Kun sain virallisen MS-tautidiagnoosin 31.5.2017<\/a>, p\u00e4\u00e4tin 3 asiaa. Yhden olin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt jo aiemmin: dokumentoisin sairauden kanssa el\u00e4mist\u00e4 heti ensi hetkist\u00e4 saakka. T\u00e4st\u00e4 ajatuksesta syntyi t\u00e4m\u00e4 blogi. Toinen\u00a0 p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli, etten katkeroituisi sairauden vuoksi. Kolmantena p\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 MS-tauti ei pys\u00e4ytt\u00e4isi minua. P\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 sairaudesta huolimatta saavuttaisin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ni ja haaveni. Min\u00e4 olisin taistelija. Min\u00e4 olisin selviytyj\u00e4.<\/p>\n![\"Blogi](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/86\/2019\/05\/img-20190530-wa0004-1.jpg\")
<\/p>\n
Miksi rakastamme selviytymistarinoita?<\/h3>\n
Me ihmiset rakastamme selviytymistarinoita. Sit\u00e4, kuinka ihminen selvi\u00e4\u00e4 avioerosta uuteen uljaampaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4, kuinka sy\u00f6p\u00e4 sel\u00e4tet\u00e4\u00e4n ja kuinka vammauttavasta sairaudesta huolimatta kiivet\u00e4\u00e4n Kilimanjarolle tai jonnekin hieman matalamme vuorelle. Ne ovat meid\u00e4n modernin el\u00e4m\u00e4mme legendoja arjen sankareista.<\/p>\n
Nuo tarinat tuovat meille lohtua, vaikka kohdallemme ei olisi sattunut el\u00e4m\u00e4\u00e4 mullistavia esteit\u00e4. Viel\u00e4. Kuulemamme, lukemamme ja seuraamamme tarinat pysyv\u00e4t muistissamme lohtuna ja uskona siit\u00e4, ett\u00e4 min\u00e4kin selvi\u00e4isin aivan varmasti mist\u00e4 tahansa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni.<\/p>\n
Ja kyll\u00e4, me selvi\u00e4mmekin monesta vastoink\u00e4ymisest\u00e4. Se, mill\u00e4 tavalla, hyvin harvoin kuitenkaan vastaa mielikuvaamme. Selvi\u00e4misest\u00e4 mieleen tulee usein feeniks-lintu, joka nousee tuhkaksi palaneen roihun keskelt\u00e4 uuttakin ehompana. Vastoink\u00e4ymisten pit\u00e4isi muuttaa meit\u00e4 entist\u00e4 paremmaksi, jos ei nyt usealla, niin ainakin parilla el\u00e4m\u00e4n osa-alueella. Eik\u00f6?<\/p>\n
![\"Blogi](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/86\/2019\/05\/img-20190530-wa0002.jpg\")
<\/p>\n
Mit\u00e4 vastoink\u00e4ymisten tuolla puolen odottaa?<\/h3>\n
Osuiko kohdalle avioero? Seuraava parisuhde on se, mist\u00e4 romanttiset elokuvat tehd\u00e4\u00e4n. Veik\u00f6 sairaus liikkuntakyky\u00e4? En koskaan ajatellut juoksevani maratonin, mutta nyt tuo tavoite on saavutettava. L\u00e4htik\u00f6 ty\u00f6 alta? Alan opiskella itselleni ammatin, jossa saan ylennyksi\u00e4, joista en osannut edes unelmoida, puhumattakaan paremmasta palkasta.<\/p>\n
Itsens\u00e4 kehitt\u00e4misess\u00e4 ja unelmien tavoittelemisessa ei ole mit\u00e4\u00e4n vikaa. Meill\u00e4 monella on tarve tulla meid\u00e4n parhaimmaksi versioksi. (Kuinka realistinen tuo versio meid\u00e4n mieless\u00e4mme on, on tietenkin toinen juttu). Vastoink\u00e4ymiset saattavat olla joskus se potku pyllyyn, jota olemme odottaneet alkaaksemme tavoitella unelmiamme. Tarvitseeko vastoink\u00e4ymisest\u00e4 kuitenkaan nousta suurena voittajana – sellaisena, joka on inspiraatio muille? Sellainen joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n vastoink\u00e4yminen ei tule meid\u00e4n ja el\u00e4m\u00e4mme esteeksi.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/86\/2019\/05\/img-20190530-wa0005.jpg\")
<\/p>\n
El\u00e4m\u00e4\u00e4 rajoittava sairaus<\/h3>\n
MS-tauti on monella tapaa repinyt omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ni palasiksi. Olen ollut viimeksi palkkat\u00f6iss\u00e4 kaksi vuotta sitten. Takana on ep\u00e4onnistunut ty\u00f6kokeilu ja tieto siit\u00e4, ett\u00e4 en voi joka tapauksessa palata entiseen ammattiini. T\u00e4m\u00e4n vuoden puolella kognitiiviset ongelmani ovat pahentuneet entisest\u00e4\u00e4n. Kotity\u00f6t alkavat olla turhan vaativia. Keskittymiskykyni ei riit\u00e4 ruoanlaittoon ilman, ett\u00e4 joku osa ruoasta ei palaisi pohjaan.<\/p>\n
Olen joutunut j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n harrastuksiani sivuun, koska voimavarani ja kognitiivinen suorituskykyni eiv\u00e4t yksinkertaisesti riit\u00e4 muuhun kuin niihin p\u00e4iv\u00e4n pakollisiin askareisiin. Niihinkin tarvitsen nyky\u00e4\u00e4n usein apua.<\/p>\n
En voi suunnitella el\u00e4m\u00e4\u00e4ni eteenp\u00e4in edes seuraavaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Vointini vaihtelee edelleen rajusti. Aamu saattaa alkaa hyvin ja keskip\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 jalkana p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t lopettaa sujuvan yhteisty\u00f6n. Olo on koko ajan jokseenkin kaoottinen. Se, mit\u00e4 tapahtui 10 minuuttia sitten, on kuin sumuinen uni, jonka todellisuutta joudun joskus kysym\u00e4\u00e4n kanssael\u00e4jilt\u00e4. Sosiaaliset tilanteet uuvuttavat nopeasti.<\/p>\n
