Monna
Monna

Gere!

Kuten teille olenkin jo kertonut, me olemme päättäneet ryhtyä pienen opaskoirapennun vapaaehtoiseksi hoitokodiksi.
Eilen sitten haettiin 7-viikkoinen Gere kotiin.

Opaskoirakoulun pihalla kotiin lähdössä
Opaskoirakoulun pihalla kotiin lähdössä

Kerron tästä aiheesta kohta vähän lisää koska on tullut toiveita, että kertoisin vähän miten ja miksi voi päästä opaskoirapennun hoitokodiksi.
Ensin kuitenkin vähän alkuviikon treeniä ja muuta meininkiä. 🙂

Kesäloma2Maanantaina aamupäivällä laitettiin pyöräilyromppeet niskaan ja lähdettiin Tuukan kanssa pyörälenkille.
Tarkoituksena oli tehdä reilu 20km lenkki.
25km näytti Tuukan Polarin mittari lenkin kokonaispituudeksi. Ja lenkin puolessa välissä käytiin myös kiipeämässä Jätemäen portaat ylös. Lenkillä mulla paloi 1000kcal.

Eka pyöräilyosuus takana ja portaat edessä.
Eka pyöräilyosuus takana ja portaat edessä.

Portaat kivuttiin hyvällä temmolla ja pohkeissa alkoi tuntua jo puolivälissä, noin 200:nnen portaan kohdalla. 😀

Jei! :)
Jei! 🙂

Tietääkö muuten joku, että kuinka monta porrasta on ne Pispalan pisimmät? Siellähän on eri pituisia.. Nää Jätemäen portaat on vähän reilu 400 askelmaa.
Alaspäin mentäessä oli helpompaa, mutta etureisissä alkoi kyllä tuntua sitten lähestyttäessä alimpia portaita.

Alaspäin! :)
Alaspäin! 🙂

20130715_143529 20130715_143812 20130715_164854Maanantai-illalla käytiin mieheni, veljeni ja äitini kanssa syömässä Töölössä ravintola Mamma Rosassa. Oli ihan super hyvät ruuat ja jälkkärit myös! 😉
Äitini jäi eläkkeelle kesäkuun alussa ja tarjottiin hänelle tämä illallinen.
20130715_173044Käppäiltiin vähän ympäri ämpäri Töölötä ennen syömistä ja ihasteltiin paikkoja. Mä oon syntynyt ja asunut ekat vuoteni Töölössä ja Tuukka on asunut siellä vähän vanhempana skundina. 🙂

Pääruuaksi siikaa, röstiperunoita ja punajuurikastiketta
Pääruuaksi siikaa, röstiperunoita ja punajuurikastiketta

Jälkiruuaksi pannacottaa, mangomelbaa ja kookosmoussea
Jälkiruuaksi pannacottaa, mangomelbaa ja kookosmoussea 20130716_111304

20130716_111229

Eilen aamupäivällä lähdettiin kävelyretkelle Helsingin Tullisaareen. Mukaan lähti myös veljeni ja ystävämme Saija.
Käveltiin hyvinkin tuulisessa (joka paikassa kyllä tuuli eilen ja tänään), mutta kauniissa saaressa ja käytiin kahvilla ihan super ihanassa kahvilassa siellä.
Pöydät oli jokainen vähän eri sorttia, kun pöydät loppui niin loput asiakkaat istuivat vilteillä. Vanha suomalainen musiikki soi kaiuttimista ja oli ihan mahtava tunnelma.
Kahvikuppikin maksoi vaivaiset 1€! Ja kupit oli vanhoja Arabian kuppeja. 🙂
20130716_131315 20130716_131451 20130716_131519 20130716_131638 20130716_131642

Sitten aiheeseen GERE! 😀
Joskus tuossa keväällä alettiin mieheni kanssa hauduttelemaan ideaa opaskoirapennun hoitokotina toimisesta.
Mietittiin hetken aikaa ja sitten laitettiin sähköpostia Opaskoirakoululle.
Opaskoirakoulu hakee vapaaehtoisia perheitä auttamaan pentujen kasvatuksessa.
Pentuja syntyy vuodessa aika paljon ja osan Opaskoirakoulu kasvattaa itse koululla, mutta kaikkia ei pystytä siellä kasvattamaan.
On siis tosi arvokasta työtä vapaaehtoisilta perheiltä lähteä mukaan tällaiseen toimintaan.
Toki tässä on se kurja puoli, että pentu ei ole hoitokodissa kuin reilun vuoden ja lähtee sitten opiskelemaan opaskoiraksi, jolloin toki hoitokodin on aika luopua pennusta.
Pikkupentuvaiheessa hoitokodeissa kasvatetaan pentua jo oikeaan suuntaan ja on tiettyjä erilaisia sääntöjä opaskoirapennulle kuin ns. tavallisille kotikoirille.
Mutta pääasiassa ihan perus tapakasvatus on opaskoirapennullekin se perusta; ei sängylle, ei sohvalle, pitää oppia sisäsiistiksi, pitää osata tulla luokse, kulkea vieressä jne.
20130716_172537Eilen ennen luovutusta oli parituntinen koulutus. Käytiin läpi näitä ihan ensimmäisiä opetusjuttuja. Miten opettaa sisäsiistiksi jne.
Tämän reilun vuoden aikana käydään sitten muutaman kerran opaskoirakoululla järjestettävissä koulutuksissa, missä opetellaan mm. vieressä kulkemista, luoksetuloa ja kaikenlaista muuta tottelemista. Pennun kanssa täytyy käydä tietyn väliajoin matkustamassa julkisilla ja ajeluttaa autossa. Pennun sosialistaminen on myös hoitokodin vastuista yksi tärkeimmistä. Kun pentu on tutustunut omaan hoitokotiperheeseen aletaan pentua viemään eri paikkoihin ja tutustumaan mahdollisimman paljon eri ihmisiin ja myös muihin koiriin.
Koirien pitää olla ns. turvallisia koiria, jotka on kasvatettu kunnolla. Jolloin pentu oppii turvalliseen ja rauhalliseen kanssakäymiseen toisten koirien kanssa. 🙂
20130716_195425 IMG_20130716_203241 IMG_20130716_203339

Koulutuksen jälkeen oli sitten pentujen luovutus.
Olihan se nyt ihan super ihanaa saada tuo pieni valloittava Gere syliin ja lähteä kotiin sen kanssa. 🙂 

Kotona! :)
Kotona! 🙂

Nyt pitäis sitten vaan yrittää pitää pää kylmänä ja muistaa koko ajan se fakta, että pentu lähtee reilun vuoden kuluttua meiltä pois.
Tosiaan sitten kun Gere on n.1,5-vuotias, se menee opaskoirasoveltuvuustesteihin. Jos se (tekee koko ajan mieli kirjoittaa hän 😀 ) läpäisee ne, alkaa opaskoiran ensimmäinen luokka. Siinä välissä koira tulee hoitokotiin sitten vielä hetkeksi ja sen jälkeen alkaa toka luokka ja sieltä lähdetään sitten töihin.
JOS pentu ei läpäise soveltuvuustestejä on hoitokotiperheellä mahdollisuus pitää koira itsellään ja korvausta vastaan koirasta tulee tällöin hoitokotiperheen oma koira.
Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan kannata ajatella nyt ja koko ajan toivoa hartaasti, ettei meiän pentu läpäise testejä. Vaan on asennoiduttava koko ajan siihen, että Gere lähtee reilun vuoden päästä töihin ja sitten me ollaan ylpeitä pikku Gerestä kun se pääsee tekemään arvokasta työtä sokeiden oppaana.

Eilen ekalla lenkillä :)
Eilen ekalla lenkillä 🙂

Täällä on sujunut kaikki tosi hyvin ja Gere on ihan super kiltti kaveri. 😀
Eka yökin meni suht kivuttomasti, yhden kerran herättiin pieneen itkukohtaukseen.
(ja hei sanokaa jos mä rupeen kutsuu itteeni koiraäidiks!! 😉 😀 Haha..)

TÄSTÄ pääsette katsomaan pienen pätkän Geren tämän aamun aamulenkiltä. 😀

Tässä mä istun enkä muusta tiiä.
Tässä mä istun enkä muusta tiiä.

Me ostettiin Gereä varten autoon tollainen peite takapenkille. Tänään käytiin jo vähän kokeilemassa Geren käyttäytymistä autossa ja aivan super hyvin meni sekin.
Vähän aikaa se yritti istua ja maata tossa penkillä…
20130717_114211…mutta sit se löys paljon paremman paikan..
20130717_115543Siellä ”hän” nukkuu.. 😀

Noin. Nyt mä lopettelen tämän päivän osalta ja lähden ulos Geren kanssa.
Illalla meinaan mennä lenkille tai salille, tai sit en mee kumpaakaan. 😀 Fiilisten mukaan. Ja vähän myös tuon pikkukaverin. 😉

Gere instailee.. ;)
Gere instailee.. 😉

Ja jotten ihan täytä tulevaisuudessa koko treeniblogiani Geren kuvilla, niin niitä voi seurailla mun instagrammista. 😉

Iloista keskiviikkoa ja viikon jatkoa!
Kirjoittelen taas kun siihen on hyvä rako.
Vikaa lomaviikkoa viettelen, joten vielä pidän tämän ”löysemmän” päivitystahdin.

Kommentit (16)

  1. Jaanaba

    Koiranpentu on aivan ihana. =)

    On vaan yhdet Pispalan portaat ja niitä on 310 kpl muistaakseni. Loput on vaan portaita Pyynikillä ja ehkä Pispalassa. =D
    Tossa on Pispalan portaitten FB-sivu: https://www.facebook.com/pispalanportaat?fref=ts

    • Monna

      Ai on vaan yhet? 😀 Okei, sit mä oon jostain käsittänyt väärin.
      Mutta joo oli aikamoinen kipuaminen noissa Jätemäen reilussa 400:ssa! ;D

  2. Mari

    Voi ei millanen nappi silmu Gere on 🙂 ♥ Mulla iskis kauhea paniikki ja masennus kun koittais se päivä kun koirasta on luovuttava 🙁 Onhan siitä tullu jo vuodessa perheenjäsen ja melkein kun oma lapsi! Onneks oot vahva luonteinen ja onhan tässä aikaa sisäistää asia. Onnea hauva-vauvasta ♥

    • Monna

      Niinpä 🙁 Kyllä se tosiaankin perheenjäseneks ehtii muodostua ja on jo ehtinyt. <3 Mutta nyt on vaan nautittava tästä ja sitten vuoden päästä valmistauduttava luopumiseen.

  3. Pia

    Oi mikä söpöliini <3 Ite ku sain omat kissani niin ihmettelin et miten ihmiset kutsuu itseään lemmikkiensä äideiksi ja kaikkea muuta 😀 Ite puhun nykyään kissoille joka päivä "Mami lähtee nyt töihin, mami tulee ihan kohta takaisin kotiin" ja puhua pälätän kissoista kaikille, jotka jaksaa (ja ei jaksa) kuunnella :DD Ne on vaan mun vauvoja <3

    • Riina

      Gerelle sitten turvavyövaljaat autoon!

      Voi kun muistuu mieleen omakin koiruus tossa iässä 🙂 Voi sitä nahkamasun ja popcorn-tassujen tuoksua…

    • Monna

      Hahaha! 😀 No siis joo ei todellakaan oo kaukana, että mä rupeen kutsumaan itseäni Geren äidiks. 😀 <3

      Ja juu turvavyövaljaat on hankintalistalla. 🙂

  4. Hanne

    Loistava rotuvalinta! Kuvista tuli niin mieleen kun oma koiruus oli juuri tuollainen nelisen vuotta sitten, oih <3 :)) Nauttikaahan tuosta ihanasta pentuajasta naskalihampaineen kaikkineen, onnea uudelle perheenjäsenelle!

    • Monna

      Naskalihampaat on erittäin ihanat! 😉 😀

  5. Iina

    Aivan ihanan vallottava! <3 Mulla iski kanssa jo etukäteen surku siitä mahdollisesta luopumisesta! Meidän Typykkä on nyt 9,5 kk ja tuntuu kun se olis ollu jo ikuisuuden meillä. Olis ihan kamalaa jos täytyisi luopua kummastakaan karvakorvasta 🙁 Mutta toki te tiedätte etukäteen mitä tuleman pitää joten toivottavasti kaikki sujuu hyvin 🙂

    Ja turvavyövaljaita suositelen minäkin vaikka pikkupennulle niitä ei ehkä suositella. meillä koirat matkustaa takapenkillä häkissä 🙂 Mutta vapaana sitä ei kannat pitää autossa.

    • Monna

      Niinpä 🙁 No nyt yritetään olla ajattelematta sitä luopumista ja nauttia tästä ihanasta kaverista. 🙂
      Joo turvavyövaljaat on hankintalistalla. 🙂

  6. Petra

    Voi apua mikä kullannuppu! <3 Noutajapennut vaan on sydäntensärkijöitä…ja labbut vaan niin symppiksiä! En voi kuvitellakaan, miltä olis tuntunut "luopua" omasta karvakorvasta vuoden jälkeen, mutta teillä on tietty aika eri lähtökohdat Geren kanssa, koska tiesitte jo pennun ottaessanne, ettei se jää pysyvästi. En tarkota, etteikö se varmaan tuu olee vaikeeta, mutta siihen on henkisesti kuitenkin voinut varautua. Arvostan kyllä hyvää tekoa, minkä teette ottamalla kasvattipennun <3 Onhan toi myös hyvä tapa testata, miltä tuntuisi omistaa koira – hankkiiko myöhemmin ehkä oman vai tahtooko lainkaan sitoutua sellaiseen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi… 🙂

    • Monna

      Niinhän se on, että jo alusta asti ollaan tiedetty että joudutaan luopumaan Gerestä sitten. Mutta vaikeeta se tottakai silti on!! 🙁
      Ja tosiaan voidaanhan sitten hankkia oma koira kun (jos) Gere lähtee opaskoiraksi. 🙂

      Nii ja Jätemäen portaa on huiput! Ja pyörää mukana roudaten varmasti ihan kauheet!!

  7. Petra

    PS. Oon parina uutena vuotena kivunnut noi Jätemäen portaat. Apua, pyörän kanssa vielä! 😀

  8. Eve

    Voi olipa ihana lukea tää postaus 🙂 Olen niin henkeen ja vereen koiraihminen kuin vain voi olla, teette hienosti kun otitte pikkupalleron hoiviinne. Toki ei käy teitä kateeksi kun siitä joskus jouduttu luopumaan 🙁 Mutta nauttikaa tästä pentuajasta, on vain hetken niin niin pikkuinen söpö tuholainen 🙂
    Meillä itsellä tällä hetkellä 5 kk vanha pentukoira ja on se vaan niin söpö!

    PS. Näytät tosi makeelta!

    Terkuin, Eve

    • Monna

      Joo onhan se varmasti vaikeaa se luopuminen!! Koko ajan pelottaa enemmän.. :/ Mutta ehkä siitäkin sitten selviää.

      Kiitos Eve! 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *