SAIRAANHOITAJAOPISKELIJAT

Jokainen hoitaja on joskus ollut opiskelija. Olen tässä lähiaikoina jutellut muutaman kollegan kanssa siitä ajasta kun me itse oltiin opiskelijoita. Kenelläkään meistä se aika ei ole vielä unohtunut muistista. Päinvastoin, me yritetään säilyttää tuo ajanjakso tuoreena muistissa, että sitten muistetaan kohdella oikein tulevia kollegoitamme heidän harjoittelujaksoillaan. Paljon nimittäin näkee sitä, että opiskelijoita ei osata kohdella oikein. Olemalla epämiellyttävä ohjaaja sun opiskelijaa kohtaan, sä et kasvata sun opiskelijasta myöskään miellyttävää kollegaa. Se miten sinä ohjaajana kohtelet sun opiskelijaa, näkyy myös tulevaisuudessa tämän opiskelijan toiminnassa.

Jokainen nykyinen ja entinen sairaanhoitajaopiskelija muistaa ne harkkapäivät, kun piti näyttää ohjaajille ja kaikille muille, että miten on ehdottoman kiinnostunut juuri tästä kyseisestä erikoisalasta. Oikeastaan IHAN KAIKKI mikä liittyy hoitotyöhön kiinnostaa niin älyttömästi. Opiskelija on se, joka on aina valmiina lähdössä auttamaan jos joku hoitaja huikkaa apua. Hoitajaopiskelija on se, joka käy kuittaamassa kellon kun kukaan muu ei sitä ehdi tehdä, koska pitäähän sun nyt näyttää aktiiviselle, herran jestas, muuten ei mee ehkä harkka läpi.

 

Opiskelijana harjoittelussa ollessa sun pitää olla super-skarppi koko ajan. Sun pitää kysellä, sisäistää ja vastailla ohjaajan kysymyksiin, joka testaa sun tietotasoa. Se tunne kun sun ohjaaja kysyy jotain tyyliin, et paljonko tätä lääkeainetta pitää vetää ruiskuun, että saadaan oikea määrä potilaalle. Silloin sun aivot lopettavat työskentelynsä ja vaikka kysymys olisikin ihan super helppo, sulla on olo, että miten en tajua tätä. Noi hetket on aina niin kuumottavia. Sä tiedät vastauksen, mutta et luota itseesi ja jotenkin et osaa yhtään siinä hetkessä ajatella. 😀 Ja ohjaaja vaan seisoo vieressä ilmeettömänä ja sulla hiki alkaa nousta iholle…

Mut muistatteko te entiset hoitajat (nykyisiltä opiskelijoilta en edes kysy, koska te muistatte varmasti) miten rankkaa toi kaikki oli?! Muistatteko sen miten harkkapäivän jälkeen vaan kaaduitte kotona sänkyyn ihan totaalisen väsyneenä ja kaikkensa antaneensa ja heti seuraavana päivänä sitten sama rutistus uudelleen?

 

Tämä asia tuli ajankohtaiseksi nyt kun itse jään jouluvapaille (tosin ensin painoin pari viikkoa kahdella ykkösvapaalla ja joukkoon mahtui myös tuplavuoroja). Mietin, että opiskelijatkin pääsee huilaamaan, MUTTA EIHÄN NE OIKEASTI EDES PÄÄSE! Ne jää tekee duunia kellon ympäri, nyt hyvällä lykyllä palkallista työtä tosin sentään, että me ”pidempään” alalla olleet päästään jouluna vapaille. Ai että noita opiskeluaikoja. Itsekin vedin kaikki joulut hoitsuopiskelijana töissä, rahaahan se toki tietää (minkä saa sitten maksella Kelalle kyllä takaisin…).

Ja joo, voisi sanoa, että oma valintahan se on olla töissä, mutta aina sitä ei voi valita, sillä ihmisten elämäntilanteet (rahatilanteet) on hyvin erilaisia.

Tsemppiä kaikille sairaanhoitajaopiskelijoille näin joulun aikaan, kuin sitten opiskeluihinkin! Tulee aika kun tekin saatte levähtää 🙂

 

Kommentit (4)
  1. KIITOS!!!! Tämä tuli niin tarpeeseen <3 t. sh-opiskelija

  2. Moikka!

    Teitkö sä opiskeluaikana sh-sijaisuuksia? Minut haluttaisiin kesäsijaiseksi aikaisempaan harkkapaikkaani ja vähän kuitenkin jännittää, kun olen vielä opiskelija enkä valmis sh. Kovasti kuitenkin haluaisivat minut sinne.

    Osaatko kertoa, miten opiskelijan tekemä sijaisuus eroaa saman työpaikan valmiin sh:n tekemästä työstä? I.v lupia ei varmaankaan ole? Se on mielestäni ihan hyväkin asia. Entä miten muuten? Huomioidaan kai se jotenkin, että sijaisuuden tekijä on kuitenkin vielä opiskelija eikä valmis sairaanhoitaja? Miten sinun sijaisuutesi meni jos sellaisia teit? Entä onko sulla kokemusta opiskelijoista jotka tekee sh sijaisuutta? 🙂

    1. mansikkapilvi
      16.1.2019, 19:16

      Moikka tuleva sh!

      Ihanpa järkevä ja asiallinen kysymys 🙂 Tein koko opiskeluaikani kesätöitä ja keikkaa keskussairaalassa. Tosiaan, itse olen aina ollut töissä erikoissairaanhoidossa, myös silloin opiskeluaikoina. Iv.lupia ei tosiaan ole sinulla ennen kuin olet valmis ja laillistettu sairaanhoitaja. Sinulla on siellä töissä kollegoita, jotka vastaa sun potilaiden iv. + muista lääkkeistä. Sinä olet tavallaan lääkehoidollisesti ”vapaa”. Joskus saattaa joutua viemään lääkkeitä potilaille, siis po. mutta ne on joku toinen sun puolesta tarkistanut. Riippuen myös tietysti siitä, että kuinka paljon sulla on jo kasassa opintopisteitä, kun niitä on tarpeeksi, voit toimia sh:n sijaisena, muuten olet lähihoitajan sijainen, tai näin ainakin omalla kohdallani meni. Muutoin olet kuin kuka tahansa hoitaja. Osallistut kiertoihin ja vastaat potilaan hoidosta. Kuitenkin aina ympärilläsi on ihmisiä keneltä kysyä neuvoa tai apua, jos jotain et tiedä tai osaa. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *