ja lisätä entisestään sormiruokamääriä, niin, että siinä puolentoista vuoden kohdalla söisi jo huomattavasti vähemmän soseita. Mikään älytön kiire ei kyllä ole, koska tällä hetkellä sormiruokailee mielellään, mutta soseet helpottaa ja nopeuttaa syömistä esim. tien päällä.

Ja itse asiassa yksi syöttämistä helpottava asia näkyy vahvasti kuvissa. Moweon syöttötuoli. Meillä on itse asiassa kaksi eri syöttötuolia, mutta viime aikoina ollaan syöty tässä Jollyroomilta saadussa tuolissa, koska edellisessä pääsi liian helposti nousemaan. Tuolissa olleet valjaat oli hankalat, kun tuli aina hirvee mörrimöykky kun niitä yritti laittaa kiinni ja ne oli aina ihan soseessa. Jos niitä ei laittanut kiinni, jätkä oli sekunnissa pystyssä tuolissa. Saatiin tämä Moweon syöttötuoli (on nyt muuten törkeässä alessa hintaan 79,90 €) Jollyroomilta kokeiluun ja ihastuttiin. Tuoli on selkeästi sellainen, jossa Dante viihtyy istua, mutta samalla ei pääse siinä ylös. Tuolissa on viisipistevaljaat, mutta me ei olla edes jouduttu niitä käyttämään, koska poika ei pääse kiipeämään tuossa. Se alkuun kiukutti ekat pari ruokailua, kunnes tottui siihen. Nyt tykkää olla tuolissa, koska tuolin saa helposti myös meidän keittiösaarekkeen luokse. Keittiösaareke on korkea, joten vanhaa syöttötuolia ei saanut oikealle korkeudelle, mutta tämän saa, jolloin kaveri voi leikkiä tai katsella samalla kun me tehdään ruokaa. Tuon tuolin saa säädettyä neljään eri korkeuteen tosi helposti, mikä on kätevää kun sama tuoli käy terassilla, ruokapöydän ääressä ja saarekkeella. Tuoli vaikuttaa ensikokeilulta jotenkin huteralta, kun on vaan tuon yhden putken varassa, varsinkin jos on tottunut siihen, että syöttötuoli on neljällä jalalla varustettu. Meillä on kuitenkin aika aktiivinen poitsu, joka tykkää yrittää työntää itseään pöydästä irti, muttei oo koskaan ollut vaarassa kipata. Tuoli on itse asiassa tosi tukeva, vaikka ensin sitä vähän kattelin pelolla 😀 Hyvin istuu tuollainen 11 kg kaveri korkeimmalla tasolla vaikka kuinka hutkii menemään. Tuolissa on iso pyöreä jalka, joka on tosi jykevä, eikä liiku kyllä yhtään.

Mites teillä samanikäisten kanssa? Tunnistatteko samoja piirteitä? 

Kommentit (13)

  1. Kms

    Meidän 1v3kk ikäinen tyttö on aina ollut hyvä syömään kiinteää ruokaa mutta ihan tuskastuttavan huono juomaan. Maitoa ja vettä pitää ihan tyrkyttää. Omasta mielestäni syö ihan valtavia annoksia, veikkaisin että suunnilleen samoissa määrissä mennään kuin Dante, mutta silti miinuskäyrillä kasvaa. Hän ilmeisesti vain on pikkuinen niin en enää jaksa noista käyristä stressata. Ainoa vähän arkea vaikettava juttu syömisessä on se, että hän kelpuuttaa vain 2 kaupan purkkiruokamakua. On jo siirtynyt kotona täysin samaan ruokaan meidän kanssa, tosin teen edelleen tottumuksesta lähes ilman suolaa ja aikuiset lisäilee sitten omiin annoksiinsa. Me tykätään olla paljon liikkeellä päivisin ja välillä lounaan teko etukäteen valmiiksi unohtuu tai lähdetään ihan suunnittelematta jonnekin niin helpottaisi jos kaupasta voisi äkkiä napata ruoan mukaan. Onneksi tämä on pieni ongelma. Ja sotku on ihan karmea kun syöttämään ei enää saa alkaa, hän syö itse lusikalla tai haarukalla ja välillä molemmilla yhtä aikaa.

    • Anna

      Meillä onneks juominen on niin hauskaa (lasista tai pillistä), ettei suostutella tarvii, mutta ruoan kanssa tuota sotkua saadaan meilläkin aika hyvin aikaiseksi 😀

  2. Anna

    Ei ole mun lapset ikinä syöneet tuollaisia määriä ja kaikki soseet oli ihan nou nou. Kuopuksen kanssa en edes jaksanut lähteä noihin soseisiin vaan oon antanut lautasen eteen ja syö mitä syö. Esikoisen kanssa yritimme myös tuota huijaamista mutta hän sylki aina pois kaiken. Ja nyt ymmärrän ettei ole muutenkaan kauhean hyvä juttu. Haluan opettaa että lapsi itse huomaa milloin on syönyt tarpeeksi. Lopultahan se mahan omistaja on ainoa joka todella tietää onko syönyt liikaa vai liian vähän. 😊

    • Anna

      Njoo mutta meillä se oli enemmänkin niin, että se suu oli viiva ne ekat 5-10 lusikkaa. Ei vaan malttanut/halunnut syödä. Sit ku sai ruokaa vähän perille, alko suukin vähän aukeemaan. Että meillä enemmän kyse oli siitä, että ei halunnut edes yrittää eikä siitä, että masu olisi täynnä. Mun mielestä ton opettaminen on tärkeetä muttei ehkä 8 kk tai 9 kk vielä ymmärrä 🙂

      • Anna

        Juu, itse tunnet lapsesi parhaiten ja mikä teillä toimii. Yleisesti ottaen en näe syytä pakottaa lasta suömään tiettyä määrää ruokaa. Ja sinun tapauksessa ei varmasti näin ole käynytkään. 😊

      • Nimk

        Ymmärrän myös Annaa, kyllä meilläkin oli vaiheita kun ruokaa ei mennyt alkuunkaan suuhun, ei edes viitsinyt yrittää. Mutta se on kyllä puppua, ettei 8-9kk voisi oppia/ymmärtää omaa ruuan tarvettaan. Sehän on yksi sormiruokailun (BLW) perusajatuksista että lapsi syö sen, minkä kokee jaksavansa ja lopettaa. Ja niin meillä on mennytkin, kun ollaan pelkästään sormiruokailtu 6kk lähtien. Lapsi (nyt 10kk) syö niin kauan, kunnes ei jaksa ja silloin on turha yrittää huijata tai maanitella, eikä viitsitäkään 🙂

        • Anna

          No meillä ei sitten olisi tossa 7-10 kk korvatulehduskierteineen ja täysin ilman mielenkiintoa sormiruokailua kohtaan kuihtunu lapsi aika hyvin. Ei mekään tungeta yli sen mitä haluaa, eli kun lopettaa suun avaamisen syödessään, lopetetaan ruokailu. Mutta jos 4-6 h ollut syömättä ja sit ei avaa suuta ekallekaan lusikalle ja paiskoo kaiken sormiruoan alas, niin kyllä me maaniteltiin, että pääs ruoan makuun ja alkoi itsekseen avaamaan suuta. Kullekin omansa, mä olen tyytyväinen meidän valintaan ja hyvin kasvavaan poikaan siitä tuloksena 🙂

  3. Elvis

    Mulla 1 v tyttö. Kiinteitä aloitettiin aika aikasin ja istumaan oppiessa aloitettiin sormiruokailu siihen kylkeen. Ollut kyl aina hyvin ennakkoluuloton maistamaan ja aikalailla kaikki uppoaa.
    Joskus 9kk ikäisenä ei sit suostunut enää vaan syömään sosetta. Varsinkaan jos siellä oli jotain köntsiä seassa. 😀 Alko sit syömään maustamattomia versioita meijän ruuista, jotka yritin tehdä sormiruokailtavaks. Nykyään syö samaa maustettua ruokaa kun muutkin, aikuiset sit lisää vaan suolaa omaan ruokaansa. Melkein mitä maustetumpaa, sitä paremmin ruoka uppoaa. Lusikka ei oikeen pysy vielä kädessä, melko sotkuista puuhaa välillä.
    Kasvaa miinskäyrällä, mut oli syntyessään jo hiukan hätäinen, ja pieni, joten neuvolassa ei ollu huolissaan kun syö ja kasvaa omaa tasaista käyrää.
    Niin ja imetän vieläkin lapsentahtisesti. Ja lapsi todella surkea nukkuja 😀

  4. Meri

    Mulla poika 1v 3kk, oli 3-4kk ikäinen kun aloitettiin kiinteitä syömään (neuvolan suosituksella). Korviketta meni niin suuria määriä ja poika oli iso kokoinen syntyessään.
    Aina ollut tosi huono syömään, meillä mennään kausittain, on viikkoja kun syödään suht hyvin, sitten on taas viikkoja ettei oikeasti syödä muuta kun banaania ja jugurttia… Meillä ei tulisi kuuloonkaan syödä 5krt päivässä. Meillä syödään n. 3-4krt.
    9kk lähtien olen välillä antanut samaa ruokaa mitä me muutkin syömme. Muuten kyllä tehnyt itse aina kaikki soseet. Koskaan en ole kaupasta ostanut, ne ei vaan kelvanneet.
    Nyt olen pyrkinyt antamaan samat ruoat. Esim. Makaronilaatikko, lohikeitto yms. Leipä on sellainen lemppari mikä uppoaa aina.
    Odotan innolla milloin tuo ruokapuoli helpottais, muuten tosi tyytyväinen lapsi.

  5. Linda

    Aivan ohi aiheen, mutta kiva kuulla että Mungobaby tulee uudistumaan 🙂 Vähän harmi on ollut, ettei tänne ole aikaa/halua/jaksamista/aiheita postailla, kertoohan sen jo esimerkiksi että huhtikuussa oli vaivaiset kaksi postausta. Vähän harmitti, että pitkästä aikaa postaus oli teidän pojan nukkumisesta ja unirytmistä, tämä kun on tullut luettua jo monesti, Mungolifen puolellakin. Olet kuitenkin täälläkin kysynyt lukijoilta postausaiheita, niistähän voisi ammentaa jotain uutta tänne? 🙂

  6. Kata

    Hei!
    Onko teillä vielä Stokke Trailz -rattaat käytössä? Mahtuuko lapsenne vielä hyvin ratasosaan? Itsellä harkinnassa kyseisten yhdistelmävaunujen osto, mutta mietityttää kuinka pitkään lapsi mahtuu niissä istumaan ratasosan selkänojan lyhyyden vuoksi.

    • Anna

      On joo! Meillä mahtuu 81 cm kaveri oikeen hyvin niihin vielä, ja uskon, että menee hyvin vielä ainakin vuoden verran 🙂

  7. Emu

    Meillä päätettiin mennä alusta saakka sormiruokaillen. Varmaan noin 10 kuukauden iässä alkoi syömään samaa ruokaa kun muutkin (tehtiin suolatonta kaikille). On ollut yleensä melko hyvä syömään mutta välillä on ollut kausia kun syö vähemmän ( varsinkin kun hampaita tuli ja kipeänä edelleen ei maistu) nyt välillä myös nirsoilee mikä liittyy varmaan osittain uhmaan. Välillä on myös selkeästi syönyt tavallista enemmän erityisesti proteiineja ja silloin oon huomannut jälkeenpäin et pituutta onkin nopeasti (kuukaudessa) tullut puolitoista senttiäkin. Muistan et söi jo vuoden ikäisenä melko siististi ja harvoin oli enää tuolin alla mitään. Ensimmäisiä sanoja oli 1,2 vuotiaan kiitti kun oppi et sillä pääsee pöydästä jos ei maistu. Hän on siis edelleen nopea syömään ja uusissa paikoissa ruuat ei maistu juuri ollenkaan vaikka muuten kaikki menee paitsi kurkku. Hänellä on myös erikoisia mieltymyksiä kuten jäiset puolukat (kaikki marjat menee jäisinä), maustepippurit, brie ja homejuusto ( ei tietenkään kuulu meillä normaaliin ruokavalioon et olis joka päivä tarjolla mut välillä brunssilla on ja tää lappais niitä ihan hulluna) , oliivit, lisäksi syö kaikkea kalaa mitä ollaan tarjottu (kuha, muikku, lohi, siika, silakka). Muistan muuten et meilläkin oli pitkä puuro lakko noin vuoden ainakin silloin oli pirtelöä, marjoja, jogurtti, munakasta, talk muruja ja leipää ja hedelmiä aamu/iltapalalla. Nykyisin puuro menee jos on bonne sosetta päällä mut välillä syö vaan soseen siks aina aamupalalla leipä ja kasviksia tai hedelmiä tarjolla myöskin. Päivällä syödään perus kotiruokaa joskus 11 paikkeilla. Välipala syödään 14-14.30 yleensä leipä, hedelmä ja jogurtti. Illallinen syödään yleensä 17 paikkeilla. Iltapalan tarjoan 18.45 yleensä. Iltapala usein mysliä tai niitä talkmuruja maidon kera sekä kourallinen pähkinöitä ja jäisiä marjoja (jep jostain syystä maistuu parhaiten jäisinä). Meidän tyyppi nyt jo 2.8 vuotta tosin mut tää ruokarytmi ollu yksivuotiaasta alkaen.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.