Monna
Monna

Yrittäjän työ vs. yrittäjän mammaloma

Eilen mulla oli kesätreeniryhmän viimeiset treenit. Syksyn treeniryhmän valmennukseen en enää lähde mukaan, koska mammaloma kolkuttelee pian ovella. Yksilöasiakkaita oon myös vähentänyt elo- ja syyskuulle. Mutta vielä muutama viikko töitä painetaan. Samaan aikaan on haikea olo siitä, että ihanat asiakkaat ja treeniryhmät jää tauolle. Ja samalla jo into piukassa odotan mammalomaa.

IMG_1424

Oon ollut todella iloinen siitä, että oon jaksanut tehdä tätä fyysistä työtä näin hyvin nyt raskausaikanakin. Lukuunottamatta muutamia kertoja, kun olen pahoinvoinnin vuoksi joutunut treenejä siirtämään. Paljon olen saanut energiaa asiakkaista ja treenihetkistä heidän kanssaan.

Se on jännä juttu, että kun lähden töihin saatan olla hieman väsynyt. Mutta kun näen asiakkaan tai treeniryhmän, väsymys kaikkoaa silmänräpäyksessä. Se on vähän samanlainen tunne kuin omasta treenistä tulee. Tai samanlainen tunne kuin hyvän ystävän näkemisestä tulee. Ja tämä tunne on siis ollut aina läsnä tässä pt:n työssäni. Ei vain nyt raskausaikana. Se on aika ihana juttu.

IMG_1422

Toki ihanastakin työstä tarvitsee välillä lomaa, mutta tähän työhön on ollut aina loman jälkeen ihana palata. Nyt tiedän jo, että yrittäjänä en pysty tai edes halua pitää mitään super pitkää mammalomaa. Tämän työn yksi huippupuolista on se, että voin hyvin mammalomalta tulla ja tehdä asiakkaan siellä toisen täällä. Tai vaikka käydä vetämässä treeniryhmän treenit kerran viikossa. Se tarkoittaa vain reilun tunnin poissaoloa vauvan luota kerrallaan.

Jos olisin ns. ”normaalissa” päivätyössä, en kiirehtisi mammalomalta takaisin töiden pariin. Koska en haluaisia laittaa alle vuoden ikäistä lasta päiväkotiin kahdeksaksi tunniksi. Eikä siinä ole mitään väärää, joku tekee niin ja se on juuri heidän tilanteessaan paras ratkaisu. Mutta nyt yrittäjänä toimiessa ei mammalomailu ole taloudellisesti mitään herkkua. Ja vaikka olisikin, on hienoa tietää, että voin palata töiden pariin vaikka jo alkuvuodesta jos kaikki sujuu hienosti. Koska kyllähän Tuukka vauvan kanssa pärjää pari tuntia kotona yksinkin. 🙂 Tai jos Tuukalla on juuri samaan aikaan asiakas, on meillä isovanhemmat rientämässä enemmän kuin mielellään Vauva Pursiaisen hoitoavuksi.

IMG_1397

Voi olla, että mieli muuttuu kun vauva tulee perheeseemme. Voi olla, että ei tee mieli lähteä vetämään edes sitä yhtä asiakasta. Ettei halua olla edes tuntia erossa pikkuisesta. Mutta silti suurempana todennäköisyytenä pidän sitä, että vuoden alussa tekee mieli jo päästä vetämään treenejä asiakkaille vaikka vain sen pari kertaa viikossa. Koska tuskinpa lakkaan töitäni rakastamasta, vaikka tulevaa vauvaa rakastankin. <3 😉

Kun tiedän kuinka paljon saan energiaa ja hyvää oloa treenien vetämisestä huipuille asiakkailleni, tiedän saavani siitä energiaa myös kotona vauvan kanssa olemiseen.
Eli sehän on silloin sellainen win-win-situation. 😉 Vähän sama kuin oma treeni. Äidit, jotka haluavat palata omien treenien pariin vauvan syntymän jälkeen, saavat usein niistä treeneistä niin paljon energiaa ja hyvää oloa, että vauva-arkikin sujuu vaivattomammin.

IMG_1423

Vaikka yrittäjyydessä onkin sellaisia juttuja, mitä toivoisi olevan paremmalla tolalla Suomessa – on siinä kuitenkin myös paljon plussapuolia. Mm. se, kun toimimme Tuukan kanssa molemmat yrittäjinä, on tulevassa vauva-arjessa varmasti paljon hetkiä, joissa olen tyytyväinen yrittäjäperheydestämme.

Tuukka meinaa pitää isyyslomaa sen kaksi viikkoa heti vauvan syntymän jälkeen. Silloin 24/7 molempien kädet ja tuki ja turva toisesta on enemmän kuin tarpeellista. Mutta sittenkin kun Tuukka palaa isyysloman jälkeen töihin, on hän täällä kotona – koska kotitoimisto. 😉 Toki hän käy arkipäivisin vetämässä useampia asiakkaita ja treeniryhmiä, mutta silti on myös erittäin ison osan päivästä täällä meidän kanssamme kotona. Se mahdollistaa moneen.

14074548_10154506010293856_1257153366_o

***

Tiedän paljon yrittäjänaisia, jotka ovat palanneet töihin vain pari kuukautta vauvan syntymän jälkeen. Sitä moni sitten hämmästelee kovaan ääneen. Mutta mielestäni sitä ei ole syytä kenenkään hämmästellä. Sehän on jokaisen oma valinta. Ja monesti yrittäjällä myös pieni pakko. Ne jotka eivät ole toimineet täyspäiväisenä yrittäjänä, eivät mielestäni voi tätä asiaa puida – koska heillä ei ole tietoa siitä mitä yrittäjyys käytännössä vaatii.

Yrittäjyys on monesti myös elämäntapa. Työ, jota tekee on myös harrastus ja rakas juttu. Yrittäjyys ja palkkatyö ovat täysin erilaisia juttuja. Koska olen monia vuosia molempia tehnyt, voin näin sanoa. 🙂 Monesti mietin, että pitäisikö palata esim. mammaloman jälkeen takaisin palkkatöihin. Mutta sitten kuitenkin muistan, miten tärkeä ja rakas tämä oma yrtitykseni on. Palkkatyössä on moni asia paremmin esimerkiksi taloudellisesti. Mutta yrittäjyydessä on muita plussia niin paljon, että on vaikea kuvitella enää palaavansa ainakaan kokopäiväisesti jonkun toisen palkkalistoille.

Vaikka pt:n työssäni tulen tuskin ikinä rikastumaan, saan silti joka päivä tuntea niin suurta kiitollisuutta ja ilon tunnetta siitä mitä teen. Tyytyväiset asiakkaat ja heidän kasvonsa, kun he ovat ylittäneet itsensä tai onnistuneet jossain. Tai epäonnistumisen jälkeen olemme yhdessä nousseet ylös ja taas löydetty se hyvän olon tie.

Niitä tunteita ja iloa haluan todellakin nähdä jatkossakin. Sitten kun vauva-arki siihen sopivan hetken antaa. <3

***

Treeniryhmän syyskausi starttaa 29.elokuuta! Vaikka minä en siellä nyt valmennakaan, löytyy huiput valmentajat syyskaudeltakin: Tuukka Pursiainen, Emmi Lehtomaa ja Inari Mölsä.

Lisätietoa -> www.tuukkapursiainen.com

Harjoitukset on joka ilta elokuusta- joulukuuhun, maanantaista – torstaihin klo: 18.00-19.00! Harjoituksissa on juoksua, kehonpainoharjoittelua, akrobatiaa, crosstrainingia, kehonhuoltoa ja paljon paljon muuta!

Valittavana on 3 erilaista treenipakettia ->

10 harjoitusta = 69€
20 harjoitusta = 99€
All in (sisältäen kaikki 56 harjoitusta) = 139€

treeniryhmä

Tässä pari blogikirjoitusta treeniryhmäläisiltä:

Uusi ja sporttisempi minä

Syntynyt onnistumaan

***

Ihanaa viikonloppua toivotellen,

Monna <3

Kommentit (6)

  1. KatjaM

    Heippa Monna!
    Olen itse juurikin viikko sitten jäänyt mammalomalle. Laskettu aila on 15.9, jännittävää! Esikoinen on tulossa ja tosiaan itsekin toimin pienyrittäjänä kampaamo alalla, jolla olen toiminut jo 10 vuotta. Tuttuja ihania asiakkaita on paljon ja olenkin lupautunut, että joulukuun alussa menen tekemään n.6h päivää sunnuntaisin. Samoin joitakin arkipyhiä. Moni mullekin on sanonut, että noinkohan sitten kun pieni on maailmassa, niin ei häntä henno jättää isän kanssa. Olen kuitenkin miettinyt, että täytyyhän isänkin oppia olemaan vauvan kanssa kahden ja minulle itselle tekee luultavasti vain hyvää päästä hetkeksi aikuiseen seuraan. Rakastan työtäni ja uskon vahvasti, että jaksan hyvin kerran viikossa käydä vähän hiuksia laittamassa ja vaihtamassa kuulumisia ihanien ihmisten kanssa. Aika tietty näyttää. Tsemppiä loppu raskauteen ja ihanaa alkavaa syksyä!

    • Katri

      ”…Niin ei häntä henno jättää isän kanssa”. No miksi et jättäisi, jos lapsen isä on ”täyspäinen” luotettava aikuinen :D?? Olisin tullut hulluksi, jos isä ei olis osallistunut lapsen hoitoon! Ei se lapsen hoitaminen mitään ydinfysiikkaa ole ja jokainen tekee asiat omalla tavallaan.
      Mietin usein kun äidit sanoo, et ei oo omaa aikaa, eikä omia harrastuksia, vaikka kaksi vanhempaa on talossa. Toki mies on usein päivät töissä – niin meilläkin. Ja usein myös tekee pitkiä työmatkoja. Mutta kun on kotona niin meillä lasten hoito on 50/50 ja molemmat saa tehdä omia juttujaan tasapuolisesti. Ja kyllä, on pitänyt vaan opetella päästämään siitä ajatuksesta irti, että vain MINÄ tiedän kuinka niitä MINUN lapsia hoidetaan.
      Tsemppiä! Tehkää omia juttuja, se tekee yleensä äidistäkin rennomman mutsin 🙂 !

    • Monna

      Moi Katja!
      Ihania ja jännittäviä loppuraskauden hetkiä sinne! 🙂
      Nimenomaan kuten sanoit, kyllä isänkin täytyy oppia ja ehkä vielä ennen kaikkea SAADA oppia olemaan lapsen kanssa kahden. <3

      Katri, oon samaa mieltä. Mun mielestä on super tärkeää, että isälle annetaan mahdollisuus olla lapsen/vauvan kanssa ihan yhtä paljon kuin äidinkin.
      Ei isä ole yhtään sen huonompi tai vähäpätöisempi vanhempi kuin äiti. On todellakin harmi, että niin moni nainen vähättelee miehen osaamista, eikä edes anna mahdollisuutta.

  2. Sanna

    Mä oon niin kade, siis hyvällä tavalla! 🙂 Mä toivon niin, että pääsen vielä toteuttamaan itseäni yrittäjyyden kautta. Vaikka hinku ja motivaatio on korkealla, välillä mietin että puuttuuko rohkeutta. Mutta tästäkin postauksessa saa voimaa ja uskallusta, kyllä asiat järjestyy parhain päin. Meille ja teille 🙂

    • Monna

      Asiat järjestyy! Ja jos on tahtoa ja voimaa, niin kyllä se rohkeuskin sieltä lopulta löytyy! 🙂 Tsemppiä Sanna!! Uskot vaan tarpeeksi ja lähdet yrittämään satasella, ei 99%! 🙂

  3. Laura M

    Hei Monna! Yrittäjänä ja treenaamista rakastavana äitinä voin samastua täysin sun fiiliksiin. Olen huomannut käytännössä, että kun ne luotettavat vakkarihoitajat (isän lisäksi) ovat lähellä, niin lapsen jättää enemmän kuin mielellään hetkeksi hoitoon ja lähtee tekemään omia asioita. Meillä onneksi se tukiverkko on lähellä, tiedän että siinä kohtaa olemme todella onnekkaita.

    Meidän vauvamme oli ensimmäisen kerran yötä pois meidän luotamme 3kk ikäisenä, ja vaikka joku saattaisi tätä ratkaisua arvostella, niin se oli todella hieno mahdollisuus meille pitää hetki huolta parisuhteesta. Minulle tärkeää on myös kehittää itseäni ja niitä muita kuin äitiyteen liittyviä puolia elämässäni, juuri esimerkiksi ammatillista osaamistani. En halua, että jäisin vaaleanpunaiseen vauvakuplaan ja menettäisin vuoden-parin äitiyslomalla sen hyvän asiakaskunnan, jonka olen yrittäjänä ehtinyt luomaan. Töihin voi tavallaan mennä myös ”lepäämään”, koska siellä teet asioita itseäsi ja asiakkaitasi varten, eikä sua keskeytetä koko ajan 😉 Itse menin ensimmäiselle työkeikalle kun poika oli 4vk ikäinen. Olin 3h pois ja ikävä oli valtava, mutta niin vaan hengissä se oli mummin kanssa kun pääsin kotiin. Ja imetykset ym. eivät siitä menneet pilalle.

    Jokainen tekee omat päätökset näistä asioista, enkä halua arvostella ketään joka mieluummin jättää uran hetkeksi ja keskittyy vain perhe-elämään. On hienoa, jos niin voi tehdä ja se antaa elämään onnea 🙂 Mutta kuten sanoit, yrittäjä ei näin voi aina tehdä ja siitä ei pidä potea yhtään huonoa omaatuntoa, päinvastoin! Ihanaa, että sinulla on niin mukava työ että et edes koe kaipaavasi siitä pitkää breikkiä, ja että pidät sitä tärkeänä vaikka periaatteessa voisit jättäytyä poiskin pitkäksi aikaa. Ajattelen itse samoin omasta työstäni ja nautin täysillä.

    Meidän 11kk poika aloittaa tällä viikolla päiväkodin, joskin vain 5-7h päivässä 4 päivänä viikossa. Koska mun on pakko mennä jo takaisin vähän isommalla panoksella kuin viimeiset 10kk oon ollut. Ja henkisesti sekä lapsen että yrityksen hoitaminen samanaikaisesti on vaan aika rankkaa. Tämä olkoon riittäävän pehmeä lasku meille molemmille 🙂 Löydätte varmasti omat tapanne työnteon, kotielämän, hoitoavun ja lopulta päivähoidon kanssa sitten kun sen aika on 🙂 Tsemppiä loppuraskauteen ja Tuukalle terkut!

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *