Monna
Monna

Kun aika ei riitä

Monesti kuulen lauseen ”kun aika ei vaan riitä treenaamiseen”.Tämä voi kuulostaa nyt vähän tylyltä, mutta mielestäni se on vain tekosyy useimmiten.
Tiedän paljon ihmisiä keillä on lapsia, työ ja paljon muita juttuja ja he silti ehtivät treenata. Näitä esimerkkejä löytyy niin lähipiiristäni kuin myös omista asiakkaistani.
IMG_20130605_092711Tottakai tässä kuten melkeinpä missä tahansa asiassa on erilaisia tilanteita ja monia erilaisia syitä. Joskus se aika ei todellakaan riitä, mutta seitsemästä päivästä viikossa voisin melkeinpä vannoa jokaisen löytävän edes parina päivänä tunnin tai pari aikaa.

Treenata voi myös kotona jos lapsi/lapset on pieniä. Käyttää hyödyksi lapsen päiväuniaikaa ja tehdä edes lyhyt lihaskuntotreeni kotona tai lähteä rattaiden kanssa talsimaan.
Jos taasen aikaa ei tunnu riittävän työkiireiden vuoksi ja ylipitkien työpäivien vuoksi, kannattaa miettiä että voisiko sitä herätä tunnin aikaisemmin ja aloittaa päivä mahtavasti treenillä ja saada siitä lisäenergiaa tiukkoihin ja raskaisiin työpäiviin.Toki myös kannattaa miettiä, että onko mitään järkeä kuluttaa itseään loppuun ainaisilla ylityötunneilla.. (kokemuksesta ja hyvin lähellä burn outtia käyneenä voin sanoa että ei ole)
Tietysti hetkellisesti ylitöitä voi joutua tekemään pidempiä putkia, mutta jos se jatkuu yli puoli vuotta niin on ehkä pohdinnan paikka.
IMG_20130605_092636Ennen PT-töitäni tein päättömästi vuoden ajan töitä eräässä pienessä suomalaisessa yrityksessä.
Työpäivät venyivät lähes aina kymmentuntisiksi ja tuska ja ahdistus oli suuri. Monesti lähdin töistä itku silmässä ja seuraavana päivänä menin työpöytäni ääreen pyyhkien silmäkulmiani.
Silloin joku järkevä ihminen läheltäni sanoi mulle aika hyvän pointin, joka pisti miettimään.
”Ajattele Monna, että mistä sut muistetaan elämäsi jälkeen? Kirjoittaako joku sun hautakiveen, että Monna – joka teki paljon ylitöitä? ”
Aika karu kysymys, mutta se sai mut joka tapauksessa miettimään. Tuolloin mulla kului alkoholia joka viikonloppu isot määrät. Pää oli pakko saada nollattua mielipuolisten viikkojen jälkeen, joka viikko. Voin huonosti niin henkisesti kuin fyysisestikin.

IMG_20130605_092522Nyt mä rakastan työtäni ja teen töitä itselleni. Toki tässä yksityisyrittämisessä on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta kyllä mä oon sitä mieltä että 98% kaikki on pelkästään hyvää!

Myös mulla on päiviä kun tuntuu, että aika ei riitä omaan treeniin. Kuten eilen. Silloin hyvä treenitapa on ottaa hyötyliikunta käyttöön. Kun jo edellisen päivänä tiesin kiireisen päivän tulevan, suunnittelin että teen kaikki välimatkat pyörällä.
Suunnitelmallisuus niin syömisessä kuin treenaamisessa on kaiken a ja o!!
20130604_192049Eilen pyöräilin yhteensä 17km ja kaloreita kului 506kcal. Eli aikas hyvä hyötyliikuntapäivä. 🙂

Sitten haluaisin tuoda teille yhden kuvan tänne erään asiakkaani huikeasta kehityskaaresta. Muuten en julkisesti omien asiakkaitteni tietoja tai kuvia levittele, mutta tässä tapauksessa on kyse yhteistyökampanjasta, joka on ollut koko ajan julkinen Facebookissa Lorna Jane Finlandin sivuilla. Tammikuussa tehtiin diili Lorna Jane Finlandin kanssa.
Diili sisälsi 4,5kk tiukkaa treeniä ja ravintopuolen tsekkausta jne. Ihan normaalisti etenin hänen kanssaan kuten kenen tahansa muunkin asiakkaan kanssa. Tästä matkasta tehtiin vain julkinen ja sitä kautta saatiin paljon motivaatiota taas kasvatettua monille ihmisille.
BeforeandafterOikealla Annasta kuva aloitushetkellä ja vasemmalla oleva kuva on eiliseltä.
Näin kirjoitti Lorna Jane Finland tänään Facebookissa:
MOVE NOURISH BELIEVE
Annan viiden kuukauden MNB projekti on saatu päätökseen huikein tuloksin. Monipuolisen treenin ja ruokaremontin tuloksena painoa on tippunut 12,6 kg ja rasvaprosentti on pienentynyt 6 prosenttiyksikköä, jopa 20% alkutilanteesta. Ylimääräisten kilojen tilalle on tullut jäädäkseen uusi aktiivinen ja energisempi elämä. Iso Kiitos kuuluu myös Annan personal trainerina ja tärkeänä tukena toimineelle Monna Pursiaiselle. Kiitos Anna, Monna ja kaikki Annan matkaa seuranneet – Work Hard, Play Hard! Kuvassa oikealla lähtötilanne ja vasemmalla tämä hetki, WAU!

Tätä ja muita kuvia matkan varrelta voitte käydä tsekkailemassa TÄSTÄ linkistä.
Anna on myös loistava esimerkki siitä, että aika on todella monesti vain tekosyy. Anna tekee todella pitkiä päiviä kuvauksissa ja silti hän on aina löytänyt jonkun raon treenille. Jos ei muuta, hän on ottanut lenkkarit mukaan kuvauspaikalle ja lähtenyt lenkille tauolla.
NIIN HIENOA ANNA!!!! 🙂 Olen ylpeä sinusta!!!

IMG_20130605_125218Tänään olen tullut taas klo 10 töihin Kampin HealthExiin. Tämä on terveysliikuntakuntosali. Laitteet toimii ilmanpaineella. Täällä on mahtava tunnelma, näin kesäkuussa hyvin rauhallista. (joten ehdin päivittää blogia ;D ) Päivystän täällä muutaman tunnin päivässä kesäkuun ajan. 🙂
Tuossa vastapäätä on itse asiassa mieheni työpaikka 4Runners myös. 😀
20130530_095326Tästä suuntaan sitten taas Mäkelänrinteeseen illaksi ja siellä on muutamalle asiakkaalle treenit.

Kuinka innoissaan tästäkin päivästä?! :D
Kuinka innoissaan tästäkin päivästä?! 😀

Loppuun mun on pakko laittaa pieni pätkä yhdestä eiliseen postaukseen tulleesta kommentista. Tää sai niin hymyn huulille. 😀 😀 Nimimerkkiä myöten!! 😀 Hahahaa!!

monnafani 4.6.2013 klo 18.29
moikka, nyt on pakko sanoa tää, oon tätä niin kauan pidätelly! oot ihan sairaan upee persoona monna, sun blogia lukiessa tulee itellekki parempi mieli 🙂 ei sua voi kun ihailla, tommosia ihmisiä vaa lisää nii hyvin kulkee 😉

Tämän myötä toivottelen kaikille ihanaa keskiviikon jatkoa!! Ja kertokaa ihmeessä mistä te saatte revittyä aikaa edes muutaman kerran viikossa treenaamiselle? Vai onko se helppoa löytää aikaa vaikka joka päivälle? 🙂

Kommentit (26)

  1. heh

    Hauska toi ensimmäisen kuvan taustalla näkyvä lenkkeilijä! 😉

    • Monna

      Hahaha! ;D En ees ite huomannu, vähänkö hyvä! 😀

  2. Jaanaba

    Jos oikeesti haluaa liikkua niin kyllähän sitä aikaa useimmilla löytyy, väittäisin. Sen takia en millään enää jaksaisi kuunnella sitä narinaa mitä moni harrastaa, että kunpa ehtis ja ei oo aikaa ja ehkä sitten joskus.

    Mää en kans suostu siihen, että työ olis se juttu mitä varten pitää elää ja nykyään todellakin toimin sen mukaan.

    • Monna

      Juurikin näin Jaanaba! 🙂

  3. Hanna

    Ihana postaus, Monna! Sai kyllä taas tän tytöt ajattelemaan, että mitä sitä oikein tulevaisuudelta tahtoo! Yrittäjyyttä olen monesti miettinyt, ja sun esimerkki on kyllä yks sellainen, joka tsemppaa sitä unelmaa kohden!

    Kiitos muutenkin tästä energisestä ja inspiroivasta blogistasi! 🙂

    • Monna

      Kiitos Hanna! 🙂 Mä oon oikeesti viihtynyt yrittäjänä ihan superhyper hyvin! Kaikki ei tykkää ja onhan tässä aika paljon kaikenlaisia alveja ja yellejä sun muita maksettavana, mutta kyllä mä silti tykkään.

  4. LauraR.

    Sinänsä olen asiasta samaa mieltä, tai sanotaanko että neljä viikkoa sitten olisin ollut erittäinkin samaa mieltä.

    Se treeni ajan löytäminen ei ole aina ihan yksinkertaista, jos on 8,5h työpäivä, johon liitetään 30 min suuntaansa työmatka ja perhe jossa mies ja lapsi. On todella ahdistavaa välillä kun tunnet huonoa omaa tuntoa treenatessa, kun et ole kotona ja kotona perheen kanssa huonoa omaatuntoa siitä, kun ei ole tekemässä sitä treeniä. Ja mulla treenien siirtäminen illempaan, jotta ehtisin olla perheeni kanssa ei ole vaihtoehto, koska valitettavasti olen niitä ihmisiä jotka tarvitsevat väh. 8h yöunet ja aikaisemmalla töiden alkamisajankohdalla se tarkoittaa jo 21 aikaan sänkyyn kömpimistä.

    Että saa nähä mikä tässä ensimmäisenä räjähtää käsiin…

    • Monna

      Voih. 🙁 Onhan tässä tosiaan asioiden arvottamisestakin kyse. Se vaan pitää miettiä, että onko valmis antamaan itselleen aikaa ja sen lisäks myös perheelle.
      Ettei joka päivä ramppaa treenaamassa ja perhe jää täysin huomiotta, mutta voiko sitäkin tehdä vaikka fifty-sixty? 😀 Huonon omantunnon ottaminen ei oo tietenkään hyvä asia. 🙁
      Toivottavasti ei mikään räjähdä käsiin!! <3

  5. Rinri

    Tulin piipahtamaan sivuillasi ja koukkuun jäin. Ihana ja energinen blogi, joka saa aina hyvälle päälle. :o) Itse olen tällä hetkellä treenaava kotiäiti. Töihin paluu lokakuussa ja kotosalla miehen lisäksi kaksi lasta. Hieman ahdistaa, kuinka saan yhdistettyä perheen, työn ja rakkaan urheilu harrastuksen…. :o) Aurinkoista kesän jatkoa!!! :o)

    • Nimetön

      Mulla on samoja kokemuksia, välillä on huono omatunto kun treenaa usein. Tosin lasten vuoksi teen lyhyempää työpäivää joten saan normi-arkeen treenit mahtumaan kivasti. Välillä pitää kyllä olla tosi tiukalla aikataulullaolla treenaamassa, esim lapsen 45min kestävän harrastuksen aikana ehtii tekemään reipastahtisen 40min hölkän.. Olen oppinut tarttumaan hetkeen nopeasti jos yllättäen tulee omaa aikaa pyrin tekemään jonkin treenin ”etukäteen” jos myöhemmin yllättäen joku treeni peruuntuu.

    • Monna

      Voi itku. 🙁 Toi huonon omantunnon ottaminen on kyllä tosi tylsä juttu. Mutta ymmärrän kyllä. Mäkin otan välillä vähän kaikesta huonoa omaatuntoa. 😀
      Tuo hetkeen tarttuminen on tosi hyvä juttu varmasti lapsiperheissä! Sitten kun tilaisuus tulee, niin äkkiä vaan lenkkarit jalkaan ja pihalle. 🙂

    • Monna

      Ihanaa! 😀 Kyllä aikataulutus ja suunnitelmallisuus varmasti antaa mahdollisuuden yhdistää kaikki nuo. Aurinkoista kesän jatkoa sinullekin! <3

  6. Adelheid

    Niinpä.. olen yleensä samaa mieltä että lapset, työt jne on vaan tekosyy liikkumattomuudelle. Kunnes nää työpaikan kevätkiireet taas alko ja ihmettelen näiden 11-12h työpäivien kanssa että mihkä se vapaa-aika katos.. Noh onneks tätä ei kestä pahimmillaan kun huhtikuusta Juhannukseen. Tänään kun tein vaan 10 tunnin päivän niin jäi hyvin aikaa liikunnallekin! =D Oikein ihmettelin että mitä kaikkee tässä tänään ehtikään! Hyvä postaus!

    • Monna

      Tietysti juuri näin, kuten kirjoitinkin, välillä voi olla töissä pidempiä päiviä ja hetkellisesti esim. treeni voi jäädä kakksossijalle.
      Ihana olet! 😀 10h-työpäivän jälkeen tosiaan voi ehtiä vaikka ja mitä! 😉

  7. ritu

    Mutku, mutku, mutku. Enkä mä sitten keksinyt yhtään oikeaa syytä, sitten kun puhutaan tyyliin 30 min kävelylenkeistä. Itsellä olisi monesta kohtaa napsittavissa muutamia mutta tarpeellisia minuutteja. Tässä kohtaa on kysymys myös yleisestä ajankäytön hallinnasta, ei pelkästään siitä ettei juuri treenaamiselle löydy aikaa. LauraR:n tapaiset yhtälöt on tosi hankalia, mutta jos oikein kovasti miettii (ja valjastaa mahdollisuuksien mukaan lapsen ja miehen matkaan), niin jostakin kohtaa voisi ehkä löytyä se puolituntinen? Ja on jokaisella oikeus siihen omaan aikaankin, siitä ei pidä potea huonoa omaatuntoa. Vieraan on helppo lyödä valmis, itselle täysin sopimaton malli käteen, mutta jos siitä pystyy soveltamaan ja käyttämään edes hitusen hyväksi, niin sekin on kotiinpäin. Googlettamalla löytyy varmasti ajanhallintaharjoituksia, joita kannattaa kyllä soveltaa jos tuntuu ettei viikossakaan olevat tunnit riitä kaikkeen mitä pitäisi ja haluaisi tehdä.

    Jokin aika sitten törmäsin Kiloklubin kautta artikkeliin, jossa puhuttiin puuskaliikkujista. Eli liikuntaharrastuksen aloittavista ja sen lopahtamisesta kerta toisensa jälkeen. Artikkelissa puhuttiin myös liikuntaharrastuksen lapsesta/nuoresta asti oppineista, kuinka heillä on kyky löytää muuttuvissakin elämäntilanteissa liikunnalle se sopiva rako. Liikkumiseen tottumattomille liikunta on yksi palikka lisää arkeen eikä sen sovittaminen ole aina helppoa ja siksi harrastus lopahtaa alun jälkeen. Mutku. Jos motivaatio ja asenne on kohdallaan, niin ainakin osan mutkuista pystyy ylittämään. Itsellä on juuri hakusessa vaativan työn ja uusien elämäntapojen opettelun lisäksi tuo liikunnan tuominen arkeen, kun aiemmin liikunta on tarkoittanut vain niitä äärimmäisen epämiellyttäviä tunteja koulussa. Alkuun pystyi nipistämään vähän sieltä ja vähän täältä, mutta nyt siitä on tullut vaikeampaa. Ehkä se tästä ylittyy ja oppii käyttämään hyödyksi loputkin minuutit ja tunnit vuorokaudesta muista velvollisuuksista ja iloista tinkimättä.

    • Nimetön

      Kyllä sitä aikaa löytyy treenaamiseen, jos vain on tarpeeksi haluaa. Välillä se on todellakin haasteellista, mutta kun jo loppuviikosta miettii seuraavan viikon treenejä niin ne saa ujutettua sinne jonnekkin.

      Itse puhun kokemuksesta. Harrastan paljon liikunta, viisi kertaa viikossa ja käyn töissä, opiskelen ja minulla on myös neljä lasta. Meillä on lapset monesti mukana urheiluissa, lapsi rattaisiin/talvella pulkkaan tai kelkkaan ja juoksulenkille tms. Miehen kans myös katsotaan niin että molemmat pääsee liikkumaan, itse käyn juoksulenkkini useesti jo ennen ku muut edes herännet.

    • Monna

      Juu, välillä se tosiaan voi olla hankalaa. Mutta kyllä niitä saa ujutettua aina johonkin väleihin. 🙂
      Ja varsinkin jos molemmat tahtoo liikkua, niin ei sitten tarvitse välttämättä potea huonoa omatuntoakaan kun ”omalla vuorolla” lähtee treenaamaan.

    • Monna

      Toi ajanhallinta on kyllä tosiaan aikamoinen juttu. Itselläkin välillä tuntuu sen kanssa olevan ongelmia, voisinkin käydä googlettamassa noita ajanhallintajuttuja. 😀
      Kiitos vinkistä Ritu!

      Puuskaliikkujia tosiaan on paljon!! Toi artikkeli olis mielenkiintoista itsekin lukea!

  8. Tiina

    Yrittäjänä ja kahden lapsen äitinä sitä aikaa ei kyllä ole aina kovin helppo löytää, mutta olen vuoden aikana opetellut vain ottamaan sitä myös itselleni. Aiemmin meni aina miehenkin treenit etusijalle enkä raaskinut olla iltoja pois, kun lapset ovat päivät hoidossa. Salin kuukausimaksut juoksivat turhaan, kun tuntui niin vaikealta sovittaa yhteen aikatauluja ryhmäliikuntatuntien kanssa. Mutta sitten irtisanoin salijäsenyyden ja aloin käydä juoksemassa. Se on sopinut mulle hyvin: harrastus ei ole sidottu aikatauluihin eikä mene matkoihin aikaa. 🙂 Lähden monesti lenkille siinä vaiheessa, kun lapset menevät nukkumaan, niin eipä ole sitten siitä yhteisestä ajastakaan pois. Kolme kertaa viikossa on tavoite ja aika hyvin se on onnistunutkin – vaatii tietysti hieman suunnittelua. Kaikki kotikuntoiluvälineet ovat yleensä jääneet nurkkiin pölyttymään, mutta kahvakuulaa on tullut nyt heiluteltua jonkun verran. Olen ajatellut, että jos vaikka 10 minuuttiakin tekee sillä jotain edes pari kertaa viikossa, niin sekin on parempi kuin ei mitään. Eikä tosiaan vie kauaa aikaa. 🙂

    • Monna

      Ihan mahtavaa!! Siis näin juuri, kyllä sitä aikaa löytyy kun vaan yrittää pikku hiljaa opetella siihen. 🙂

  9. Henriikka

    Herään pari tuntia ennen lastani ja käyn aamuisin juoksemassa ja iltaisin kun lapsi nukkuu niin jumppailen kotona. Kyllä, sitä aikaa löytyy treenille, jos on tahtoa.
    Kiitokset ihanan pirteästä blogista!

    • Monna

      Ihanaa, näin sen juuri pitääkin mennä! 🙂 Ja olet varmasti myös pirteä ja jaksava äiti sitten lapsen kanssa kun olet saanut myös omaa aikaa ja liikunnan tuomaa endorfiinia. 🙂

  10. katinka

    Täällä viiden lapsen mami,nuorin on vielä pieni, eli työsarkaa siis todella piisaa:D Lenkkeily on aina ollut helppo hoitaa nyt vuoden vaihteen jälkeen iski puntti-innostus! sekin hoituu melko helposti kun meillä on kotona aika hyvät treenivälineet.Oma jaksaminen on joskus jarru huonosti nukuttujen öiden takia, mutta sitten kun treeni on tehty niin mami on pirteämpi myös henkisesti:D Blogisi on myös huippu tsemppari!
    Ja tosi upea asiakkaasi muutos noin lyhyessä ajassa ja järkevällä ruokavaliolla!

    • Monna

      Ihan mahtava meininki Katinka!! 🙂

      Ja parhaimmat tulokset tulee nimenomaan sillä järkevällä ruokavaliolla ja treenillä. 🙂

  11. Kismetti

    Monna, olet IHANA!

    Olen itse juuri eronnut ja kaikki tuntuu ottavan koville. Iloinen persoonasi ja ylitspursuava energisyytesi saa kuitenkin väkisinkin hymyn kasvoille. <3 Sinusta huomaa, että viihdyt kropassasi ja olet onnellinen. Upeaa, että olet löytänyt tasapainon elämääsi ja jaat päiväsi myös meidän kanssamme. Kiitos! <3

    • Monna

      Hahaa! ;D Ihana olet! Kiitos!
      Ja juu, kyllä tässä kropassa jo vähän paremmin viihtyy nykyään.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *