{"id":67,"date":"2017-09-08T12:50:00","date_gmt":"2017-09-08T09:50:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/2017\/09\/08\/kaksikielisen-perheen-aitina\/"},"modified":"2017-09-08T12:50:00","modified_gmt":"2017-09-08T09:50:00","slug":"kaksikielisen-perheen-aitina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/kaksikielisen-perheen-aitina\/","title":{"rendered":"Kaksikielisen perheen \u00e4itin\u00e4"},"content":{"rendered":"
\nOn varsin mielenkiintoista seurata kaksikielisten lasten kielen kehityst\u00e4 ja sit\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat siihen. Monet lapsen kielenkehityksen vaiheet ovat samoja aikuistenkin kohdalla. Mieheni on englantilainen ja ne melkein 14 vuotta, jotka olemme yhdess\u00e4 olleet, olemme kommunikoineet aina englanniksi. N\u00e4in teemme edelleen. Mieheni on 4 Suomessa asumamme vuoden aikana opiskellut suomen kielt\u00e4. Kovien alkukankeuksien j\u00e4lkeen, h\u00e4n on opinnut kielt\u00e4 jo aika hyvin ja oppii edelleen. Oli h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 huomata, kuinka tarkkaan h\u00e4n yht’\u00e4kki’\u00e4 seurasi suomenkielisi\u00e4 keskustelujani lastemme kanssa h\u00e4nen kommentoidessaan niihin. Kuuleminen selv\u00e4sti kehittyy puhumista aiemmin ja n\u00e4inh\u00e4n se on my\u00f6s lasten kielenkehityksen kanssa. Kuulema ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, vaikka puhe ei ole viel\u00e4 kehittynyt.<\/div>\n
\n<\/p>\n
\n<\/a><\/div>\n
\nLontoon sijasta kannattaa joskus matkustaa Heathrowin lentokent\u00e4lt\u00e4 pari tuntia l\u00e4nteen, Bristoliin. (Heathrowilta helppo bussiyhteys).<\/i><\/b><\/div>\n

\nMonet kysyv\u00e4t, miksi en puhu vain suomea miehelleni – t\u00e4m\u00e4 kun nopeuttaisi kielen oppimista. Syy, miksi meid\u00e4n v\u00e4liset keskustelut ja t\u00e4rke\u00e4t asiat, jotka keskustelen lastemme kanssa, k\u00e4yd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa englanniksi on, ett\u00e4 ne keskustelut harvoin ovat s\u00e4\u00e4st\u00e4 tai maatilan el\u00e4imist\u00e4. Onhan minulla oma lehm\u00e4kin ojassa! Haluan itse s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 englannin kielen taidon. Olen huomannut yli 4 vuoden Suomessa asumisen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 englannin taito ruostuu, ellei sit\u00e4 pid\u00e4 yll\u00e4. If you don’t use it, you lose it. T\u00e4m\u00e4n valitettavan tosiasian n\u00e4kee, kun mieheni yritt\u00e4\u00e4 hoitaa asioita englanniksi. Toisaalta suomi, jossa kaikki tavutusmuodot eiv\u00e4t ole oikein, ei n\u00e4yt\u00e4 kaikille kelpaavan.<\/div>\n

\n<\/p>\n
\n<\/a><\/div>\n
\nBristolista p\u00e4\u00e4see junalla helposti tutustumaan my\u00f6s Walesiin. T\u00e4m\u00e4 kuva on kyll\u00e4kin Bristolista, Suspension Bridgelt\u00e4 ja alhaalla virtaa Avon-joki. <\/i><\/b><\/div>\n

\nTakaisin lapsiin. Esikoisemme syntyi Englannissa ja asui siell\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ensimm\u00e4iset 3,5 vuotta. Min\u00e4 puhuin lapselle 90% suomeksi ja loppu englanniksi. Puhuin englantia, kun miehenikin piti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sanomani ja koin aina jokseenkin t\u00f6yke\u00e4ksi puhua suomea lapselle leikkiess\u00e4mme englantilaisten \u00e4itien ja lasten kanssa. Vaikka kuinka tavasin lapselle suomen kielisi\u00e4 kirjoja ja leikimme Ipanapa-levyjen soidessa taustalla, oli luonnollista, ett\u00e4 englannista tuli lapsen ensimm\u00e4isen kieli. Esikoinen ymm\u00e4rsi suomea, mutta puheen tuotto j\u00e4i valtaosin englanniksi.<\/div>\n

\n
\nEsikoisen ollessa nyt melkein 8 vuotias, on suomi edelleen h\u00e4nen toinen kielens\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n h\u00e4n keskustelee suomalaisten kanssa suomeksi. Joskus v\u00e4liin saattaa tulla englanninkielinen sana suomenkielisen sanan ollessa hukassa.  Mit\u00e4 oikeisiin taivutusmuotoihin ja sanavarastoon tulee, vie englanti kuitenkin ykk\u00f6ssijan. My\u00f6s pikkusisaruksen kanssa leikki on usein englanniksi. Esikoisen kielenkehityksess\u00e4 olen huomannut suomen sanojen “ep\u00e4loogisuuden” englantiin verrattuna. Kun selk\u00e4\u00e4 kutittaa, v\u00e4\u00e4ntyy se “takaa kutitaa”. Englannissa kun mit\u00e4 tahansa takapuolta talosta ihmiseen voi kutsua sanalla “back”.<\/p>\n

Kuopuksen suomi ja englanti kehittyv\u00e4t aika lailla rinnakkain. Koska kodissamme englantia puhutaan 60% ajasta (noin karkeasti mitattuna), kuulee h\u00e4n kielt\u00e4 paljon. Lastenohjelmat olemme pienest\u00e4 pit\u00e4en n\u00e4ytt\u00e4neet h\u00e4nelle englanniksi ja valtaosan kirjoista luemme is\u00e4nkielell\u00e4 (koska valtaosa omistamistamme lastenkirjoista on englanniksi). Nyt kuopukselle on menossa suomi-kausi, koska h\u00e4n haluaa ohjelmat \u00e4idin kielell\u00e4. Peppa Pigin sijasta t\u00e4ytyy saada katsoa Pipsa Possua. Kuopuksella suomi ja englanti ovat olleet paljon tasaisemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 esikoiseen verrattuna ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi kielet ovat kehittyneetkin tasaisemmin. Ainoa notkahdus puheessa on ollut t\u00e4n\u00e4 vuonna kaksikielisille lapsille melko tavallinen \u00e4nkytys, joka h\u00e4nell\u00e4 on n\u00e4kynyt lauseen aloituksessa. Kuopus on todella puhelias ja vilkas – \u00e4itiins\u00e4 tullut. T\u00e4m\u00e4 varmasti vaikuttaa aivojen toimintaan siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n hakee pidemp\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 kielell\u00e4 olikaan aloittamassa lauseen. \u00c4nkytys ei n\u00e4y lauseen vihdoin l\u00e4htiess\u00e4 liikkeelle. Nyt syksyn tullen olemme huomanneet, ett\u00e4 \u00e4nkytys on itsest\u00e4\u00e4n l\u00e4htenyt korjaantumaan.<\/p>\n

\n<\/a><\/div>\n
\nSillalla ollaan korkealta. Bristolissa must-n\u00e4ht\u00e4vyys huikaisevan kauniissa Clifton kaupunginosassa.<\/i><\/b><\/div>\n

\nMit\u00e4 ohjeita antaisin \u00e4itin\u00e4 kaksikielisiin perheisiin? Ensimm\u00e4isen\u00e4, ei kannata stressata, jos lapsen puheen kehitys ei vastaa yksikielisten lasten kehityst\u00e4. Sen ei tarvitsekaan vastata. Kaikki tulee ajallaan, kaksikielisill\u00e4 lapsilla joskus viiveell\u00e4. Kokemuksestani kaikilla kasvatusty\u00f6n asiantuntijoilla ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 syv\u00e4\u00e4 tietotaitoa kaksikielisten lasten kielellisest\u00e4 kehityksest\u00e4. Kannattaa itse ottaa asioista selv\u00e4\u00e4, eik\u00e4 uskoa aivan kaikkea ilman kritiikki\u00e4.<\/p>\n

Olen saanut Suomessa asuessamme kuulla paljon kommentteja, kuinka englannin kieli kannataisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 minimiin meid\u00e4n kodissamme, ett\u00e4 mies ja lapset oppisivat suomen kielen paremmin. N\u00e4ihin kommentteihin olen kiinnitt\u00e4nyt huomiota koko ajan v\u00e4hemm\u00e4n. Kommentoijat eiv\u00e4t ota huomioon, ett\u00e4 perheemme on kaksikielinen. Ei suomenkielinen, eik\u00e4 englanninkielinen. Kaksikielinen. Englantia on pakko pit\u00e4\u00e4 elossa nyt Suomessa asuessa, aivan kuin min\u00e4 pyrin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n suomen elossa Englannissa asuessamme. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lapsilla ei tule englannista kakkoskielt\u00e4 vaan he olisivat mahdollisimman tasaisesti kaksikielisi\u00e4.  Vaikka suomenkieli on t\u00e4rke\u00e4 meille suomalaisille, p\u00e4rj\u00e4\u00e4 englannilla kuitenkin paremmin miltei kaikissa maailman kolkissa. Onneksi \u00e4iti kuitenkin k\u00e4rsii kroonisesta puheripulista, ett\u00e4 lapset saavat kuulla suomenkielt\u00e4 kotona runsain mitoin.<\/p>\n

\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

On varsin mielenkiintoista seurata kaksikielisten lasten kielen kehityst\u00e4 ja sit\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t…<\/p>\n","protected":false},"author":0,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[31,56,81],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/4.bp.blogspot.com\/-CiPRrhR8zck\/WbJkABYs8dI\/AAAAAAAAAdA\/9cxHS4FEo8wL0r7ctjPSMqYN6szaP5tgACLcBGAs\/s640\/IMG_0052.JPG","blog_id":86},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/posts\/67"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/comments?post=67"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/posts\/67\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/media?parent=67"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/categories?post=67"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/tags?post=67"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}