Monna
Monna

Vahinko-unikoulu!

Me yritettiin aiemmin syksyllä tehdä Emmalle unikoulu samalla, kun siirrettiin pinnasänky meidän makkarista pois. Noh, siitähän ei tullut mitään. 😀 Joko me ei oltu tarpeeksi tiukkoja ja vahvoja tai sitten Emmalla vaan oikeasti oli vielä nälkä silloin öisin.

unikoulu

Päädyttiin ratkaisuun, että annetaan se 1-2x/yö maitoa ja koko huusholli nukkuu paremmin. Emma kun heräsi aina vaan syömään ja saman tien nukahti takaisin, kun pullo otettiin pois ja tutti vaihdettiin tilalle.

Jotenkin mua silti vähän alkoi jo mietityttämään se yösyönti. Että onko Emmalla oikeesti nälkä, vai onko se vaan tapa. Samalla mietin sitä, että kun hampaat on pesty illalla – ei yösyöttö tee ainakaan kovin hyvää hampaille. Ja kolmantena mietin sitä, että kun yösyönnit jäisi pois – paranisi samalla päivällä syöminen.

Mietin, että viimeistään sitten uudessa kodissa tehdään stoppi yösyömisille, silloin Emma on jo 1v3kk. Silloin koittaisi uudestaa unikoulu ja sillä kertaa tehtäisiin se loppuun saakka.

Mutta!! Meillä kävi tuuri! Nimittäin lomamatkallamme Fuerteventurassa Emma vetäisi itse vahingossa oman unikoulunsa! 😀
Ensimmäisenä yönä hän heräsi kerran ottamaan tuttia ja muuten nukkui sikeästi kuin possu. Mä ajattelin ensin, että se johtui vaan lennosta ja sen tuomasta väsymyksestä. Mutta kun toinenkin yö meni samaan tapaan, alkoi jo toivo heräillä!

Päätettiin siellä Tuukan kanssa, että kokeillaan josko ei annettaisi nyt täällä lomalla ollenkaan öisin maitoa. Se meni nappiin ja Emma veteli joka yö sikeitä syömättä. Tuttia hän halusi riippuen yöstä 1-5 kertaa.

Mä olin jotenkin siinä uskossa (ja pelossa 😉 ), että kun tullaan kotiin – palaa Emma samoihin tapoihin ja maito maistuu taas öisin. Mutta toisin kävi! Nyt Emma on ollut juomatta maitoa öisin kolme viikkoa! Huraa! 🙂 Tuskin enää palataan takaisin yösyömisiin ja päivällä on maistunut entistä paremmin ruoka.

Uskon, että tämä vahinko-unikoulu tapahtui suurelta osin sen vuoksi, että lomalla päivisin oli niin paljon tekemistä ettei pieni jaksanut herätä öisin syömään. Ja siitä se sitten tuli tavaksi. Kyllä edelleen öisin käydään laittamassa tuttia suuhun kerrasta kolmeen kertaa. Hyvinä öinä se yksi kerta riittää ja vähän huonompina saattaa tulla jopa itku yöllä. Silloin otetaan syliin, rauhotellaan, laitetaan tutti suuhun ja sitten hän jo nukahtaa.

***

Mitä kokemuksia teillä on unikouluista?

* KIITOS kaikille osallistumisesta Suun hyvinvointi -postauksen arvontaan! <3 Onnelliset voittajat ovat:

  1. palkinto (Listerinet koko vuodeksi) -> 
  2. palkinto (Oral-B Genius sähköhammasharja) -> 

***

Lue myös aiempi postaus aiheesta: Unikoulu – ai miten meni?

Kommentit (3)

  1. Aurora

    Aika tais olla kypsä juuri teidän matkan aikana, jes, hienoa!! Tuohon mäkin haluaisin ja myös uskon, että omassa tahdissa ja lapsen omasta aloitteesta onnistuu parhaiten ja mieluisimmalla tavalla. Vielä en voi sanoa meneekö meilläkin noin yöimetyksistä luopumisen kanssa, mutta katsotaan ja jos en jaksa odottaa ihan lapsen omaan aloitteeseen asti niin jos olisi kuitenkin helpohko vieroittaminen jos ajankohta osuu aikaan kun vierottuminen olisi helpompaa 😊

  2. Paula

    Aivan huikeasti meni teidän ”unikoulu”! 🙂 Meillä unikoulu aloitettiin samaan saumaan yöimetyksen lopettamisen kanssa eli tytön ollessa noin seitsemän kuukauden ikäinen. Ilmeisesti aika oli sopiva, koska hän ei hamunnut yömaidon perään lainkaan. Heräämiset saatiin kaikkinensa pois muutamassa yössä lempeällä tassuttelu-unikoululla. En olisi ikinä uskonut, että onnistuu niin hyvin. Tiukkaa johdonmukaisuutta tuo vaati ja pitävää päätöstä siitä, että tämä tehdään nyt. Täysiä öitä on ollut tämän jälkeen paljon ja heräilyjä tulee kausittain esim. sairasteluiden aikaan, hampaiden puhjetessa tai eroahditusaikakausina. Paluu normaaliöihin on onnistunut yön tai kahden ”unikoulumuistutuksella”. Meillä motiivina unen kouluttamiseen on ollut oman väsymyksen välttäminen ja siinä olemme onneksi onnistuneet. Välillä tuntuu, että kaikki työ valuu hukkaan, jos heräämisiä tulee joinain yönä useampia, mutta sitten usein huomaa, että tyttö tuleekin sairaaksi ja tauti on ehkä tehnyt tuloaan ja vaikuttanut uneen. Onneksi kaikille löytyy se omalle perheelle sopivin tapa toimia.

    Toivottavasti teilläkin täydet yöt tuovat virtaa omiin akkuihin ja tietysti Emmankin! 🙂

  3. Marjo

    Hei.
    Näin ne asiat järjestyy :). Vaikka muistan kyllä itsekin, että epätoivo meinasi tulla. Tutilla saatiin yösyöttö loppumaan ja tutteja varattiin sen verran monta, että lopulta tyttö oppi löytämään itse semmoisen suuhunsa. Tutista päästiin eroon kun hoitokaveritaaperoa alettiin tietoisesti vierottaa. Sovittiin, että meidän tyttö saa tutin päiväunille, kun hoitokaveri on nukahtanut. No, hänpä alkoikin nukahtamaan ensin. Sitten lähdettiin yks perjantai reissuun ja tyttö nukahti siellä yöunillekin ilman tuttia. Ja niin päästiin siitäkin eroon n. 2,5 vuotiaana.

    Mukavaa viikkoa!

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *