Monna
Monna

(Lähes) alaston totuus

Tää postaus jännitti mua kamalasti. Mietin monta kertaa, että julkaisenko vai enkö. Osa musta sanoo ei ja osa joo. Mä mietin, että miten saan tässä sanottua sen mun sanoman oikein. Niin, että tän postauksen tarkoitus tulis lukijoille yhtä kirkkaana kuin mulle. Mietin, että osa lukijoista ihan varmasti ajattelee tän olevan huomionhakuista toimintaa, kirjoitettu vaan siks, että tulis klikkejä. Mutta se ei oo totta. Mietin, että mitä mun veli, äiti, Tuukka tai appivanhemmat sanoo tästä, ajatteleeko ne, että miks tolla Monnalla ei oo nyt rihman kiertämää päällä.. Mietin myös, että miksi mä teen tällaisen – mikä järki?

Päätin, että kirjoitan ja julkaisen tän tekstin koska inspiroiduin itse niin paljon eräästä kuvasta josta oikeastaan tän koko postauksen kirjoittamisen uskallus sai alkunsa. Kuva oli sunnuntaina mun entisen asiakkaan ja nykyisen ystävän, upean Marielan instagramissa. Mietin heti tuota kuvaa katsoessa, että WAU miten upea ja rohkea Mariela on! Ja niin KAUNIS!

Ajattelin, että jos omalla postauksellani voin tuoda edes yhdelle seuraajalleni saman fiiliksen kuin itselleni Marielan kuvan nähdessäni, on mun postauksella tarkoitus. Somessa on näkynyt tosi paljon kuvia viimeisen vuoden aikana kehopositiivisuudesta, on #älämahdumuottiin ja #muhkuramanifesti ja kaikki muut huiput kampanjat. Näissä on jokaisessa mahtava sanoma ja tarkoitus = hyväksy itsesi sellaisena kuin olet. Sanoma, jonka puolesta mä oon kampanjoinut itse itseni kanssa täällä blogissa jo vuosia. Rakasta itseäsi ja omaa peilikuvaasi, jos haluat tehdä muutoksia – tee ne rakkaudella, älä inholla.

Mariela sanoo kuvassaan yhden lauseen, joka sai mulle aivan ihanan fiiliksen: ”Tänäänkin mussa on uudenlaista pehmeyttä, jälkiä ja arpia elämästä, jotka kaikki tekee mun kehosta entistä rakastettavamman!” Se on nimittäin just näin! Mun on ollut rehellisesti sanottuna välillä vaikea sulattaa sitä, että mun keho on erilainen nyt kuin ennen raskautta. Raskaus ei oo syy muutokseen – vaan se, että mä en oo treenannut samalla tavalla kuin ennen. Oon ollut tyytyväinen mun peilikuvaan, vaatteet päällä. Mutta ilman vaatteita en niin tyytyväinen. On selluliittia ja on arpia. Mahassa on löysää nahkaa ja peppu ei oo niin tiukka ja napakka kuin pari vuotta sitten. Nyt vielä mahassa punakkuutta, yhden hoidon jäljiltä ns. ”extrana”.

Mä oon miettinyt, että oonko enää viehättävä tai seksikäs jonkun muun mielestä? Tai että onko joku liikunta-alan kollega ajatellut musta, että voi Monna kun on rupsahtanut nyt. Mutta sitten mulle tuli eilen sellanen olo, että entä sitten? Tosi vahvasti sellanen olo, että nimenomaan – nyt mussa on vaan uudenlaisia jälkiä ja arpia elämästä, ne tekee musta entistä rakastettavamman. Ja myös itselleni rakastettavamman – sehän on tärkeintä ja ensisijaista! Ei sillä oo väliä ajatteleeko joku kollega musta jotain tai oonko jonkun muun mielestä seksikäs. Kunhan itse ajattelen niin ja tietysti ihan kiva jos puoliso ajattelee niin. 😉

Tää on nimittäin vähän sama juttu kuin ihmisten mielipiteet ja puheet. Kaikki ei tykkää kaikista ja kaikkia ei voi (enkä myöskään halua) miellyttää. Sama sääntö pätee tähän kroppajuttuun! Eikö vaan? Rakastetaan me kaikki naiset ja miehet itseämme sellaisina kun ollaan, on sitten muhkuraa tai ei. 🙂

Kaiken tän jälkeen mua silti jännittää painaa ”Julkaise” -nappia. Mutta syteen tai saveen; let’s do this!

Kommentit (30)

  1. Kaisa

    Oot rohkea ja hieno esikuva! Just näin. Me ollaan hyviä sellaisina kun ollaan. Pidä toi!

