Metallisydän
Metallisydän

Tipaton tammikuu – vai koko vuosi?

Se on taas suuri osa suomalaisista haasteen edessä. Vuoden vaihduttua on heikkona hetkenä menty tekemään lupaus ja aloittamaan tipaton tammikuu. Pahimmassa tapauksessa vielä julistettu asiaa sosiaalisessa mediassa… Vielä on onneksi mennyt kohtalaisen hyvin, mutta viikonloppu on tulossa ja mites se sauna ilman saunakaljaa tai lauantai-ilta ilman viinilasillista?

Holiton helmikuu?

Kyllähän sitä nyt jokaiselta aikuiselta ihmiseltä sen verran itsekuria löytyy, että yhden neljä viikkoa pystyy olemaan ilman alkoholia. Eihän se pahimmalle viikonloppujuopollekaan ole kuin neljä viikonloppua, kai niihin nyt jotain muutakin sisältöä on mahdollista keksiä kuin se laatikollinen kaljaa? Mutta miten käy jos määrä tuplataan ja kyse onkin kahdeksasta viikosta? No kai se onnistuu, onhan helmikuu se kuukausista lyhin…

Mahdoton maaliskuu?

No nyt mennään jo melkoisen haasteen puolelle. Kolme kuukautta, se on yhtä kuin 90 päivää. Se pitää sisällään parhaallakin laskutavalla ainakin 12 perjantaita ilman perjantaipulloa… Menee melkein mahdottomaksi kovimmallekin kundille, saati sitten ihan tavalliselle suomalaiselle miehelle…

Humalaton huhtikuu?

Perkele! Se on suomalainen sisu jolla tämä homma hoidetaan! Ei ne isovanhemmatkaan silloin sotavuosina  joka kuukausi alkoholia juoneet! Tää on helppo homma ja johan tässä on kolme kuukautta sinnitelty, kai se neljäskin sitten menee! Toisaalta, voidaanko se laskea humalattomaksi huhtikuuksi jos yhden saunakaljan juo? Eihän siitä humalaan tule… ja kyllähän se sauna kuuluu oleellisena osana suomalaisuuteen ja olut oleellisena osana saunomiseen…

Tuskallinen toukokuu?

Jos se sisu riitti ja huhtikuu onnistui rämpiä läpi ilman alkoholia, olisi vuorossa toukokuu ja sekös se vasta tuskallinen onkin… Toukokuussa alkaa aurinko paistella ja terassit avaavat oviaan. Siinä on suhteellisen hankala perustella kavereille miksi ei lähdetä ”yhdelle” tai miksi se yksi on vettä… Sitäpaitsi toukokuussa on vappu, se vasta tuskaa onkin ilman alkoholia!

Kun tästä selviän -kesäkuu

Kohta on puoli vuotta kasassa ja kun tästä selviän, selviän mistä vaan. Niin paitsi juhannuksesta. Juhannus ilman viinaa on vaan tavallinen kylmä ja vesisateinen viikonloppu ja niitä on Suomen kesässä ihan riittävästi. Jumalauta jos en viinaa saa juoda, en kyllä kuse veneessäkään seisaallaan tai sammu naama edellä kokkoon!

Hillitön heinäkuu!

Jiihaa! Juhannus meni juhliessa, mutta ilman viinaa! Hauskaa oli, varsinkin aamuisin kun muut kärsi krapuloitaan! Tähän alkoholittomuuteen alkaa jo tottua ja olo on energinen ja virkeä! Tästä tulee hyvä kesä! Heinäkuussa voisi lähteä vaikka pålkupyörällä Åhvenanmaalle! Paitsi että heinäkuussa on vaikka mitä festareita… Onko omenamehun salakuljettaminen festarialueelle yhtä jännää kuin alkoholin kätkeminen kalsareihin?

Erakoituva elokuu?

Joo, elokuu on täynnä häitä ja muita bileitä, eikä niihin oikein viitsi edes lähteä kuuntelemaan ihmisten hämmästelyä alkoholittomuudesta. Ihan kuin se olisi jokin maailman kahdeksas ihme jos joku ei halua juoda. Sitä sai kuulla ihan tarpeeksi jo sillon juhannuksena. ”Tammikuu meni jo”, ”Ottasit nyt säkin”, ”Älä oo tommonen”, ”Ei sulla voi olla hauskaa jos et juo”, ”Miksi sä edes tulit mukaan jos et aio ryypätä?”

Siitäs saatte syyskuu!

Haha senkin luuserit! Tässä on nyt menty kahdeksan kuukautta ilman alkoholia ja mennään muuten loppuun asti koko vuosi! Syyskuu on helppo, kaikki kesän menot ja meiningit laantuu ja rauhoitutaan kotiin, istutaan sohvalle ja sytytetään tuli takkaan. Kaadetaan lasiin hiukan punaviiniä ja… eikun ei muuten kaadeta!

Loputon lokakuu…

Lokakuu on pelkkää pimeyttä, sadetta ja synkkyyttä. Ei pienintäkään valonpilkahdusta missään. Se jos mikä saa suomalaisen melankolisuuden nostamaan päätään ja käden hakeutumaan kohti pullon kaulaa… Kylmäkin on ja jos muutaman ryypyn ihan vaan lämmikkeeksi, se nostaisi ihan varmasti myös mielialaa… EI! En sorru! En vaikka tämä lokakuu ei loppuisi koskaan!

Mahdollisuuksien marraskuu

Marraskuu on helppo kuukausi, se on suomalaista arkea puhtaimmillaan. Ei juhlapyhiä houkuttamassa hörpylle, vaan pelkkää tavallista ja tylsää arkea. Ja sehän sujuu jo tässä vaiheessa vuotta ilman alkoholia kuin tanssi, saunan jälkeenkin maistuu terveellinen inkiväärijuoma paljon paremmalla kuin kalja ikinä. Paitsi etten osaa tanssia ja inkivääri polttaa kurkussa pahemmin kuin raaka kossu.

Joulukuu…

Jo joutui armas aaiikaa… ei ku se olikin suvivirsi. No joka tapauksessa vuosi on kohta kasassa ja se on mennyt helposti ilman alkoholia. Ei oo tehnyt kaljaakaan mieli kuin kahdesti viikossa koko vuoden ajan ja yksi vanhoista kavereistakin on vielä tallella, se vähän outo tyyppi joka ei koskaan puhu mitään… Ensi viikonloppuna olisi firman pikkujoulut, jos tänä vuonna en mokaisi itteäni, kourisi kirjanpidon Helenaa ja haukkuisi pomoa luuseriksi…
Ei saatana, johonkin se raja on vedettävä, nyt lähden alkoon.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.