Metallisydän
Metallisydän

Mikä on parasta treenaamisessa?

Olen aina nauttinut treenaamisesta, ihan siitä asti kun yli 20 vuotta sitten ensimmäistä kertaa astuin kuntosalin ovesta sisään. Jokin siinä treenaamisessa ja siihen liittyvissä jutuissa vaan on niin hienoa, mutta toisaalta on aika hankala erotella että mikä siinä treenaamisessa on parasta… Yritetään silti!

Mikä on parasta treenaamisessa?

Tykkään jo siitä vaiheesta kun kotona mittailen palkkarit sheikkeriin ja pakkaan treenikassiin treenivaatteet, pyyhkeen ja muut tarvittavat systeemit. Samalla käyn mielessäni läpi edessä olevaa treeniä. Ei sitä miksikään mielikuvaharjoitteluksi voi kutsua, vaan lähinnä suunnittelen mitä liikkeitä tulen tekemään ja missä järjestyksessä. Samalla ikään kuin lataudun treeniin henkisestikin.

parasta

Itsensä ylittäminen

Yksi hienoimpia juttuja treenaamisessa on itsensä ylittäminen. Enkä nyt tarkoita välttämättä mitään ennätysnostoja tai muuta sellaista, vaan lähinnä sitä tunnetta kun pystyy tekemään enemmän kuin etukäteen kuvitteli. Se saattaa olla yksi tai kaksi toistoa hauiskääntöä enemmän kuin oli tavoite tai hiukan enemmän painoa kyykkysarjaan kuin edellisellä kerralla. Se tunne kun pystyy laittamaan itsestään enemmän peliin kuin kuvittelikaan, on aika mahtava.

Kehittyminen

Edellisestä päästään helposti kehittymiseen. Sehän siinä kuntosalitreenissä ainakin itselläni on tavoitteena, saada kehitystä aikaan. Näillä treenivuosilla kehitys ei ole mitenkään itsestään selvä asia, vaan sen eteen saa tehdä aika paljonkin töitä. Kaukana on ne teinivuodet kun joka kerta penkkitreenissä sai lisätä enemmän painoa tankoon. Nykyisin kyse on juurikin siitä yhdestä toistosta enemmän tai pidemmällä aikavälilla muutamasta tankoon lisättävästä lisäkilosta. Oli kyse sitten kumamsta tahansa, on aina yhtä mahtava tunne huomata saavuttaneensa kehitystä.

Itse treenaaminen

Itse treenaamisesta nauttiminen on ollut minulle itsestään selvää koko treenihistoriani ajan. Tuskinpa tätä hommaa olisi näin pitkään jaksanutkaan jos siitä ei nauttisi. Erityisesti nyt viime vuosina kun kehitys on hidastunut ja uusia ennätyksiä tehdään aina vaan harvemmin, on itse treenaamisesta nauttiminen noussut hyvin merkitykselliseksi asiaksi. Ja kun siitä treenaamisesta nauttii, jaksaa siihen panostaa ja saavuttaa lopulta sitä kehitystäkin. Tietynlainen positiivinen noidankehä siis 🙂

Treenin jälkeen

Postauksen alussa kerroin tykkääväni jo siitä valmisteluvaiheesta kun kotona pakkailen treenikassia ja valmistaudun treeniin. No täytyy myöntää että vielä enemmän tykkään siitä tunteesta kun kunnon raskas treeni on tehty ja voi istua rauhassa nautiskelemaan herkullista palkkaria. Mitä raskaampi treeni, sen parempi fiilis.

Jos jokin yksittäinen juttu pitäisi nostaa esiin, mikä olisi mielestäni parasta treenaamisessa?

No se olisi varmasti kaikkien näiden yhdistelmä, kovan treenin jälkeinen fiilis kun on ylittänyt itsensä ja rikkonut jonkin ennätyksen. Siihen kun vielä yhdistetään herkullisen palkkarin siemailu niin aika lailla täydelliseltä kuulostaa.

Tuohon siemailuun paras vaihtoehto on muuten Dominus Nutritionin Refectio-palautusjuoma.

Ai miksi?

– Se on törkeän hyvän makuista, ei tunkkaista tai äklöä kuten useimmat muut
– Se sopii mun herkälle vatsalle, ei ole laktoosia, gluteenia eikä keinotekoisia maku- tai väriaineita
– Se ihan oikeasti toimii, treenistä palautuminen on ihan selvästi parempaa kuin ilman Refectiota
– Se imeytyy sen verran nopeasti, että kun alan hörppiä sitä treenin puolivälin paikkeilla, se antaa kivasti potkua sinne treenin loppupuolelle kun muuten alkaisi energiat loppua
– Niin ja mainitsinko jo että se on ihan törkeän hyvän makuista?

Oletteko te kokeilleet Refectiota? Jos olette niin mitä tykkäsitte?

Refectio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

Yhteinen mini-talviloma

Meillä on Emilian kanssa menossa talvilomaviikko, aiotaan lekotella ja rötkötellä ihan koko viikko ja tehdä kaikenlaista kivaa äidin ahertaessa töissä… No onneksi äidinkään ei tarvitse ihan koko viikko aahertaa, vaan Sari sai järkättyä itselleen maanantain…

Kolme eristävää taljaliikettä selkätreeniin

Treenaamista ei voi keksiä uudestaan, eikä juurikaan edes uusia treeniliikkeitäkään, aika lailla kaikki on jo keksitty. Silti tulee aina aika-ajoin kokeiltua erilaisia viritelmiä, joista osa on täyttä huuhaata, mutta osa tuntuu toimivalta ja jää pidempiaikaiseenkin…

Valitsetko ruokasi hinnan, laadun vai eettisyyden mukaan?

Ruokakaupassa joudumme päivittäin vaikeiden valintojen eteen. Ei riitä, että pitää valita jauhelihan ja kananugettien väliltä, pitää valita myös millaista jauhelihaa ostat, vai valitsetko sittenkin nyhtökauran… Valinta ei ole yhdentekevä, näiden tuotteiden välillä on huima ero…

Varhaisteini ja ragepappa

Olen tässä viimeaikoina keskustellut eräistä elämän tärkeimmistä asioista varhaisteinin kanssa. Tällä erää ne elämän tärkeimmät asiat ovat olleet pelien ikärajat ja pelaamiseen käytettävä aika… Varhaisteini ja ragepappa Teini-ikä on sitä elämän parasta aikaa kaikkein puhtaimmillaan….

You’ll never fly unless you dare to jump

Minulla on elämässäni ollut yksi motto: jos et hyppää, et voi lentää. Se ei tarkoita että pitäisi jatkuvasti olla hyppimässä minne tahansa pää edellä ja silmät kiinni, vaan enemmänkin että elämässä pitää välillä uskaltaa tehdä…

Koskaan ei tiedä, mikä päivä on se viimeinen…

Tässä on nyt lyhyen aikavälin sisällä tullut vastaan kaksikin pysäyttävää uutista julkisuuden henkilöistä joiden elämä on loppunut ihan yllättäen. Ensin suru-uutinen kertoi mäkihyppylegenda Matti Nykäsen matkan päättyneen ja nyt eilen saimme kuulla Yö-yhtyeen nokkamiehen Olli…

Aikuisten ystäväkirja

Oliko sulla ala-asteella ystäväkirja? Voi vitsi mä muistan ne ystäväkirjat, niihin piti kertoa toiveammatteja ja lempinimiä, lempi kouluaineita ja vaikka mitä. Niitä oli aina ihan mahtava täyttää, mahtaakohan kenelläkään olla niitä enää tallella? Se ystäväkirjojen täyttäminen…

Vuosi Sarin kisaprojektia sivustaseuraajan silmin

Olen aina ollut sitä mieltä, että elämässä pitää olla haaveita, asioita joita haluaa toteuttaa ja joiden eteen on valmis tekemään paljonkin töitä. Hiukan reilu vuosi sitten meidän perheessä tehtiin päätös lähteä toteuttamaan yhtä tällaista haavetta……

Onko lihavuus tabu? Saako muita arvostella?

Tässä yhtenä päivänä seurasin kaupassa sivusta kun kaksi naista tapasi toisensa ilmeisesti pitkästä aikaa. Toinen aloitti keskustelun sanoilla ”Voi kauhistus, kylläpä sä olet taas laihtunut…” Tuo kohtaaminen sai minut kääntämään tilanteen päässäni toisinpäin, mitä jos…

Lapsiperheen arjessa ei ole aikaa treenata?

Monesti kuulee kerrottavan, että lapsiperheen kiireisessä arjessa ei vaan yksinkertaisesti jää aikaa itselle ja omalle treenaamiselle. Tähän hyvinvointivalmentajat ja muut yltiöpositiiviset motivaattorit toteavat että se on vain järjestelykysymys ja jos halua on, on myös aikaa….