Metallisydän
Metallisydän

Haluutteks te tietää mitä mulle kuuluu?

Moikka vaan, mä olen Rocky. Mä esittäydyin teille jo TÄÄLLÄ hiukan ennen kuin mä muutin mun uuteen kotiin mun ihmisten luo. Nyt mä aattelin hiukan kertoo mitä mulle kuuluu ja miten nää muutamat päivät on oikein menny…

Uusi outo koti

Keskiviikkona noi mun ihmiset tuli taas mua kattomaan sinne mun entiseen kotiin. Ei siinä mitään ihmeellistä ollu, oli ne monta kertaa käyny mua kattomassa aikasemminkin. Tällä kertaa ne kuitenkin lähtiessään nappas mut kainaloon, vei autoon ja laitto istumaan pahvilaatikkoon. Siinä laatikossa sitten istuskelin uuteen kotiin asti.

Uudessa kodissa oli tosi paljon uusia hajuja ja mua vähän jännitti. Mä yritin kyllä muutaman kerran saada nurkista hiukan tutumman hajuset pissaamalla niihin, mutta se mun ihmisistä, jolla ei oo lainkaan turkkia päässä, kiikutti mut aina ulos. Jännä muuten miten se toru mua kun mä yritin pissata sinne nurkkaan, mutta oli ihan hirmusen ilonen kun mä pissasin ulos. Ihan hölmöä… No mä sitten aloin enemmänkin pissailla sinne ulos kun se oli siitä niin ilonen.

Kyllä mä silti vieläkin aina sillon tällöin hiukan yritän pissata sisälle, pysyypähän valppaana se turkiton tyyppi…

Paljon leikkikavereita

Leikkikavereista mulla ei kyllä täällä uudessa kodissa ole pulaa, aina kun mä haluan leikkiä, on joku valmis leikkimään mun kanssa, välillä useempikin samaan aikaan. Ne ei vaan oikein osaa leikkiä mun leikkejä. Aina kun mä pääsen kunnolla pureskelemaan niiden käsiä, vaatteita tai varpaita, ne lykkää mulle jonkun lelun suuhun. No kyllä mä niitä lelujakin hiukan pureskelen, mutta siirryn sitten taas pian niihin sormiin ja vaatteisiin. Tosi kivaa onmuuten haukata puntista kiinni kun joku kulkee ohi.

Vaikka mä tykkään leikkiä, mua kyllä väsyttääkin aika paljon ja mä saatan nukahtaa ihan yht’äkkiä. Mulla on oma peti, missä mä voin nukkua, mutta välillä mä nukun ihan vaan siinä pehmeellä matolla. Niin ja kyllä mä pääsen sohvallekin aina välillä. Yöllä mä nukun siinä mun omassa pedissä ja se mun uus isi on nukkunu mun pedin vieressä sohvalla.

Mulla onkin ollu tosi turvallinen olo nukkua siinä sen kuorsausta kuunnellessa, enkä oo itkustanu yhtään. Hiukan se isi on ollu aamulla väsyny kun mä oon alkanu leikkiä ennen viittä, mutta on se silti leikkiny mun kanssa. Me otetaankin yhdessä päivällä päikkäreitä kun ei yöllä nukuta ihan koko ajan.

Kovasti nää mun ihmiset musta taitaa tykätä musta, ne hellii ja silittelee mua tosi paljon ja lepertelee kaikkea ällöä. Mutta kyllä mäkin tykkään niistä. On tosi kiva kiivetä niiden syliin siliteltäväksi ja rapsuteltavaksi ja sitten nukahtaa siihen.

Mut hei nyt mun täytyy mennä, ihan selvästi kuulu ruokakupin kolahdus, nähdään taas!
Ai nii, toi mun isi pyysi sanomaan, että se kuvaa joka päivä musta jotain videoo sen Instagramin storyyn. En mä ymmärrä mitä se tarkottaa, mutta jos teitä kiinnostaa nähdä mua tositoimissa, niin laittakaa se Insta seurantaan.

Kommentit (4)

  1. Elina

    Mitäs se teidän toinen koiruus on tästä uudesta kaverista mieltä?
    Tuo pieni on niin suloinen, että en ehkä pääse yli näistä kuvista ikinä.

    • Metallisydän

      Hieman vielä varautunut, mutta kiinnostunut 🙂 Välillä mennään peräkkäin ympäri taloa, välillä levätään sohvalla pennun ulottumattomissa 🙂

  2. L

    Ei ole muuten mikään söpö ja hassu naurun asia jos pentu tarraa lahkeista tai näykkii sormia. Anteeksi kukkahattutäteily

    • Metallisydän

      Heh, no ei tietenkään. Se nyt vaan kuuluu pentuaikaan ja siitä luonnollisesti opetetaan koko ajan pois. Ei sisälle pissaaminenkaan ole hauskaa tai söpöä, mutta silti pentu tekee niin kunnes oppii sisäsiistiksi.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.