SAIRAANHOITAJAN AMMATTI – MITÄ TE KYSYITTE?

Saitte kysyä minulta noin viikko sitten instagramissa mieltänne askarruttavia asioita liittyen sairaanhoitajan ammattiin. Sainkin kysymyksiä todella paljon, sairaanhoitajan ammatti selkeästi kiinnostaa. Voi olla, että joudun jakamaan vastauksia useampaan eri postaukseen, sillä vastaukset ei ole välttämättä kovin lyhyitä, mutta katsotaan.

Miltä tuntuu hypätä valmistumisen jälkeen työelämään?

Se oli jotenkin todella ahdistavaa ja jännittävää. Sitä vaan mietti sitä vastuuta, mikä tyyliin yhdessä yössä siirtyi omille harteille. Opiskelijan roolissa esimerkiksi vastuu lääkehoidosta on aina jollain valmiilla sairaanhoitajalla. Sitten kun valmistut, vastuu on täysin sinun. Tätä tuli mietittyä paljon. Se on yksi askel siihen, miten me henkisesti valmistaudutaan työuraan. Nämä ahdistukset, jännitykset ja pelot kuuluu siihen ammatilliseen kasvuun ja ne täytyy osata käsitellä. Pitää uskoa ja luottaa itseensä ja siihen, että aina, ihan aina on apua saatavilla. Joku kollega osaa neuvoa aina, tai jos ei osaa, niin lääkäreiltäkin voi kysyä, vaikka vastaukset saattaa olla joidenkin suusta nuivia, mutta he vastaavat kyllä.

Kuinka paljon tarvii matikkaa opiskelussa ja itse työssä?

Sanoisin, että opiskeluiden aikana sitä tarvitsee enemmän. Lääkehoidon kursseja on useita ja yleensä jokaista harjoittelua ennen (ainakin meillä) oli lääkelaskujen tentti. Tentin pystyi tekemään kolme kertaa (eri päivinä tosin), jos ekalla kerralla laskut ei menneet läpi. Ei ne minullakaan aina läpi menneet ensimmäisellä yrittämällä. Työssä laskuja joutuu joskus tekemään, kun annostuksia pitää laskea. Laskin on toki aina apuna, ja näissäkin tilanteissa työkavereita voi vaivata ja varmistaa, että laskiko annoksen oikein. Työelämässä sitten lääketentit tehdään viiden vuoden välein ja jos tentit ei mene kolmella yrittämällä läpi, lääkeluvat lähtee pois ja joutuu hiukan sitten kertailemaan laskuja, ennen kuin pääsee yrittämään uudelleen tenttimistä.

Minkälaisella osastolla työskentelen?

Tällä hetkellä työskentelen varahenkilöstössä kiertävänä sairaanhoitajana. Tätä työtä olen tehnyt siitä lähtien kun muutin Jyväskylään. Kierrän erikoissairaanhoidossa konservatiivisia osastoja. Niihin kuuluu sisätautien-ja keuhkosairauksien osasto, sydänosasto, neurologian osasto, syöpätautien- ja hematologian osasto. Tämän lisäksi teen ajoittain vuoroja sydänvalvonnassa ja yksittäisiä vuoroja olen tehnyt neurologian valvonnassa. Lisäksi omaan kiertoalueeseen kuuluu päiväsairaala. Täällä potilaat käy ottamassa lääkeinfuusioita esimerkiksi 8 viikon välein, kotoa käsin. Me mennään varahenkilöstössä aina sinne missä tarvitaan. Osastot vaihtuvat päivittäin, harvoin ollaan useampaa vuoroa samalla osastolla putkeen.

Miten hemmetissä näistä pääsee läpi?

Tarkoitatko opiskeluja? Lukemalla 🙂

KK-palkka? Pääseekö opintojen ohella jo töihin ja vinkkejä hakemiseen (opintoihin)?

Kuukausipalkka vaihtelee paljon siitä missä olet töissä ja missä päin olet töissä. Itselläni kuukausipalkka on noin 2400€. Tähän päälle tulee sitten kokemuslisä, joka tulee ekan kerran, kun on viisi vuotta työkokemusta täynnä ja muut mahdolliset työstä muotoutuvat lisät. Itse tein kyllä töitä jo opintojen ohella. Ne valmistaa mukavasti työelämään, ettei kaikki sitten ole niin uutta kun valmistuu.

Tehdäänkö me töissä muuta kuin juodaan kahvia?

Kahvitauot kuuluu meidänkin päivään ja joskus ei ole aikaa istua siellä kahvihuoneessa, vaan samaan aikaan täytyy tehdä töitä. Se onkin hiukan epäreilua.

Ohjaatko itse opiskelijoita?

Ohjaan ja ihan mielelläni ohjaankin. Minulla on käynyt hyvä tuuri opiskelijoiden kanssa ja he ovat olleet upeita ihmisiä ja hyviä hoitajia 🙂

Mistä tiesit, että juuri sairaanhoitaja on sulle oikea ammatti?

Se onkin jännä, että sen vain tietää. Ihan pienenä lapsena halusin tälle alalle töihin, koska lääkärit tienasi mun tietojen mukaan paljon. Sitten kun jouduimme lapsena pikkuveljeni vuoksi käymään sairaalassa, huomasin, että rakastin sitä sairaalan tuoksua ja olin vaan niin innoissani aina. Toivoin joskus, että voi kun minullekin kävisi jotain ja joutuisin sairaalaan tutkimuksiin. Teininä yleisurheilussa meni polvet ja jouduin vuoden ajaksi sellaiseen tutkimukseen mukaan. Siihen kuului magneettitutkimuksia yms muita testejä. SE OLI PARASTA AIKAA IKINÄ. Joskus jäin istumaan risteykseen ja odotin kolaria, että näkisin ensihoitajia tai sen vammapotilaan. Valitsin tietyn risteyksen, koska tiesin siinä tapahtuneen aiemmin moottoripyöräonnettomuuden ja yksi henkilö oli kuollut kolarissa.

Näin kaupassa epileptisen kohtauksen ja olin ensihoitajien luona ja sanoin, että voin auttaa jos tarvitsette apua. Olin lapsi. Se adrenaliiniryöppy mikä noissa akuuteissa tilanteissa aina tuli, oli koukuttava ja huumaava. Silloin jotenkin tiesin, että tämä ala on se mitä haluaisin tehdä. Akuuttihoitotilanteissa saan edelleen tuon samaisen adrenaliiniryöpyn. Plus sitten ne kohtaamiset ihmisten eli potilaiden kanssa. Ne keskustelut mitä joidenkin kanssa pääsee käymään kasvattaa mua ihmisenä joka kerta enemmän ja enemmän. Ymmärrän elämän rajallisuuden, eikä ikä tarkoita aina automaattisesti sitä, että sairaudet tulee vasta vanhetessa. Nuoret ihmisetkin sairastuu ja joskus valitettavasti kuolee. Elämä on tässä ja nyt. Jos sinulla on unelmia ja haaveita, tee kaikkesi saavuttaaksesi ne. Yritä elää onnellista elämää. Olen todella kiitollinen, että saan työskennellä tällä alalla ja nähdä tämän puolen ihmisten elämästä ja olla läsnä näissä tilanteissa.

Nykypäivänä tämä ala on menossa väärään suuntaan. Aivan vääristä paikoista säästetään ja kaikki revitään hoitohenkilökunnan selkärangasta. Ihmisten kohtaamiselle ei jää enää samalla tavalla aikaa.

Haittaako omat sairaudet? Jos on esimerkiksi lääkitys ahdistukseen, saako työskennellä?

Riippuu varmaan paljon, että mitä sairauksia sinulla on. Jos nyt puhutaan vaikka tästä ahdistuneisuushäiriöstä, niin se missä työskentelet, vaikuttaa paljon myös varmasti omaan jaksamiseen ja ahdistukseen. Jos oireilet kovin herkästi, voi esimerkiksi muiden ahdistus siirtyä sinuun ja välttämättä psykiatriset osastot ei ole sinun juttusi. Nämä asiat on kuitenkin yksilöllisiä. Varmaankaan hektiset työpaikat ei välttämättä sovi ahdistuksesta kärsivälle, mutta kuten sanoin, nämä on yksilöllisiä juttuja. Jokainen tuntee itsensä ja omat voimavarat. Onneksi sairaanhoitajille on monia erilaisia työpaikkoja olemassa 🙂

Mitä ennen harjoitteluita kannattaa kerrata?

Riippuu harjoittelusta, mutta itse en sillä tavoin hirveästi kertaillut ennen harjoitteluita. Asiat ei sillä tavoin kuitenkaan pysy päässä, ainakaan mulla, että niihin (potilastapauksiin) voisi mitenkään valmistautua etukäteen. Toki teorian oppii koulussa, mutta työn oppii tekemällä. Se, että kuuntelet tunneilla ja opiskelet tentteihin ja tehtäviin, pitäisi riittää. Mutta, se mitä itse kaipasin silloin opiskeluaikoina oli, että ne asiat mitä opetettiin ennen harjoitteluita, käytäisiin uudelleen läpi harjoitteluiden jälkeen. Jotenkin eri asioiden merkityksen tajusi ihan uudessa valossa, kun oli päässyt konkreettisesti näkemään erilaisia potilaita, lääkkeitä yms.

Pystyykö ensimmäisen vuoden jälkeen työskentelemään vanhainkodissa ja kuinka vaikeaa on saada töitä…opiskelijana?

En ole ihan varma, miten tämä kysymys päättyy, mutta laitoin sen noin. Periaatteessa varmasti perushoitajan / lähihoitajan keikkaa voisi jostain saadakin. Itse möin mansikoita ensimmäisenä kesänä. Meillä opinnot kylläkin alkoi Tammikuussa. Aika nopeasti siitä sitten aloin kyllä keikkailemaan. Olisiko minulla ollut jotain 60-80 opintopistettä kasassa. Silloin kun itse olin opiskelija, ei ollut mitään ongelmaa saada töitä. Olen saanut sen käsityksen, että nykyään on hankalampaa saada opiskelijana töitä, koska valmiitkaan hoitajat eivät välttämättä saa töitä.

Mikä oli opiskeluaikoina raskainta? Entä mikä oli kivointa?

No opparin työstäminen oli omalla tavallaan raskasta. Lisäksi itse tein raskaaksi opiskelut työskentelemällä niin paljon, mutta toisaalta se oli myös kivointa. Monet ensimmäisistä potilaista opiskeluajoilta on jäänyt mieleen, tavalla tai toisella. Kivaa oli myös ihanat luokkakaverit ja koko se meidän luokan yhteishenki 🙂

Tässäpä ensimmäinen osa kysymyksistä. Samanlainen määrä kysymyksiä vielä jäljellä 🙂 Palaan niihin myöhemmin. Sairaanhoitajan ammatti, onko vielä jotain mitä haluaisit siitä tietää?

Kommentit (13)
  1. Moi! Valmistun tod. näk. jouluna sairaanhoitajaksi, ja suuntaudun psykiatriaan. Olen mielenterveys – ja päihdetyöhön erikoistunut lähihoitaja myös. Mua ahdistaa ihan hirveesti esim. kanylointi koska sitä kokeiltiin koulussa KERRAN ja harkoissa ei tullut kuin muutama mahis kokeilla.. Haluaisin kuitenkin oppia hyvät perustaidot sairaanhoitajana. Saako työelämässä tähän apua vai oletetaanko että nämä pitäisi jo osata?

    1. mansikkapilvi
      27.1.2019, 10:53

      Joo saat totta kai apua! Sä voisit kysyä vaikka sun luokkakavereilta, että jos joskus koulun jälkeen jäisitte treenaamaan kanylointia. Meidän koulussa se ainakin onnistui. Myös jos teet vielä harjoitteluita jossain tai vaikka keikkaa, niin voit kysyä työkavereilta, että saisiko heillä harjoitella kanylointia. Jos taas et ehdi ennen valmistumista harjoittelemaan, niin sitten ”harjoittelet” työelämässä. 🙂

  2. Ihan mielenkiinnosta, onko oikeasti sielläpäin noin, että jopa valmistuneena olisi vaikeaa saada töitä? Pk-seudulla on ainakin huutava pula hoitajista! Opiskelijoillekin keikkaa riittää enemmän kuin ehtii tehdä. Ja toinen asia, ihan vaan mielenkiinnosta. Oletko ollut harjoittelussa tai töissä muualla kuin osastolla ja päivystyksessä? Sun teksteistä saa kuvan että oot selkeästi ”akuutti hoitaja”, olis kiva kuulla sun näkökulmaa myös erilaisista ympäristöistä. 😊

    1. mansikkapilvi
      27.1.2019, 20:55

      Joo, täällä esim kesätöistä erikoissairaanhoidossa taistelee aina myös valmiita sairaanhoitajia opiskelijoiden rinnalla. Voi oikeasti sanoa olevansa onnekas, jos pääsee keskussairaalalle töihin. Toki, terveyskeskukset ottaa kaikki ketkä sinne vain haluaa, siellä se työtahti taitaa vaan syödä työmotivaation, eikä sellainen houkuttele ketään 🙁 valitettavasti.

      Ja joo, mä siis opiskeluaikoina kiersin kaikki mahdolliset erilaiset harkkapaikat läpi. 😀 Pitääkin joskus listata mun harkkapaikat ihan blogiin saakka 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *