Tuloksia tulee ajan kanssa ja pientä blogimiittiä

Sama valitus jatkuu! Uni ei tullut vielä viime yönäkään. Mut en jaksa upota tähän harmitukseen totaalisesti joten ei siitä sen enempää.

Kyllä siellä jotain jossain jonkun kerroksen alla on jemmassa.
Kyllä siellä jotain jossain jonkun kerroksen alla on jemmassa.

Keskitytään vaikka siihen, että miten mulla oli tänään hoikka olo. Mietinkin, että mitenkä pikkunen mahdankaan olla sitten kahden kuukauden päästä. Jännillä fiiliksillä odottaen jatkoa. Mä en kyllä osaa uskoa enkä ymmärtää sitä, et miten musta on tähän! Minä ainainen herkuttelija ja sokerihiiri ja herkkuperse, you name it. Mitenkä oonkaan voinu olla jo kohta 9 viikkoa ilman mitään ylimääräisiä namuja. Paitsi se #Dumle.

Vähä äässii.
Vähä äässii.

Taisinkin joskus keväällä kirjoitella henkisestä valmistautumisesta tähän diettiin. Mieli teki kovasti töitä piiiitkän aikaa ennen varsinaisen dietin alkua. Toistelin alitajuisesti mielessäni esim. salille kävellessä ja musaa kuunnellessa;

”Dietti alkaa sillon ja sillon. Sit vedät täysillä. Syksyllä pääset syömään. Tää ei oo sun loppuelämä. Herkut ei lopu maailmasta. Suklaata saa vielä syksylläkin. Jätskiä myös. Kokeile nyt kunnolla niitä rajojasi. Katso mihin susta on!”

Jotain tämän tyyppistä kävin varmaan koko talven läpi mielessäni. Saatoin itse ihan äkisti havahtua siihen, että taas mietin näitä juttuja. Uskoisin tämän nyt vaikuttavan suuresti siihen, että herkkujen syönnin pystyi lopettamaan kuin seinään. Paitsi se #Dumle.

Nyt keskityn maitorahkaan
Nyt keskityn maitorahkaan

Mutta olen antanut itselleni anteeksi sen Dumlen.  Uskokaa tai älkää. 🙂

Nyt dietin aikana mun päässä on ollu aika paljon se lavaesiintyminen. Oon käyny läpi päässäni sitä, miten siellä lavalla liikun ja miten vääntelehdin naamallani, eli siis hymyilen. Mietin kerta toisensa jälkeen ne poseeraukset, sen t-kävelyn, sen ihan kaiken. Mie haluan olla valmis kun se hetki koittaa. Ja sinne ei oo enää puolta vuotta, ei neljää kuukautta. Siihen hetkeen on ihan vähän reilu kaksi kuukautta. Missä mä olin kaksi kuukautta sitten? Aloittelemassa diettiä. Miettimässä miksi maha on ummella ja paino ei tipu. Nyt se kaksi kuukautta on mennyt. Ja kohta on mennyt toinen kaksi kuukautta. Huiiij. Kun rupeaa näin enemmän miettimään niin alkaa vähän nousemaan paniikki, mutta semmoinen paniikki, että se laittaa hymyilyttämään. Minä haluan ja Minä aion pystyä tähän. You will see!

Sittenpä otsikon toiseen, mukavaan aiheeseen. Tänään olisi ollut Helssingin suunnalla blogimiittiä Fitfashionin bloggaajien kesken A-lehtien tarjoamana. Itse en päässyt paikalle koska työt. Mutta mepä keksittiinkin sitten oma haamumiitti tänne meidän suunnalle Fitfashionin Joensuun vahvistusten kanssa. Kaiken lisäksi Fit you too! -blogin Katri oli myös näillä suunnilla, joten siinähän sitä olikin jo neljä naista kasassa. Istahdettiin tutustumaan toisiimme Joensuun keskustassa olevaan Coffee Houseen.

Suklaa upposi parempiin suihin ja skinny latte oli hyvvee.
Suklaa upposi parempiin suihin ja skinny latte oli hyvvee. Ja juu laskeskelin sen kahvin sopimaan päivän aterioihini 😉

Juttua riitti laidasta laitaan ja nämä naiset vaikuttivat näin muutaman tunnin tutustumisella oikein itselle sopiviksi ihmisiksi 🙂 Kiitos siis Marika ja Tiina, sekä Katri ajastanne. Oli ihana tutustua! Anteeksi itseni puolesta jos vaikutin jotenkin hitaalle. Ne univelat 😀

Myö!
Myö!

Vaikka päivä alkaisi väsyneesti, päätän itse sen tuleeko siitä silti kiva. Tästä päivästä tuli! <3

Kommentit (14)
  1. Hauskaa on näyttänyt olevan teilläkin 🙂 Ensikerralla päästään toivottavasti kaikki saman pöydän ääreen!

    http://myprojectisme.fitfashion.fi/

    1. Oli kivaa, pari tuntia hurahti kuin siivillä. Sitä odotellessa, että uusi miitti tulisi 🙂

  2. Oli kivaa :). Ens kerran jos törmätään salilla nii uskallan tulla moikkaamaanki :D.

    1. Hahah, ehdottomasti! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *