Mansikkapilvi
Mansikkapilvi

TIE TÄHTIIN

Tänään on yksi mun elämäni mieleenpainuvimmista päivistä. Minulla on muutamia näitä päiviä muistissa, ihan kuten kenellä tahansa. Mieleen voi jäädä joskus negatiivisia asioita ja sitten niitä positiivisia ja iloisia asioita. Tällä kertaa on yksi elämäni iloisimmista päivistä.

Kuten olenkin täällä ja instagramin puolella kertonut, hain keväällä kouluun. Minulla on pitkään ollut ajatuksissa jatko-opinnot, mutta suunta on ollut hiukan hukassa. Sain esimieheltäni vuosi sitten kuulla viisaat sanat; kyllä se suunta sieltä joku päivä selkenee, kun annat ajan kulua. Niinhän se suunta minulle sitten selkenikin. Viime syksynä jo päätin, että tulevana keväänä haen ylempään ammattikorkeakouluun, kliinisen asiantuntijan koulutukseen.

Niin minä sitten hain kouluun. Ja kuten varmaan alkupohjustuksesta osaattekin jo päätellä, sain opiskelupaikan! Tieto tuli tänään aamupäivällä Mä pääsin kouluun! En ole edelleenkään unohtanut sitä fiilistä mikä mulla oli silloin kun sain tietää päässeeni opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Se fiilis oli tänään taas läsnä, mutta ehkä vielä potenssiin kymmenen. Jotenkin mä niin aliarvioin itseäni, omaa osaamistani, älyä ja kaikkea. Ajattelin, että voinhan mä kokeilla, mutta että pääsisin sisään tuntui kaukaiselle ajatukselle.

Mun vanhemmat ei ole mitenkään korkeakoulutettuja, vaikka työelämässä he ovatkin olleet aina. He on perusduunareita. Isä on maanmittauslaitoksella töissä, ollut varmaan niin kauan kuin mä olen elänyt ja äiti on kokki. Minä en hakeutunut lukioon, koska en todellakaan olisi sinne koskaan yläasteen jälkeen päässyt. Onneksi kävin ammattikoulun kunnolla, opiskelin ja tein tehtävät parhaani mukaan, vaikka minusta valmistuikin sitten jotain ihan muuta kuin hoitaja, nimittäin leipuri-kondiittori. Sillä todistuksella sitten hain aikoinaan ammattikorkeakouluun.

Toki silloinkin emmin sitä pitkään, että haenko ammattikorkeakouluun. Haave sairaanhoitajan ammatista oli jo osittain kuopattu, koska en ollut käynyt lukiota ja ajattelin vain, että ilman lakkia ei amk:hon mennä. Jostain sain kuitenkin pontta, että kokeilenpa kuitenkin kepillä jäätä. Hain kahdesti ja pääsin sitten lopulta pääsykokeisiin ja sitten sisään. Joskus ajattelin, että kun nyt valmistuin sairaanhoitajaksi, olisi mun koulut siinä.

Kuitenkin viiden työvuoden jälkeen on mulla suuri palo taas lähteä kouluttamaan itseäni. Haluan oppia uutta ja edetä urallani. Isoin juttu on se, että pääsen ehkä tekemään jotain hyvin mielenkiintoista työtä. Rakastan kyllä tätä perustyötä mitä teen tällä hetkellä, mutta totuus on se, että tämä työ on raskasta ja syö omaa jaksamista niin fyysisesti kuin henkisestikin. Mulla on kuitenkin työuraa vielä monta vuosikymmentä edessä, että en tiedä mitä minusta olisi jäljellä työuran jälkeen, jos jatkaisin tätä nykyistä työnkuvaani. Lisäksi mä koen jatkuvaa tiedonnälkää. Jos minulla olisi yhtään enemmän älyä, haluaisin lähteä lääkikseen, mutta siellä taitaa tulla todellisuus (raja) vastaan 😀

Mä vaan päivittelen tätä koko ajan mielessäni; mä pääsin kouluun. Huikeeta! Nyt vaan pitää muistaa ilmoittautua läsnäolevaksi. Kouluhan alkaa jo parin kuukauden päästä. Eihän siihen ole enää juuri mitään aikaa. Us-ko-ma-ton-ta! Pakko myöntää; Olen kyllä vähän ylpeä itsestäni 🙂

Kommentit (16)

  1. Terhi

    Vau! Upea juttu, paljon onnea!!!

    • Noora

      Kiitos! On kyllä tosi wau juttu munkin mielestä! Ihan huikeeta 😀

  2. Möhköfantti

    Hurjan paljon onnea opiskelupaikasta, mahtava juttu kertakaikkisesti 🙂 Yksi asia pisti tekstissä kuitenkin silmään, nimittäin tuo ettei ”älli riitä lääkikseen”…HAH! Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon, että lääkikseen pääse ne, joilla on kovimmat persposket! Mikään kun ei ole vaikeaa, sitä pitää vain harjoitella 😉 Tsemppiä sinne ja muista, älä koskaan aliarvioi itseäsi <3

    • Noora

      😀 hahaha joo, sitä aina aliarvioi itseään. Ois kyllä maailman huikein juttu joku lääkis mut se on kyllä niin jotain utopistista etten osaa tosissani sitä ajatellakaan 😀

  3. Gggais

    Vau, hurjasti onnea!!! Itse olen lh ja parin yrittämisen jälkeen tammikuussa pääsin opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja voi sitä riemun määrää!! Haluan myös jatkokouluttautua ja nimenomaan yamk kiinnostaa, sitten monen vuoden päästä hehe. Oliko millaiset pääsykokeet sulla nyt kun hait yamkiin? Ja eikä pidä työelämässä olla joitain vuosia…? Ellen ihan väärässä ole.

    • Noora

      Kiiiitos 🙂 🙂

      Pitääpä tehdä postaus näistä pääsykokeista ja kertoa tarkemmin 🙂 Joo, kolme vuotta vaatii työkokemusta, että voi hakea.

  4. Satu

    Hurjasti onnea koulupaikasta. Kirjoituksesi kolahti myös taustasi takia. Kuulostaa hyvin tutulta. Itse opiskelen vielä sairaanhoitajaksi, tykkään hoitajan työstä lähärinä ja odotan jo, että pääsen tekemään myös sairaanhoitajana. Silti tiedän jo, että aion opiskella tulevaisuudessa lisää. Odotankin jo postauksiasi alkavista opinnoista 🙂

    • Noora

      Huikeaa, että sullakin jo tavoitteita on 🙂

      Joo, tästä tulee varmasti kirjoiteltua aika paljon 😀

  5. Jonna

    Eikä!!! Miljoonasti onnea koulupaikasta!!😍 🙌🏼🔥

    • Noora

      Kiitos 😀 <3 <3 AIVAN HUIKEAA!

  6. Nora / Dreamer Achiever

    Huippua! Onneksi olkoon ja tsemppiä syksyyn! 🙂

    • Noora

      Kiitos, eka tehtävä jo tulikin 😀

  7. Jee

    Hurjan paljon onnea opiskelupaikasta!
    Kiva myös kuulla että säkin olet leipuri-kondiittori, täällä myös yksi sellainen. Tykkään toki leipoa niin epäterveellistä kuin terveellistäkin, mutta terveellinen ruokavalio on suuremmassa roolissa elämässäni. Se ala on kuitenkin myös aika huono palkkaista, pohjosemmasta ei edes löydy alan töitä, joten joutuu vain tyytymään muihin töihin ja olisi kiva pystyä elämään ihan normaalisti. Oonkin harkinnut alan vaihtoa sillä haluaisin ravintovalmentajaksi tai ravitsemusterapeutiksi auttamaan ihmisiä syömään paremmin tai fysioterapeutinkin homma kiinnostaisi 🙂
    Leivotko sä vielä? 🙂

    • Noora

      Joo, elintarvikeala on aika huonopalkkaista ja töitä leipureille on melko vähän. Mä leivon kotona silloin tällöin jotain sämpylöitä ja makeita. 🙂 Mut vähissä on leivoskelut kyllä 🙂

  8. Jenni

    Onnea koulupaikasta!
    Kiinnostaisi myös postaus opintojen toteutuksesta, aiotko opiskella töiden ohella vai täysipäiväisesti ym. 🙂

  9. NiinaK

    Hienoa! Onnea 🙂

    Mutta ammattikoulusta mennään juuri Ammattikorkeakouluun. Suurimmalla osalla ammattikoulututkinto alla. Se ei vaadi missään nimessä lukiopohjaa. Opinnot on tehty niin, että ne sopivat juuri ammattikoulun käyneille, jonka vuoksi ammattikorkeakouluun otetaan mielellään juuri ammattikoulu- pohjaisia.

    Yliopisto asia erikseen. Vähän oli meillä opiskelemassa opettajaksi amispohjalla.

    terkuin Opettaja

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.