Rajoittaako sairaus el\u00e4m\u00e4\u00e4ni? Kyll\u00e4 – ja paljon enemm\u00e4n, mit\u00e4 haluan usein my\u00f6nt\u00e4\u00e4. Pystynk\u00f6 rajoitteista huolimatta saavuttaa tavoitteeni? En todellakaan!<\/p>\n
Tuhkasta ei nouse uljas feenikslintu, vaan p\u00f6ll\u00e4ht\u00e4nyt, siipirikkoinen pulu sotkuisine h\u00f6yhenineen.<\/p><\/blockquote>\n
Minulla oli ennen sairastumista suunnitelmissani jatko-opinnot. Ehk\u00e4 my\u00f6s oman yrityksen perustaminen. Nyt uuden oppiminen on vaivalloista ja lukeminen uuvuttaa minut nopeasti. Jatko-opintojen suunnitelma on j\u00e4tetty. Sairastumisesta johtuva tulojen kova romahtaminen on vaikuttanut rahaa vaativiin\u00a0 suunnitelmiin ja haaveisiin: niit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole.<\/p>\n
Minun MS-tautiin sairastuminen ei ole sellainen selviytymiskertomus, joka inspiroi ja lohduttaa muita. Tuhkasta ei nouse uljas fiiniksi vaan p\u00f6ll\u00e4ht\u00e4nyt, siipirikkoinen pulu sotkuisine h\u00f6yheneineen.<\/p>\n
![\"Blogi](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/86\/2019\/05\/img-20190530-wa0003.jpg\")
<\/p>\n
Kuka on taistelija?<\/h3>\n
Mutta…min\u00e4 olen kuitenkin selviytyj\u00e4 ja taistelija. En kovin suurella skaalalla, mutta ehk\u00e4 juuri sill\u00e4, joka merkitsee. Min\u00e4 nousen s\u00e4ngyst\u00e4 jokainen aamu (edes v\u00e4h\u00e4ksi aikaa). Min\u00e4 hymyilen, usein kipujen ja huonon voinnin l\u00e4pi. En ylti\u00f6positiivista hymy\u00e4, mutta hymy\u00e4 kuitenkin.<\/p>\n
Min\u00e4 pinnistelen niihin sosiaalisiin tilanteisiin, jotka todella merkitsev\u00e4t – kuten lasten kev\u00e4tjuhlat. Min\u00e4 kerron l\u00e4heisilleni, kuinka paljon he merkitsev\u00e4t minulle. Sanon kiitos ja anteeksi, silloin kun niille on tarve. Min\u00e4 hyv\u00e4ksyn ep\u00e4toivon tunteet, pelon ja kyyneleet, koska ne ovat osa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Olen kiitollinen jokaisesta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, johon her\u00e4\u00e4n – olipa se kuinka vaikea tahansa MS-taudin vuoksi.<\/p>\n
Huomaan olemani hieman armollisempi itse\u00e4ni ja ennen kaikkea muita kohtaan . Yrit\u00e4n n\u00e4hd\u00e4 ihmisen tekojen ja sanojen takana sen matkan, joka on muokannut h\u00e4nt\u00e4 sellaiseksi kun h\u00e4n juuri nyt on. Ehk\u00e4 my\u00f6s annan anteeksi helpommin itselleni ja muille.<\/p>\n
Meid\u00e4n ei tarvitse etsi\u00e4 suuria inspiraatioita el\u00e4m\u00e4\u00e4mme<\/h3>\n
Inspiraatiot l\u00f6ytyv\u00e4t l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 kuin usein ymm\u00e4rr\u00e4mme katsoa. Meid\u00e4n ei tarvitse tavoitella suuria. Uuvuttamme itse\u00e4mme usein tarpeettomasti juuri sen jonkin “suuren” per\u00e4ss\u00e4 juoksemisen vuoksi. El\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen on selviytymistarina ja suuri sellainen, jos sen eteen tuomien pienempien ja suurempien vastoink\u00e4ymisten keskell\u00e4 pystymme olemaan edelleen ihminen toiselle ihmiselle.<\/p>\n
![\"El\u00e4m\u00e4\u00e4](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/86\/2018\/10\/maria-1.jpg\")
<\/p>\n
\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
I T\u00e4n\u00e4\u00e4n vietet\u00e4\u00e4n maailmanlaajuista MS-taudin p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Olen lukenut monia inspiroivia tarinoita ihmisilt\u00e4,…<\/p>\n","protected":false},"author":115,"featured_media":2049,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[182,254,255],"acf":[],"platta":{"numLikes":11,"numComments":0,"category":"sairaudet","themes":["ms-tauti"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/86\/2019\/05\/img-20190530-wa0003.jpg","blog_id":86},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/86\/2019\/05\/img-20190530-wa0003.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/posts\/2040"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/users\/115"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/comments?post=2040"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/posts\/2040\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2057,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/posts\/2040\/revisions\/2057"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/media\/2049"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/media?parent=2040"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/categories?post=2040"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/mariaisstrong\/api\/wp\/v2\/tags?post=2040"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/86\/2019\/05\/img-20190530-wa0001.jpg\")
<\/p>\n