  2. Mirella

    Voi kuinka rohkea olet! Tunnistin itseni ja omat ajatukseni täysin tekstistäsi. Monta kertaa mietin kun kroppa on löysä sieltä sun täältä raskauden jäljiltä ja aikaa treenaamiseen ei vain ole niin kuin ennen, välillä ehkä jopa murehdin asioita ja juurikin muiden mielipiteitä vaikka juuri ne ovat ne kaikista vähäpätöisimmät. Havahdun usein ajatuksissani siihen kuinka ihmeellisen olennon se (kroppaani)on pystynyt luomaan ja kuinka onnellinen olen nyt, pienien muhkujen kanssa kun taas vaikka muutama vuosi sitten 🙂 Upea ja todella rohkea olet! Jatka samaa rataa!

  3. SP

    Voi Monna oot upein nainen jonka tiedän, olet energisin ja näytät hyvälle ja olet terveellisen naisen malli! Siun ansiosta oon hyväksynyt omatkin 3x raskauden jättämät jäljet ja oppinut olemaan tyytyväinen itseeni! Ei tarvitse olla vaan pelkkää lihasta ja nahkaa vaan voi näyttää hyvälle just sellasena kun on kaikkine arpineen yms. Pysy just tuollaisena kun olet!

  4. Päivi

    Ihana Monna! Kiitos kun uskalsit 😊

  5. Tiina

    Upea olet ja koko teksti on täyttä asiaa <3

  6. Satu

    Kyllä minua vaan lohduttaa etten ole ainoa jolla on arpia ja muhkuroita. Miksi niitä ei omassa kehossa oikein osaa ajatella hyväksyen kuten toisilla? Tällä hetkellä olen raskaana ja liikkuminen on tosi vähäistä erilaisten vaivojen vuoksi. Ja se näkyy vartalossa, ei niinkään painon nousuna vaan just löysänä ja minkäänlaisesta tiukkuudesta ei ole tietoakaan! Mutta kiitos tästä jutusta, mulle tuli hyvä mieli ja olet kaunis juuri noin <3

  7. Tiia

    Sää oot rohkea ja upea nainen! Itsekkin kamppailen samanlaisten ajatusten kanssa, vatsassa on liikaa löysää jne. Minullakin yksi raskaus takana ja huomaan kropan muuttuneen. Kun oppisin näkemään niitä hyviäkin puolia itsessäni. Jatka samalla rohkeudella eteenpäin! ❤😊

  8. -Katri-

    Keho on kaunis, kun sen kantaa ryhdikkäästi ja kauniisti. Tosi harvoin me ihmiset oleskelemme julkisesti ilman vaatteita, joten aika harva tajuaa, miten paljon ihmisvartalo sisältää mutkaa, muhkuraa ja kumpua, rypistynyttä ja roikkuvaa ihoa, rasvaa ja selluliittia. Vaatteet päällä ihminen yleensä näyttää kauniimmalta kuin ilman. Älä Monna häpeä upeaa ja toimivaa kehoasi! Me kaikki haluamme näyttää täydellisiltä tajuamatta, että itse asiassa olemme täydellisiä juuri sellaisina kuin olemme. ❤️

  9. Sutu

    Olet inspiroiva ja sinuun on helppo samaistua! Kiitos rohkeudestasi!

  10. Kristiina

    Mun tän päivän ajatus on ollut instasta bongaamani ajatus: ” Sinun ei tarvitse pitää kaikesta itsessäsi voidaksesi rakastaa itseäsi.” Tämän jos kääntää niin että vaikka puoliso olisi joskus tosi ärsyttävä, ei se rakkaus mihinkään katoa. Näin pitäisi ajatella myös itsestä. Kukaan meistä ei oo täydellinen, mutta silti voi olla tosi ihana. Tämän kun muistaisi aina ja osaisi rakastaa itseään niistä vatsamakkaroista huolimatta. Keskittyisi tekemään asioita, jotka tekee itselle hyvää eikä harmittelisi turhia <3

    Oot Monna tosi rohkea ja kirjoitat täyttä asiaa. Jatka samaan malliin!

  11. Kristiina Minkkinen

    Oon ruennu seuraamaan sua täällä blogi-maailmassa sekä somessa suurinpiirtein teidän tyttären syntymän aikoihin. Päädyin sinun blogiin silloin useamman mutkan kautta enkä ole päivääkään katunut sitä, että minusta on tullut seuraaja. On ollut ihana seurata elämäniloisia, rohkeita ja sopivalla tavalla kantaanottavia some- ja blogi-päivityksiä. Lukeudun niihin naisiin, joille oman kehon hyväksyminen on ollut ajoittain todella hankalaa. Oma itsetunto ja varmuus itsestä on ollut hyvinkin paljon hukassa. Ennen kaikkea olen kasannut epävarmuuteni miettimällä juurikin sitä, mitä muut ajattelee. Tätä lukiessa tuntui siltä, kun joku olisi osannut sanoa asioista myös minun suullani, vaikka lapsia minulla ei vielä olekaan. Kiitos, kun uskallat. Ole ylpeä siitä, miltä näytät ja siitä, kuinka rohkea olet.

  12. Suski

    Oo se kun oot ❤ ja sinä jos joku olet sitä. Älä turhaan jännitä. Sä olet kaunis, mieletön malli meille muille jotka koittaa hyväksyä itsensä juuri sellaisena kun on. Kiitos että kirjotat blogia, päivität instaa ja teet insta stooreja.. ❤

  13. Anu

    Hei Monna! Minusta sinä olet äitiyden myötä muuttunut vain (vieläkin) positiivisempaan suuntaan. Kasvoissasi on pehmeämpää (tohtisiko sanoa eteeristä) kauneutta ja mielestäsi vartalosi on edelleen aivan upea. Olet kauniit kurvit omaava, näyttävä nainen. Olen lukenut blogiasi jo aika pitkään, pidän todella suunnasta, johon olet blogiasi vienyt ja arvostan todella se aitoutta. Olette ihana perhe, olen aidosti ollut onnellinen teidän puolesta, kun löysitte ihanan, uuden KODIN perheellenne. Teidän perheen elämää on mukava myötäelää, vaikka itsekin elän vauva-arkea. Ihana perhe Pursiainen.

  14. Pm

    Olet rohkea, inspiroiva ja kaunis! ✨💛

  15. R

    Kauniita, ihania kuvia oikeasta elämästä. Sun blogiasi on aina ilo lukea, olet rohkea, rehellinen ja aito. ❤️

  16. Kati Mikkonen

    Hyvä Monna! Rohkea ja upea nainen!

  17. Anne

    Rohkea Sinä 💜arvostan suunnattomasti 💜

  18. Mira

    Oot kyllä ihan huippu persoona!! Ja tuot mulle itsevarmuutta ja hyväksyntää omaa kehoa kohtaan. Tätä maailma tarvitsee, jokainen nainen on omalla tavallaan kaunis kaikkineen arpineen!! Musta on hienoa, että oot uskaltanu kertoa suoraan mitä mieltä olet omasta kehosta ja kuinka nyt osaat olla sen asian kanssa sujut. Itse olen 23vuotias yhden 1 vuotiaan tytön äiti. Ja tämä antaa tsemppiä ja ymmärrystä ettei tarvitse olla liian kriittinen omaan ulkonäköön. Kaikkea hyvää teidän koko perheellä💕

  19. Viikkax

    Sä oot vain huippu muija 😍 respect!

  20. Viivi

    Ihana Monna 💗 Ja oot kyllä kaunis missä mitoissa tahansa.

  21. Petra

    Kyyneleitä pidätellen, tämä teksti on juuri sitä mitä itsekkin olen monet kerrat miettinyt. 💕 kahden lapsen äitinä, ei kroppa ole enää sama, mutta eihän sen tarvitse olla, siinä on jäljet luodusta elämästä, mutta niitä on vaikea katsoa ajatellen että ne on juurikin kauniita, naisille tämä kehopositiivisuus asia on tärkeä ja vain harvat uskaltavat olla esimerkkejä muille, että uskaltakaa olla sellaisia kuin olette 😍 kiitos monna että olet rohkea ja jaat positiivisuutta meille kaikille naisille.

  22. Kata

    En ihan ymmärtänyt, minkä takia postasit tähän tekstiin tälläisen kuvan itsestäsi?!! Juuri viime viikolla teit postauksen siitä, kuinka et ymmärrrä naisia, jotka näyttävät mm. tissivakoaan saadakseen lisää lukijoita / seuraajia.

    Miten tämä sinun toimintasi nyt eroaa heidän toiminnastaan?!

  23. Siiri

    Tiekkö. Mietin aina ennen etten ikinä voisi tulla raskaaksi, just ulkoisten muutosten takia jotka pelotti ihan hulluna. Niin pinnalliselta ja oudolta kun se kuulostaakin. Viime kesänä jotain kumminkin muuttui, ja tapasin erään ihanan perheen jumppamatkallani. Mä olisin siitä hetkestä lähtien tehnyt mitä vaan, että mulla olisi niin ihana ja suloinen perhe tulevaisuudessa. Tuore äiti oli niin kaunis ja hehkuva, ja juuri elämänmerkit tekivät hänestä entistä kauniimman. Kyllä se kauneus lähtee juuri siitä onnellisuudesta ja rakkaudesta ja elämän elämisestä. Sinulla on upea ja timmi keho, ja vaikkei vatsalihakset näkyisikään, ei sillä ole väliä kun kehossa näkyy ja tuntuu se rakkaus <3

    Upea keho!!

  24. Mariela

    Rakas Monna,
    Kiitos. ❤️ Mä en ole ollut raskaana, paitsi, että viime aikojen raskaat ajat on saaneet mun mielen ja sen myötä kehon reagoimaan. Pehmenemään. Ja tuota mietin nyt ensimmäistä kertaa elämässäni ihan tosissaan, että kehon pehmeneminen voikin olla jotain positiivista. Keho & mieli kun tosiaan kulkee synkassa. Tuota linkkiä oon yrittänyt monesti rikkoa väkivalloin… Antanut jakamattoman huomioni jommalle kummalle, piiskannut ja ”muka-huoltanut”. Tai vaihtoehtoisesti laiminlyönyt täysin, päästänyt molemmat luisumaan sensortin limboon, että oksat pois. Rankaissut.
    Tänä talvena sukelsin mieleni kanssa syvyyksiin, kroppa seurasi perässä. Toimintakyky lakkasi, minä lakkasin hetkeksi. Mutta syvällä sisälläni oli kuitenkin se siemen, joka lähti itämään teidän ihanien opettajien ja johdattajien avustuksella muutama vuosi sitten. Ankkuri ei koskaan irronnut, vaikka pohjamutia ruoppasinkin! Ymmärsin, että voin turvallisesti sukeltaa syvyyksiin kohdaten pelkojani, menneisyydestä tuttuja toimintamalleja ja pinttyneitä uskomuksiani.

    ”May it be a light to you in dark places, when all other lights go out.”, sanoi Gandalf. (Olen nörtti, jep…) Rakkaus ja lempeys itseä kohtaan on mulle se valo, joka johdatti mut jälleen kerran pois pimeydestä ja myös uskallukseen julkaista eilisen kuvan.

    Joten Wahe Guru, eipä tähän voisi parempaa loppukaneettia olla. ❤️ (Gu=Pimeys Ru=Valaista)

    • Monna

      ❤❤❤❤ Oot upea ja mahtava ihminen!! Nähdään taas pian ja jutellaan enemmän!

  25. Minna

    Kiitos Monna näistä rohkeista kirjoituksista! Olen itsekin liikunta-alalla töissä ja odotan tällä hetkellä ekaa lastani. Alkuraskauteen on liittynyt paljon pelkoa kehon muutoksista, työssä jaksamisesta, ajasta raskauden jälkeen… Pelkoa siitä millaiseksi raskaus ja synnytys kehoani muokkaa, voinko enää tehdä töitä tällä alalla. Toki asioihin (esim. raskaudesta palautumiseen) pystyy paljon itse vaikuttamaan, mutta eihän kaikki ole aina omissa käsissä. Sinun kirjoituksista olen saannut paljon luottoa ja vertaistukea tulevaan. Keho on kaunis, näkyi ne vatsalihakset taikka ei. <3

  26. Kaisaminni

    Ihana. <3 Teet upeeta työtä!

  27. Marketta

    Elämä on! Se on juuri sitä, miten me sen koemme, sinä ja minä. On luonnollista, että kaikista meistä ei ole samoihin ”juttuihin”. Elämän kokemus ja sen ymmärtäminen, ainakin osittain, antaa meille rohkeutta kohdata itsemme ja toisemme.

    Lieköhän yhtään naista olemassa, joka olisi itseensä (täysin) tyytyväinen? Tyytyväisyys lähtee mielestäni meistä itsestämme, sisältä päin.
    On vaan niin erilaisia päiviä,erilaista elämää…:)

    Kiitos Monna rohkeudestasi!

  28. Satu

    Ihana julkaisu ❤️ Ja tuli vastaan just oikeaan aikaan ☺️ Kiitos rohkaisevista sanoista!

  29. Nanna

    Miten ihana postaus! Ja rohkea!! Mä inhoan mun kroppaa ja se on kyllä ihan oma syyni kun olen päästänyt itseni tähän kuntoon…Miehen mielestä olen ihana ja olenkin monta kertaa kysynyt miten se voi ajatella niin. Vastaus on ollut ”Koska se olet sinä,muruseni.” <3

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *