Ensimmäinen neljästä

Tänään oli siis ensimmäinen neljästä peräkkäisestä aamuherätyksestä. Jo tämä yksi päivä oli silkkaa tuskaa, joten mitenköhän sitä selviää tulevista kolmesta. On se kumma miten tuollainen normaalien ihmisten päiväjärjestys tuntuu niin vaikealta. Kyllä sitä ihmisen pitäisi saada nukkua ainakin kymmeneen! No enpä ole koskaan väittänytkään olevani ihan normaali…

Aamulla pakkasin päivän eväät mukaan, eli Pepsi Maxia (luonnollisesti), Gainomaxia ja tavallinen heraproteiinidrinkki. On siinä monilla hauskaa kun meikäläinen milloin missäkin sekoittelee noita drinkkejään sheikkerillä.

Olin siis työsuojelukoulutuksessa. Koulutus oli, kuten aavistelin, hyvinkin kuiva ja silmät painuivat ihan väkisin pariin kertaan kiinni. (Jos pomo luet, niin tarkoitan tietysti että koulutus oli ihan huippumielenkiintoinen, en vaan voi näin julkisesti sitä myöntää kovan jätkän imagoni takia) Huomenna toinen päivä samaa koulutusta. Jee.
Koulutuksen jälkeen pikaisesti ruokaa ja pari kofeiinitablettia naamaan ja salille, tosi innokkaana.
Salilla olkapää- ja hauistreeni. Huomenna vuorossa olisi jalat. Saapa nähdä miten nilkka kestää… pitää laittaa kunnolla kylmägeeliä ja sitoa hyvin, jos vaikka pystyisi treenaamaan…
Kommentit (3)
  1. Heips! Mielenkiintoinen tää sun blogis! KIva lueskella. Ja mä luulen et noi ”tavikset” kattoo aina pitkään, kun kulkee sheikkerin kanssa kadulla. Jos kädessä ois suklaapatukka, niin kukaan ei kiinnittäis huomiota! Nimim: syön aamupalani (myös välillä puuuroni) metrossa matkalla töihin. 😀

  2. Metallisydän
    23.9.2009, 12:38

    Kiitosta vaan :)Kyllä tosiaan välillä kerää katseita kun hörppii tuollaista keskellä kaupunkia tms. Tänäänkin luennolla joku kysyi että mitä ihmettä sulla oikein on tossa. Sitten kun selitti että ihan vaan heraproteiinia, niin katsottiin ihan yhtä hölmönä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *