TÖISSÄ VUODEOSASTOLLA – SAIRAANHOITAJAN ROOLI

Mistä asioista työvuoro koostuu vuodeosastolla työskennellessä? Itse olen työskennellyt vain erikoissairaanhoidon vuodeosastolla, mutta uskon työvuorojen olevan melko samanlaisia missä tahansa vuodeosastolla.

Aamuvuorot alkaa yleisesti kello 7. Eri osastoilla on oma tapansa laittaa jonnekin taululle ylös hoitajat per vuoro ja nimen perään sitten ne potilaat joita kyseinen hoitaja vuorossaan hoitaa. Varahenkilöstössä työskentelevälle hoitajalle on tuttua se, että joka vuorossa potilaat on aina uudet. Raportin lukemiseen joutuu luomaan oman tyylinsä, että löytää ne ydinasiat koneelta kohtalaisen ripeästi.

Yövuoro antaa yleensä nopean raportin potilaista aamuvuoron hoitajille. Jos potilaat ei ole tuttuja entuudestaan, aamuvuoron hoitaja lukee perusteellisen raportin yövuoron raportin jälkeen koneelta. Koneelta tarkistetaan omien potilaiden, joita on yleensä kolmesta kuuteen, perussairaudet, syy miksi potilas on nyt sairaalahoidossa, allergiat, mahdolliset hoidonrajaukset, lääkitykset, voimassa olevat lääkärien määräykset ja itse usein katson myös viimeisimmät verikoetulokset. Näitten lisäksi katson, että miten edelliset päivät on menneet, miten potilas liikkuu, miten hoitaa vessa-asiat yms. Voinnin arvion vuoksi katson myös viimeisimmät vitaaliarvot eli verenpaineen, lämmön, saturaation ja pulssin.

Raporttilapusta pitäisi siis käytännössä pystyä kertomaan kaikki oleellinen mikä potilaan hoitoon liittyy. Itselleni tuo lappu on henki ja elämä ja voi sitä tunnetta kun oot unohtanut / hävittänyt sen lapun jonnekkin! Kauhea fiilis! Onneksi oon aina löytänyt sen joko lääkehuoneen pöydältä tai omasta rintataskusta 😀

 

Kun olen lukenut raportin kaikista potilaistani, kello on noin 7.30., menen lääkehuoneeseen tarkistamaan potilaan lääkityksen. Yleensä osastofarmaseutti tai edellinen iltavuoro on jakanut lääkekuppeihin valmiiksi potilaalle kuuluvat lääkkeet. Lääkkeet jaetaan siis käsin yksitellen, purkista ottamalla. Lääkkeet tarkistetaan jo jaon jälkeen toisen hoitajan toimesta. Silti vielä kertaalleen itse tarkistan kipon sisällön, että tiedän mitä vien potilaalle ja täsmäähän se varmasti lääkelistan mukaisesti. Monella potilaalla menee yleensä omien peruslääkkeiden rinnalla esimerkiksi suonensisäinen antibiootti tai kortisoni tai vatsansuojalääke, tai vaikka nesteenpoistolääke, kello 8.00 tai viimeistään kello 10.00, joten sekoittelen ja annostelen suonensisäiset lääkkeet ja vien ne sitten tippumaan potilaille.

Nenänpäämittari

Kun menen potilashuoneeseen tarkistan sen potilaan nenänpään, mittailen verenpaineen ja tarvittavat muut mittaukset, joita voi olla lämpö, hapetus, paino ja vaikka verensokeri. Nenänpäämittari on todella hyvä opetella. Kun katsot potilaan kasvoja, ne kertovat jo paljon potilaan voinnista. Välttämättä mittausluvut ei vielä kerro mitään, mutta jos sulla herää fiilis potilaan tilasta, että kaikki ei välttämättä ole ok, kannattaa sitä kuunnella ja pitää potilasta tarkemmin silmällä tai konsultoida vaikka kollegaa.

Vuodepotilaat autellaan ennen aamiaista vessahommiin alusastialle, tai sit vaihdellaan vaippa ja käännellään ruokailuasentoon. Tarvittaessa syötetään ja omatoimiset patistellaan vuoteesta ylös aamiaiselle.

Näitten hommien jälkeen kello on yleensä noin puoli yhdeksän – yhdeksän, siinä välissä on hoitajien aamukahvin paikka. Monella potilaalla on hyvä vainu siitä, milloin potilaan omahoitaja kaataa kahvia kuppiinsa, nimittäin soittokellot soivat usein juuri silloin kun aiot hörpätä kahvia. 😀 Yhdeksän jälkeen alkaakin arkiaamuisin sitten lääkärin kierrot. Omien potilaiden kiertoa odotellessa, vuodepotilaat käytetään tarvittaessa suihkussa kahden hoitajan toimesta tai tehdään aamupesut vuoteessa, vaihdetaan vaipat ja korjataan asento, ettei pääse syntymään painehaavoja. Lääkäreiden kierrot venyy yleensä noin kello 12.00 tai jopa 12.30 saakka. Sitä ennen ei hoitaja pääse lounaalle. Tässä välissä kuitenkin jokaisen potilaan oma hoitaja jakaa lounaat omille potilailleen, jollei potilas ole omatoiminen ja mene ruokailemaan päiväsaliin.

Osastoilla voi kiertää useamman erikoisalan lääkäri tai sitten vain se yksi lääkäri. Lääkärinkierrolla hoitajana sinun tulee tietää asiat joista olisi hyvä mainita lääkärille. Miten potilas on jaksellut, miten nestetasapaino on pitänyt, onko vatsa toiminut, onko kipuja, sekavuutta, levottomuutta, kuumeilua tai mitään muuta erityistä. Yhdessä potilaan ja lääkärin kanssa sitten tehdään kierto. Kierrolla tarkistetaan verikoetulokset ja tämän hetkinen kunto ja vointi. Näiden perusteella tehdään tarvittavat lääkemuutokset, suunnitellaan jatkotutkimukset joita voi olla esimerkiksi erilaiset röntgenkuvaukset, uudet verikoetutkimukset, tähystykset tai jopa leikkaukset. Lääkäri kirjaa hoito-ohjeet ja määräykset ylös koneelle, josta sitten hoitaja lähtee toteuttamaan määräyksiä yksi kerrallaan.

Hoitaja päivittää kierron jälkeen tarvittaessa potilaan henkilökohtaisen lääkelistan, poistaa lopetetut lääkkeet ja lisää sinne uudet aloitetut lääkkeet. Lääkelistan päivittäminen pitää joillain osastoilla tehdä kello 13 mennessä, että iltavuoroon tulevat hoitajat jakavat potilaiden lääkkeet oikein, uuden lääkelistan mukaisesti. Hoitaja siis tulostaa myös uuden päivitetyn lääkelistan ja vie sen lääkehuoneeseen entisen tilalle.

Lääkärin määräysten mukaisesti päivitetään potilaan hoitosuunnitelmaa, että seuraavaan vuoroon tulevakin sitten tietää miten potilaan kanssa pitää tehdä. Päivän aikana hoitaja tyhjentää potilaidensa mahdolliset virtsakatetrit ja dreenit, hoitaa haavat, vaihtaa vuodepotilaan asentoa, käyttää potilaansa suihkussa, syöttää, käyttää vessassa,  muistaa lääkitä potilaansa oikeaan aikaan, valmistelee potilaitaan tutkimuksia varten, vie heitä tutkimuksiin, tarkkailee potilaan vointia ja tarvittaessa reagoi voinnin muutoksiin. Hoitaja laskeskelee myös nestetasapainoa, eli sitä minkä verran ihmiseen menee nestettä ja minkä verran sieltä tulee ulos. Tätä rumbaa suoritetaan sitten niitten omien potilaiden kanssa ja autellaan siinä sivussa sitä työkaveriakin.

Tämän lisäksi hoitaja on yhteydessä muihin hoitoyksikköihin tarvittaessa ja voi järjestellä jopa tutkimusaikoja. Hoitaja pyrkii soittelemaan myös omaisille ja pitämään heidät ajan tasalla.

Yksi iso osa hoitajan työstä on kirjaaminen koneelle. Jollet ole kirjannut ei ole tapahtunut, kuuluu sanonta jota hoitajat toteuttavat. Kaikki, ihan kaikki mitä päivän aikana kenenkin potilaan kanssa tapahtuu, pitäisi kirjata ylös. Tässäpä sitä onkin aina tekemistä, sillä harvoin kirjaaminen onnistuu sillä tavoin, että pääset jonkin askareen jälkeen suoraan kirjaamaan, vaan kirjaukset voivat jäädä sinne viimeiselle työtunnille, ja sitten yrität muistella aamun ekoja tunteja, että mitäs me tehtiin minkäkin potilaan kanssa.

Kotiuttaminen / jatkohoitoon siirtäminen

Jos potilas on siinä kunnossa, että hän kotiutuu tai siirtyy terveyskeskukseen jatkohoitoon, hoitaja järjestelee siirron. Kotiutuessa hoitaja varmistaa, että potilas pärjää kotona. Jos ei pärjää, hoitaja ottaa yhteyttä esimerkiksi kotisairaanhoitoon tai omaisiin ja ilmoittaa hoidontarpeesta. Hoitaja tilaa kyydit, lähtipä potilas sitten kotiin tai terveyskeskukseen. Myös omaisille on tärkeätä ilmoittaa potilaan muuttuneesta sijainnista.

Kun potilas siirtyy terveyskeskukseen hoitaja soittaa sinne itse raportin. Tämän jälkeen hoitaja tekee oman ”epikriisin” eli hoitotyön yhteenvedon potilaan hoitojaksosta. Tästä pitää selvitä potilaan tulotilanne, hoidon tarve, se mitä on tehty ja mikä on hoidon tulos ja jatkohoito. Tämä tieto siirtyy Kanta.fi arkistoon, josta potilaalla itsellään on mahdollista se käydä lukemassa.

Joskus kaiken tämän keskellä hoitaja ottaa vastaan uuden potilaan, jos osastolle on sellaisia tulossa. Uudelle potilaalle pitää järjestää huonepaikka, tehdä koneelle hoitotyönsuunnitelma, jakaa lääkkeet ja tietenkin tarkistaa se vointi tullessa. Mahdollisesti pitää auttaa vaihtamaan vaatteet, aloittaa tarvittaessa lääkitykset yms. eli hommaa kyllä riittää. Yleensä me pyritään aamuvuorossa ohjaamaan uudet tulijat iltavuorolle, sillä aamun aikana ei oikeasti ole yhtään ylimääräistä aikaa, mutta jos on pakko ottaa niin kyllähän sitä sitten otetaan vastaan se uusi tulokas. Tässä ohessa tietysti myös muut potilaat soittavat kelloa ja hoitajana yrität tietenkin huomioida kaikkia parhaan kykysi mukaan. Joskus täytyy kuitenkin priorisoida.

Tämän touhun lomassa hoitajan tulisi keretä pitämään oma lounastauko ja käymään tarvittaessa vessassa. Joskus potilaat ovat huonokuntoisia ja soittavat usein soittokelloa pyytäkseen apua erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi vessassa käyntiin tai asennonvaihtoon. Silloin se työ mitä olet tekemässä koneella eli ns. paperihommat keskeytyy ja sinä pomppaat sinne potilaan luokse.

Samat hommat toistuvat iltavuorossa ilman tuota lääkärinkiertoa, tosin iltapäivystäjä kiertää osaston ja jos potilaiden voinnissa on jotain mistä haluaisit konsultoida lääkäriä onnistuu se tässä vaiheessa, tai sitten aina voi soittaa päivystäjälle.

Paljon sisältyy tekemistä työvuoroon vuodeosastolla. Paljon jäi varmasti myös kirjoittamatta. Esimerkiksi se kun joskus potilaan luona pitää vain viettää aikaa ja keskustella. Lisäksi hoitajat antaa potilaille ohjauksia, eli jos vaikka potilas saa uuden diagnoosin ja se tulee vaikuttamaan elämään, niin hoitaja on se joka potilaan ohjaa uusille urille tuon uuden diagnoosin kanssa siinä alkuvaiheessa. Hoitaja on myös se, kuka järjestelee ne jatkokontaktit sairaalan ulkopuolelle. Huh huh, ihan hengästyttää.

Työntäyteistä, miltäs kuulosti työvuoro vuodeosastolla?

Kuvat: Unsplash.com

Kommentit (2)
  1. Sulla on tosi hyvä blogi, mukavaa luettavaa ja tuntuu et voin samaistua tosi moniin sun postauksiin, muihinkin kuin sairaanhoitajuuteen liittyviin. Lähes joka päivä tsekkaamassa onko uusia postauksia 😀 t. Kollega

    1. mansikkapilvi
      24.4.2019, 12:45

      Kiitos Henni! Ihana kommentti 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *