Mansikkapilvi
Mansikkapilvi

Odottelua päivystyspolilla

Odottelua päivystyspolilla

Oletko joskus joutunut päivystykseen mennessäsi odottelemaan kohtuuttoman kauan? Meneekö sinua pienemmällä vaivalla odotteleva ihminen edelle ja pääsee nopeammin vielä kotiinkin? Se ärsyttää, uskon sen.

Päivystyksen käytännöt ei vaan varmasti aukea ihmisille jotka ei asioista tiedä mitään. Ärsyttää lukea iltapäivälehdistä ja Facebookista kommentointia siitä miten hoitajat ei tee työtään ja tyhjässä päivystyksessä joutuu odottelemaan kohtuuttoman kauan.

Haluan nyt avata muutamia asioita miksi päivystyksessä joutuu odottelemaan.

Ensinnäkin, päivystyksessä potilaat hoidetaan kiireellisyys järjestyksessä. Ne ketkä meinaa kuolla käsiin tai kenelle aiheutuisi suurta haittaa sen vuoksi jos hoitoa ei aloiteta esimerkiksi 10 minuutin sisällä saapumisesta hoidetaan ensin, oli aulassa sitten kuinka monta kymmentä päätä tahansa odottamassa.

Odottelua

Päivystykseen tullessa sinut jututtaa sairaanhoitaja. Samalla kun hän kyselee sinulta sinun oireista ja vaivasta, niin samalla hän tekee hoidontarpeenarviointia. Sairaanhoitaja miettii sen, että kuinka nopeasti sinun on päivystyshoitoa vaativan ongelman kanssa kohtuullista odottaa. Painotan sitä, että päivystykseen tulisi hakeutua ensinnäkin vain siinä tapauksessa jos sinulla on päivystyshoitoa vaativa vaiva, joka ei voi odottaa seuraavaan päivään tai siihen kun oma terveyskeskus jälleen palvelee. Päivystys ruuhkautuu usein näiden ei-päivystyksillisien vaivojen takia. Huomioi myös se, että ambulanssilla sinä et pääse automaattisesti suoraan lääkärille! Samanlainen hoidontarpeenarviointi tehdään ambulanssilla tuleville potilaille.

Päivystyksessä on triage-luokat joilla potilaat luokitellaan kiireellisyysjärjestykseen. Se vastaanottava hoitaja, eli triagehoitaja määrittelee sinun vaivan kiireellisyyden. Tiimeissä olevat hoitajat voivat muuttaa sitä kiireellisyyttä, jos verikokeissa tai voinnissa tapahtuu muutosta suuntaan tai toiseen, siihen reagoidaan ja triage-luokkaa voidaan vaihtaa. Joskus harmillisesti päivystykseen tulee paljon C tai D-luokan potilaita. Eli niitä yleisimpiä luokkia, ei niin kiirellisiä, ei välitöntä hoitoa vaativaa. Ja sitten jos heitä on useita niin jonkun täytyy aina odottaa, kaikkia kun ei voida mitenkään hoitaa yhtäaikaa, ei ole tiloja eikä henkilökuntaa. A ja B triageluokan potilaat menevät aina muiden edelle.

Huomioitava seikka on myös se, että päivystyksessä on useampia lääkäreitä yleensä kello 8-22 välillä. Jokaiselle lääkärille on määritelty se oma potilasryhmä joita he keskittyvät tutkimaan. Päivystyksessä on mm. kirurgeja, sisätautilääkäreitä, neurologi ja näistä jokainen tutkii vain niitä oman erikoisalan potilaita, paitsi jos on hiljaista tietyllä erikoisalalla, niin sitten autetaan muita tiimejä. Eli vaikka yhden huoneen ovi kävisikin ja sinne menee joku sellainen henkilö joka on tullut päivystykseen  sinun jälkeen ja näyttääkin vielä olevan paremmassa kunnossa kuin sinä, niin just se lääkäri ei välttämättä edes pystyisi sinua tutkimaan. Ei sisätautilääkärit tutki kirurgisiapotilaita eikä kirurgit hoida esimerkiksi diabeetikoita.

Hyväkuntoiset esimerkiksi sisätautilääkärille ohjatut potilaat joutuvat odottamaan myös joskus sen takia jos tuolla maakunnassa sattuu jotain hyvin akuuttia. Joku voi saada sydäninfarktin tai muuta hyvin akuuttia. Ambulanssi antaa päivystykselle ennakkoilmoituksen, jossa he kertovat milloin tulevat ja mitä tuovat. Tällöin valitettavasti se sisätautilääkäri joutuu keskeyttämään esimerkiksi just sun papereihin tutustumisen, VAIKKA juuri sinä olisitkin ollut vuorossa seuraavana. Hänen pitää keskittyä täysillä tähän akuuttiin potilaaseen,  joka on tulossa ja joka ei voi jäädä odottelemaan hoitoa vaan hänen hoito on aloitettava heti.

Mitenkäs sitten akuutit flunssat ja poskiontelovaivat ja kuumeilut. Jos yleisvointi on hyvä, niin nämä potilaat ohjautuvat joko peruslääkärille tai sitten sairaanhoitajan vastaanotolle. Yleensä tälle lääkärille joutuu odottelemaan kaikista pisimmän aikaa, koska yleensä näitä lääkäreitä ei ole kuin yksi ja yleensä nämä vaivat ei varsinaisesti ole sitä mitä päivystyksessä pyritään hoitamaan. Flunssat ja poskiontelovaivat sun muut perinteiset nuhaflunssat hoidetaan siellä omassa terveyskeskuksessa arkiaikana, tai siis pitäisi hoitaa.

Se on tietenkin hoitajien ja lääkäreiden vika

Jonot päivystyksissä ei helpota sillä, että hoitajien työtä haukutaan ja kritisoidaan. Hoitajat pystyvät tekemään asioita tiettyyn pisteeseen valmiiksi. Hoitajat pystyvät lääkitsemään kipeät potilaat vain perinteisellä Burana + Panadol kombolla, muuhun ei ole lupaa. Muut lääkkeet on lääkärin määräyksen takana. Kaiken lisäksi, lääkärit haluavat usein nähdä kipeän potilaan kipeänä, eikä lääkittynä, mutta toki esimerkiksi murtumien arviointiin ei kivunhoito vaikuta.

Hoitajat usein tilaavat verikokeita ilman lääkärin erillistä määräystä, ihan vain sen takia, että homma olisi sujuvampaa. Virallisesti niin ei tarvitsisi tehdä mutta hoitajat yrittävät nopeuttaa asioita, että sitten kun potilas menee lääkärin vastaanotolle, niin mahdolliset verikoetulokset olisivat jo lääkärin käytettävissä eikä enää tarvitsisi odotella niitä. Joskin kyllä usein sisätautilääkärit haluavat niin spesifejä tutkimuksia, että on parempi odotella se lääkärin määräys niistä verikokeista.

Paljon tulee myös kritiikkiä, että humalaiset häiriköt ja sekavat potilaat hoidetaan ripeämmin kuin kunnolliset ja rauhalliset potilaat. No, tässä on se näkökulma, että yritetään saada se päivystys rauhallisemmaksi. Päivystyksessä on usein lapsipotilaita, eikä heidän tarvitse nähdä sekavia, kiroilevia humalaisia. Toisekseen sekavasti käyttäytyvä ihminen sitoo yleensä useamman hoitajan itseensä, eli se on sitten pois kaikilta niiltä muilta ketkä päivystyksessä hoitoa odottelee. Eli toisin sanoen, kun nopeasti hoidettava eli pienellä vaivalla mutta paljon hoitajia työllistävä potilas saadaan eteenpäin, jää käsiä sitten muiden potilaiden hoitoon paremmin, vaikka se ehkä epäreilulta voi kuulostaakin.

Luin yhden esimerkin eräältä keskustelupalstalta. Henkilö valitti kun oli joutunut istumaan murtuneen jalan kanssa useita tunteja päivystyksessä. Henkilö oli kuulostellut vaivaansa pari päivää jo tätä ennen kotona, eli mikään tuore murtuma ei siis ollut kyseessä. Jos kärsii odotella murtuneen jalan kanssa kotona kaksi vuorokautta niin sitten muutaman tunnin odottelu päivystyksessä tuskin enää haittaa tekee. Näitä tällaisia asioita arvioidaan juurikin triagehoitajan toimesta, kun tehdään hoidontarpeen arviointia.

Saako töissä puhua muuta kuin työasioita?

Monet valittavat myös siitä kun hoitajat juttelevat keskenään, joskus jopa nauravatkin töissä vaikka aula pursuaa potilaita. Nämä hoitajat joilla on aikaa juoruta ja vitsailla, niin miksi he eivät hoida potilaita? No tästä päästään siihen, että hoitajat on todennäköisesti tehneet voitavansa. He odottelevat, että lääkäri antaisi lisää määräyksiä mitä tehdä. Voitte uskoa kun kerron, että joka ikinen hoitaja päivystyksessä toivoisi mielummin, että se päivystys olisi tyhjä kuin tupaten täysi ja hommia tehdään sen eteen, että ihmiset pääsisivät eteenpäin joko kotiin, terveyskeskukseen tai osastolle.

Monet myös valittavat sitä, että päivystyksen aula on ollut täysin tyhjä, siellä on vain joku Maija Meikäläinen ollut odottamassa pääsyä lääkärille. Tiedoksi vain teille kaikille aulaodottajille, että ne huonokuntoisimmat potilaat hoidetaan jossain ihan muualla kuin siellä käytävillä ja aulassa. Yöaikaan päivystyksessä on vähemmän työntekijöitä. Jos akuuttihoitohuoneessa on yksi vaikka elvytettävä, se sitoo jo neljästä viiteen hoitajaa, helposti. Miettikää, yksi potilas sitoo viisi hoitajaa?! Sitten siihen viereen pari muuta melkein yhtä akuuttia hoidettavaa. Mistä revitään hoitajat heille? Siinä tapauksessa se aulan Maija saa jatkaa valitettavasti odotteluaan.

On se kyllä ikävää kun joutuu omaa ammattiaan ja tekemisiään puolustelemaan. Mitenkä paljon iltapäivälehdissä kirjoitellaan vain kaikkea negatiivistä siitä mitä hoitajat tai lääkärit tekevät. Milloin olisi aika keskittyä johonkin positiiviseen?

Kommentit (105)

  1. Jenna

    Niin totta. Itekki joutunu oottaan kyllä päivystyksessä, mutta sh-opiskelijana ymmärtää mistä odotus johtuu, vaikka tajusin sen kyllä jo ennen opiskelun aloittamista. Viimeksi taisi mennä pe iltana, kaikkia tuloksia ootellessa yhteensä 9h ennenkuin jouduin osastolle yöksi… Mikäs siinä. Yritin olla mahdollisimman paikallaan kivun takia ja välillä ilmoittelin hoitajille karkaavasta papasta. 😀 Meni se ilta niinkin.

    Suurin osa melusta oli sitä kuinka ihmiset valittivat siitä kuinka kauan menee ja mitään ei kukaan tee. Noh, siinä menee hetkonen että labra saa tulokset, ct/röntgen kestää myös. Lääkäri ottaa muitakin siinä välissä ja hoitajat ei kaikkea voi tehdä. Mä jo itessään varaudun siihen että jos päivystykseen joutuu lähtemään niin se kestää vähintään 3h. Kyllähän se voi vähän ottaa päähän, mutta kaikki tekevät työtään niin hyvin kuin voivat.

    Positiivisesti voisin sanoa että kaikki hoitajat ovat aina olleet ystävällisiä kaiken kiireenkin keskellä. Yöllä yleensä huumorikin lentänyt jonkin verran. Kaikki tehdään niin hyvin kuin voidaan, ja yritetään olla ystävällisiä niitäkin kohtaan jotka olisivat hyvin voineet odottaa seuraavaan päivään/vaativat mahdottomia.

  2. san

    Hyvä kirjoitus! 🙂 Harmi että ihmiset näkevät asioissa vain yhden puolen..

  3. Hoitsu

    Totta joka sana! Saiskos tän iltalehden pääuutiseks niiden haukkujen jälkeen, mitä on oikeen pyydetty kansaa kirjoittamaan.
    Se on kumma että nykyään kaikki pitäs tapahtua sormia napsauttamalla, yksityisellä ehkä näin tapahtuukin, julkisella kyllä harvemmin suuren potilasvirran vuoksi. Omaiset on useasti vielä potilaitakin pahempia, jotenkin luulo että vaatimalla/pitämällä ääntä just sen oman omaisen hoito nopeutuu, vaikka just esim tutkimukset kestää. Osataan kyllä vaatia, mutta kiittäminen tuntuu olevan vaikeaa.
    Tosin onneksi suurin osa potilaista/omaisista on edelleen mukavia, ei tätä muuten jaksaisi 🙂

  4. Ph00la

    Hienoa kirjoitusta Nope. Toinen asia on sitten terveyskeskuksen pää. Asiakkaita on laidasta laitaan. Ensin ne luulevat, että tarvitsee päästä lääkärille kolme päivää kestäneen flunssan takia tai sitten, että meillä hoidetaan se akuutti rintakipu. Niin tai jos ”Kerran klo 15.00 soittaessani terveysasemalleni en saanutkaan päivystysaikaa, päätin mennä päivystykseen ja menen sinne suoraan jatkossakin”. Meitä terveyasemalla myös harmittaa ne potilaat. jotka menevät päivystykseen omin päin vedoten, ettei teille aikoja saa kuitenkaan. Meidänkin terveyasema hoitaa päivittäin 50-70 päivystyspotilasta, joka on yhdelle kaupungin alueelle paljon. Jotkut potilaat hämmästyvät, että meillä todella hoidetaan niitä lasten korvakipuja, poskiontelotulehduksia, työuupumuksia jne……

    Yhtä kaikki, uutisointi ei palvele meidän ammattia yhtään! 🙂

    • tellie

      Oletko kysynyt niiltä 3 päivää flunssaa sairastaneilta, miksi he tahtovat lääkärille? Jos, niin kuinka usein on ollut vastauksena, että kun olis tarve saada se *tun sairaslomalappu?

      Tätä saikkulappuasiaa on tuotu esille niin monesti, että suoraan sanoen en oikein ymmärrä, miksi se on vielä monelle jäänyt niin epäselväksi… Totta kai ymmärrän, että turhautaa ”hoitaa” potilaita, jotka tulevat paikalle turhaan, jos ihan terveydelliseltä kannalta katsotaan. Kaupan päälle pärskivät ties mitä influenssaansa muihin odottajiin ja henkilökuntaan, ei sitten yhtään minkään valtakunnan järkeä.

      Vaan kun potilaalle se ei ihan aikuisten oikeasti ole kovin turha asia, että hän (a) saa sairaspäivien ajalta palkkaa ja (b) pystyy selittämään työnantajalleen työpoissaolonsa olevan sairaudesta johtuva eikä asiatonta omaa lomaa. Toinen vaihtoehto olisi tietysti ottaa jopa useampi sata erkkiä tappiota sairaudesta ja selittämättömiä työpoissaoloja, jottei tulisi nähdyksi typeryksenä, joka luulee tarvitsevansa lääkäriä 3 päivää kestäneeseen flunssaan. Pitäisikö?

      Siksi toiseksikin jos potilaita tulee toistuvasti väärään paikkaan ihan riesaksi asti, voisi olla myös syytä katsoa omaa tiedotusta. Ehkä joku yksinäinen mummo soittaa huvikseen ensimmäiseen numeroon, että saa edes jotain ihmiskontaktia, mutta valtaosa potilaista tuskin nauttii siitä, että saa soitella pitkin vaihteita tai huomata soittaneensa väärään paikkaan, tai ehkä tulleensa jopa hoidattamaan sairauttaan väärään paikkaan.

    • Ph00la

      Hei Tellie, kysyn AINA potilaalta, onko sairauslomatodistukselle tarvetta! Sairaanhoitaja kirjoittaa 1-3 päivää lainvoimaista sairauslomaa seuraavista asioista:
      – akuutti hengitystieinfektio
      – kuume
      – tarttuva maha-suolitulehdus
      – naisen akuutti virtsatieinfektio
      – kuukautiskivut
      – migreeni

    • tellie

      Miksi ne flunssapotilaat sitten haluavat lääkärille, jos eivät saikkulapun perässä?

  5. Tiia

    Olisinpa lukenut tällaisen postauksen ennen kuin jouduin kesällä ensimmäistä kertaa sairaalan päivystykseen. 😀 En tiennyt YHTÄÄN mistä on kyse, en mitään päivystyksen periaatteita ja paniikissa vain odotin sen 7-8 h minkä siellä vietin. Se oli jotenkin pelottava kokemus, kun ei ollut koskaan ollut siellä ja ei koskaan tiennyt milloin pääsee tutkimuksiin tai koska pääsee kotiin. Odottelu tuntui tuhannelta vuodelta, vaikka tietysti siitä myös tajusin että ei ole elämästä ja kuolemasta itselläni kyse, mikä helpotti. 😀 Kun sitten tosiaan sinne huoneisiin katosi aika nopeasti ne ambulanssitapaukset ja muut vastaavat!

    Onneksi nyt taas tietää enemmän ja jos joskus sinne vielä joutuu niin ei tule yllätyksenä se odottelu! Tietysti tiesin että kaikki työntekijät siellä parhaansa tekee ja varmasti jokainen siellä toivoo että se päivystysaula olisi mahdollisimman tyhjä. Mielenkiintoinen postaus ja avasi kyllä silmiä paljon!

    • marita

      Voisiko olla potilaille joku selkeä kirjallinen selvitys päivystyspoliklinikan toiminnasta. En esimerkiksi tiennyt, että niinkin paljon päivystyksessä on erikoislääkäreitä joille ohjataan potilaita riippuen oireista.
      Ei myöskään vie hoitajalta paljon aikaa kun käy kertomassa aulassa odottaville potilaille odotusajan kestosta. Eikö nyt kuitenkin potilaat jakaudu ns. omahoitajille.

  6. Ella

    Aaamen!!

    Tän vois julkasta ihan iltasanomissa niin sais ihmiset tietoa mikä siellä kestää. Just esim labrat ei valmistu ihan sekunnissa. Ja juuri toi että hoitajia on aika kädetön tekemään mitää ihmeitä ennen kun lääkäri määrää mitä tehdään. Seki tuntuu tulevan joillekkin potilaille yllätyksenä 😀

    Ärysttää ku painaa duunia niskalimassa ja tekee oikeesti tärkeetä työtä ihmisten eteen niin saa vaa paskaa niskaa.. Toki me hoitajat välillä saadaan hyvääki palautetta mutta silti välillä tuntuu ettei vaa voimat riitä tähän työhön..

  7. vera

    Minä odottelin tulehtuneen umpparin kanssa tuntikausia niin että ehti puhjeta, hoitaja kävi tutkimassa ja sanoi että et kyllä noin kipeä voi olla. Hengenlähtö oli lähellä.

    • veera

      Henki lähtee puhjenneesta umpparista kyllä ani harvoin,koko urani aikana (se ei oo lyhyt) kukaan ei oo kuollut,ei edes peritoniittiset umpparit (jos osaat kritisoida umpparin kiireellisyyttä,niin varmaan tiedät myös mikä peritoniitti on).

    • efkkk

      Ja toinen asia että tiettyjä sairauksia ei edes osata hoitaa ja jos joutuu päivystykseen kohtelu on suoranaista vittuilua hoitajilta ettei voi ollla hätä kun siinä olet.. Lapissa kaikki muu sairaanhoito loistavaa paitsi päivystys 😐

  8. Julia

    Hyvä kirjoitus!
    On tosi ärsyttävää lukea, kun ihmiset haukkuvat kun ei päivystyksessä hoideta yms.
    Toivottavasti mahdollisimman moni lukisi tämän tai saisi tietää sen todellisen laidan 🙂
    Varsinkin ottaisi huomioon, että ei lääkäri osaa hoitaa jokaista potilasta, kun on erikoistunut johonkin muuhun, mihin kyseinen potilas ei tarvitse hoitoa.

  9. Nimetön

    Ikävä kyllä, tämän kaiken kun tietää, niin käy kuin itselleni. Kolme tuntia odottaen vain sen takia kun oli tiputettu jonosta. Lääkäri alkoi ihmetellä ja meni tämän paljastamaan. Seuraavalla kerralla taidan varmistaa puolen tunnin välein, että näin ei ole käynyt vaikka kuinka kiireellisyys yms. luokat on tiedossa.

    • odottaja

      Me odotettiin kiltisti yli kuusi tuntia ennenku kehdattiin häiritä hoitajia ja kysyä, että meneekö vielä kauan ja saatiin kuulla, että lääkäri on jo lähtenyt kotiin ja ei oo antanut tapausta kelleen muulle. Kannattaa siis jossain vaiheessa varmistaa, että on edelleen jonossa, vaikka se häiritsisikin hoitajia. En oo kyllä kuullu, että kukaan mollais hoitajia tai lääkäreitä. Syystemi vaan on alimitoitettu ja joskus sattuu unohduksia niinkuin kelle tahansa voi sattua.

  10. Veera

    Word. Niiiin totta. Ärsyttää tämä ihme hoitajien/terveyspalveluiden mollaaminen. Enkä edes ole mikään hoitsu, todellakaan! 😀 Olen aina, siis ihan aina, saanut hyvää ja asianmukaista hoitoa. Kerran jopa liiankin hyvää, kun oli viiltävä vatsakipu mikä olikin tyyliin pieru 😀 Mutta aina kun on ollut hätä, niin hoitoa on saanut nopeasti. Tuntuu, että nämä kitisijät hakeutuvat ihan minkä tahansa takia päivystykseen ja sitten itketään ku he eivät olekaan maailman napa. Kerran olin päivystyksessä kun käsi oli murtunut tooosi pahasti ja se oli ihan vääntynyt, niin eräs känni-akka alkoi huutamaan minulle sekä hoitajalle, että miksi mua hoidetaan ensin kun hänellä on kuitenkin pikkusormi nyrjähtänyt 😀 ÄÄÄÄHHH!! Tsemppiä. Varmasti suurin osa tajuaa, että parhaanne teette.

  11. Ben

    Ja sit on näitä ihmisiä jotka valittaa siitä että joutuu odottamaan 5h ilman ruokaa ja juomaa WTF?! Ei se päivystys ole mikään ravintola 😀 vettä saa vessan hanasta ja jos tohtii niin hoitaja saataa ehtiä tuomaan muovimukin. Ruokaa?! Haartmanin päivystyksessä on automaatit. Muualla ei välttämättä ole, ottakaa omat eväät 😀 en käsitä ihmisten kärsimättömiä asenteita.

    • JANTSI

      Joskus myös, ennen kuin syy selviää, saattaa vaatia toim.pidettä, niin 6 tunnin ravinnottaolo! 😊

    • Noora

      Totta sekin! 🙂

    • Eeva

      Sitten on ne jotka ovesta sisään päästyään alkavat vaatia ruokaa..

  12. Maija Leivo- Mattila

    Hyvä kirjoitus!! Paljon olis muutettavaa esim itse töissä kaupungilla, pois ei saa olla omalla ilmoituksella eli päivystykseen etenkin vkl on mentävä vaikka oliskin flunssa muuten se on palkaton poissa olo… Jos sais oma ilmoituksia käyttää vähenis esim flunssa potilaat…

    • Entinen päivystyksen hoitaja

      Jos työnantaja näin vaatii, hänen pitäisi järjestää työterveyshuolto myös viikonloppuna. Ei ole päivystyksen velvollisuus hoitaa kiireettömiä asioita vain sen takia, että työnantaja vaatii sairastodistuksen. Ja jos viikonloppuna sairastuu ja maanantaina ei kykene töihin, sinne terkkariin mennään sitten silloin maanantaina. Nää on just näitä asioita mitkä tässä maassa pitäisi laittaa kuntoon.

    • Nimetön

      Iteki erään kerran joutunu tästä syystä viikonloppuna päivystykseen, kun viikonloppuna sairastuu ja pitäis viikonloppuna mennä töihin nii silloi se on lähettävä päivystyksee ku muuta vaihtoehtoo ei oo. Maanantaina jos vie vasta todistuksen nii ei työnantajalle riitä. Pahalta on tuntunu ku on katellu muita aulassa istujia kun iteei ees tarvii hoitoo kun vaan sen perkelee lapun.

    • Noora

      Se on kyllä arsesta. Tohon pitäis keksiä joku ihan muu systeemi.

  13. Ee

    SIIS AAMEN! Terkuin päivystyspolilla töissä oleva!
    Tää pitäis printata sinne näkyville ja ihmisille pitäisi todella opettaa se mitä varten päivystys on. Ei olisi yhtä kova ruuhka kokoajan jos kaikki nuha,kuume ja pitkäaikasvaivat käyttäisivät niitä terveyskeskuksia!

  14. Pauliina

    On hyviä kokemuksia ja muutama huono… viimeksi luukulla arvioitiin käynnin syyksi migreenikohtausta ja päihtymystä. Oikeasti oli tullut vain helvetinmoinen isku päähän töissä, joka vei samana iltana leikkauspöydälle. Virhearviointeja toki sattuu ja onneks avokki tuli perässä korjaamaan mun antaman ensivaikutelman. Mutta migreenin löytyminen potilastiedoista tuntuu olevan se taikasana jonon hännille… varsinkin,jos erehtyy mainitseen päänsäryn.

  15. Lanssari

    Totta joka sana! Olen ensihoitaja itse ja ihmiset monesti soittavat ambulanssin omaiselleen/itselleen jotta pääsisi suoraan päivystävän lääkärin vastaanotolle.. Monta kertaa joutuu tuottamaan pettymyksen tästä haaveesta.
    Humalaisista vielä, että he ovat sen verran sekavia (puhe puuromaista, tasapaino ongelmia) että ei voida tietää onko kyseessä neurologinen löydös vai johtuuko kaikki 100% alkoholista.. Sen vuoksi esimerkiksi kaatuneet päänsä lyöneet humalaiset menevät monesti kiireellisiin potilaisiin..

  16. suvi

    Hyvä kirjoitus, mikä ois hyvä jokaisen lukea! Ite oon ollut potilaana ensiavussa ihan oikean hädän tullen ja mielestäni olosuhteisiin nähden (paikka oli tupaten täynnä) pääsin kuitenkin hyvinkin nopeasti hoitoon. Olen joutunut päivystykseen menemään myös ihan siksi, että olen sairastunut kesken työvuoron, jolloin ei enää oma tk ollut auki. Pakko siis hakea ns. saikkutodistus, jolloin se tuntui itsestäkin jotenkin ”nololta” kun tuntui ettei oikein kuulu tämän ”pikkuvaivan” takia päivystykseen ruuhkauttamaan vaan entisestään paikkaa.
    Olen toki kuullut paljonkin näitä ”joo mä istuin sielä 5h 39 asteen kuumeessa”-tarinoita. Ja henk.koht. varmasti itekin olisin aika k***ä otassa siinä vaiheessa, mutta epäilempä ettei hoitajat siellä ketään huvikseen seisota/istuta odottamassa. Ihmiset sairastelee valitettavasti ja hoitajia ei vain ole kuin se tietty määrä töissä. Se on semmosta.
    Meillä kuitenkin on paikka minne voidaan aina mennä hoitoon, mikä on musta asia mikä tuntuu monesti unohtuvan.

  17. Nimetön

    Hyvin todennäköisesti työikäiset flunssapotilaat ovat vaan hakemassa saikkulappua kun ei saa olla töistä yhtään päivää pois ilman lääkärintodistusta. Joko iltaisin tai viikonloppuna kun työ.terv kiinni tai sitten ei ole työterveyshuoltoa. Itse olen monet kerrat turhautuneena päivystyksessä istunut juuri tästä syystä tietäen että vaivani ei kuulu sinne. Mutta mieluummin istun siellä, kuin kenetän palkan…tässä potilaan näkökulmaa joma varmasti ollut kyllästynyt istumiseen joskus, tietäen että muut menee edelle syystä. Silti se vituttaa. Mutta vika ei ole hoitajissa eikä lääkäreissä

  18. Suvi

    Itse istuin peijaksen päivystyksessä 9h 38-39 kuumeessa, poskiontelot täynnä mätää ja ilmeisesti keuhkoputken tulehdusta. Omalla lääkäreillä käyty viiteen otteeseen ihan varatuilla ajoilla, mutta kun tulehdus arvot eivät laskeneet niin lähettiin peijakseen. Kysyin omalta lääkäriltäni että onko oikeasti mentävä päivystykseen (en mielestäni sinne kuulunut. Olo oli todella huono, mutta se ei minua tappaisi vaikka yön yli odottelisi aikaa ) ja siellä vasta osattiin kertoa poskiontelon tulehdukseni ja ohjata punkteeraukseen. odotus aikana sairaalaan tuli paljon väkeä ambulanssilla eli päivystys ei liikkunut yhtään moneen tuntiin. Siltikään en kironnut hoitajien huonoa työtä, vaan teidän valitettavaa määrättyä vähäisyytä. Huonon olon takia oli kyllä itku lähellä.

  19. Ida

    Hyvä kirjoitus ja ajatuksia herättävä kirjoitus! 🙂 olen itse ollut vain kerran päivystyksessä 19-vuotiaana kun jäin äkillisesti todella sairaaksi. Olin kovassa kuume horkassa ja sietämättömissä kivuissa kipulääkkeistä huolimatta. Minua ei haitannut odottelu tai siellä oleminen (ei siinä horkassa oikein edes tajunnut ajan kulua ja kivut veivät suurimman osan huomiostani). Kaikki kuitenkin hoidettiin hyvin ja ammattimaisesti, josta olen edelleen kiitollinen, mutta ensivaikutelma ei ehkä ollut paras mahdollinen sillä vastaanottava hoitaja oli minulle sinne tullessa niin töykeä, ilkeä ja kaiken vähättelyn jälkeen huusi vaan ”ettei tänne pidä tulla kun vähän nousee kuume” (ei siis jaksanut edes kuunnella loppuun oireitani). Itketti vaan jo sen takia. Siitä on ehkä jäänyt pieni kammo hakeutua mihinkään hoitoon, kun en tiedä miten kipeä pitää olla että otetaan vakavasti. Lääkärikäynnin jälkeen oli sitten toinen ääni kellossa, tuli kysymään tarvinko päästä lepoasentoon ja annettiin loppujen lopuksi jopa mahdollisuus jäädä osastolle. Saman sairauden takia jouduin muutaman viikon ajan ramppaamaan verikokeissa joka toinen päivä ja käymään päivystystävällä lääkärilläkin muutaman kerran ja silloin palvelu on ollut erinomaista. Mutta se on jännä miten se ensivaikutelma on jäänyt niin mieleen päällimmäisenä. Eihän se ole edes koko totuus, uskon todellakin että oma kokemukseni oli vain inhimillisistä syistä poikkeus, ehkä yhden ihmisen huono päivä. Pääsääntöisesti kaikki varmasti yrittävät parhaansa ja potilaat saavat varmasti hyvää ja asianmukaista hoitoa ja palvelua!

  20. Hanna

    Moikka!
    En oo aiemmin sun blogia lukenut, mutta nyt on pakko kommentoida! Tosi hyvin ja fiksusti kirjoitettu teksti ja totta joka sana 🙂 tämän tekstin kun saisi vaikka hesarin mielipidepalstalle niin moni ehkä voisi enemmän ymmärtää päivystyksen työtä!
    T. Lääketieteen loppuvaiheen kandi, joka aloitellut päivystystämistä

  21. Marzu

    Mua ei kans koskaan ole haitannut odotella päivystyksessä; ymmärrän täysin että kaikki voitava tehdään ja kyllä ne asiat lutviutuu ajan kanssa kun jaksaa vain ootella 🙂 Mutta valitettavan usein itsekin olen vain törmännyt töykeyteen; ”etsän nyt voi olla noin kipee” ”Miksi sutki on muka tänne lähetetty” – se tuntuu pahalta ja nöyryyttävältä, että itse toivoisin että jokainen siellä työssä oleva muistaisi kuitenkin olla inhimillinen ja miettivän ennenkuin töksäyttelee – vaikka kuinka on hoitaja ei voi tietää miltä toisesta tuntuu ja sen nöyryyttävä kovaan äänen vähättely on todella ikävää – ja sitä on koettu monta kertaa. 🙁
    muuten aina on hommat hoitunut päivystyksessä ihan jees! 🙂

  22. Pauge

    Juurikin näin! Vielä täällä peräkylillä yks päivystys hoitaa päivällä koko kaupungin potilaat. Ja yöllä vielä viereisenkin kaupungin potilaat. Onhan se turhauttavaa siellä ootella mutta juuri ne ”aivastin tänään menempäs illalla päivystykseen kun pääsen töistä” tuntuvat valittavan kaikista isoimpaan ääneen kun olisi muutakin tekemistä. Jos kerta on muutakin tekemistä ja siihen pystyt niin mene huomenna sinne omalle lääkärille!

    Äitini sai viime viikolla aivoinfarktin ja lähti ambulanssilla sairaalaan. Hoito akuuttiklinikalla oli hyvää ja ripeää ja äiti pääsiki illalla osastolle.

    Osastolla taas toiminta oli jotain järkyttävää! Verta vuotava kanyyli oli kädessä kaks päivää kun ei sitä kuulemma tarvi käyttää. No miksei sitä sitte voi ottaa pois.
    Seuraavaksi informointi minulle oli luokattoman huonoa. Ensimmäinen hoitaja vastasi mun kysymyksiin kahden päivän kyselyn jälkeen. ”Joo nää sä varmaan tiesitki” no en tienny ku ei kukaan oo kertonu. Hän oli kiltti ja kerto mulle mikä on tilanne. Seuraavana päivänä kyselin tutkimuksien tuloksia niin hoitaja totes että en mä oikein ymmärrä mitä täällä lukee. Piti ihan kysyä jo että anteeks mitä sanoit ja sanoin että pyydä siihen joku joka osaa lukea.

    Ja lääkärin kanssa pääsen juttelemaan tänään kun äiti on ollut viikon sairaalassa. Sekin vasta kun muistutin hoitajaa että minä olen äidin toimiva muisti, minä olen äidin toimiva näkö kun kaikki muut on 600kilsan päässä.

  23. Maarit

    Ei hommaa saada kuntoon lisäämällä resursseja (hoitajiat, lääkäreitä, päivittäistä työaikaa, nostamalla eläkeikää jne.) , systeemi ei toimi. Systeemi pitää purkaa palasiksi ja muuttaa sen toiminta täysin erilaiseksi. Jos kukaan olette kuuleet Terveydenhuollon Lean-projekteista, menkää mukaan (siis te, jotka alalla työskentelette). Leanin opeilla on saatu kymmeniä kertoja meidän sairaaloitamme isompia sairaaloita toimimaan ihan kuin meillä pienet yksityiset sairaalat. Ei tarvitse odottaa; pääset suoraan sisään tutkimuksiin => erikoislääkärille => leikkaukseen => kotiin jopa samana päivänä.

    Systeemi pitää laittaa kuntoon; rakentaa toimintaympäristö asiakasta ajatellen, ei tuottajaa ajatellen.

    Tästä hyvä kirja: Niklas Modig Tätä on Lean. Sillä pääsee Lean-filosofiaan sisään terveydenhuollon esimerkin kautta.

  24. LillaMyy

    Oikein hyvin perusteltu teksti!

    Haluaisin tuoda esille vielä sellaisen näkökulman, että kaikkien erikoisalojen lääkärit eivät välttämättä pönötä päivystyksessä koko yötä, vaan päivystävät kotoa käsin. Sama päivystävä lääkäri voi olla esimerkiksi aamulla leikkaamassa potilaita. Näin ainakin meillä. Kun sitten päivystykseen tulee tämän erikoisalan potilas, joutuu hän hetken odottelemaan myös lääkärin saapumista sairaalaan. Ja ei, ko. lääkäriä ei pyydetä paikan päälle, ennen kuin yleislääkäri ja tämän erikoisalan päivystävä hoitaja on arvioinut tilanteen näin vaativan.

  25. Kari Kareinen

    Hieno kirjoitus. Oma kiirreelisyys luokka vaihtui kun kävin vessassa antamassa näytteen ja sitten mentiin. Tuloksena viikko osastolla ja sitten alkoi toipuminen. Joten pienestä odottelusta en valita.

  26. Entinen päivystyksen hoitaja

    Hieno kirjoitus. Ensimmäistä kertaa luin tätä blogia. Tässä kiteytyy kyllä kaikki se minkä minäkin päivystyksessä monta vuotta työskennelleenä sairaanhoitajana näen. Ikävä kyllä ihmisten, eritoten potilaiden käytös ja arvostelu sai minulle riittää ja minä mielestäni hyvin kokenut ja pätevä päivystyksen hoitaja jätin nämä hommat ja siirryin pois kokonaan perus sairaanhoitajan hommista. Ja ihan siksi, että ei minun, oikeasti työni osaavan ihmisen tarvitse kuunnella haukkumista ja arvostelu omalla työpaikallani. Me hoitajat kun tunnutaan olevat sellainen ammattikunta joiden työpaikalle ihmiset luulevat voivansa tulla ihan luvan kanssa arvostelemaan Ja haukkumaan sitä miten me työmme teemme, ilman että tietävät työstä yhtikäs mitään. Tämä on todella röyhkeää ja epäkohteliasta toimintaa, enhän minäkään menisi käskemään kassaneitiä piippaamaan ostokset nopeammin tai esimerkiksi huorittelisi tai sylkisi hänen naamalleen. Ja vielä pitää lisätä tähän se hoitajien kahvin juonti. Sekun ihmisiä aina sapettaa niin mahdottomasti. Asia on vaan niin, että hoitajilla on harvoin aikaa pitää sitä lakisääteistä kahvitaukoa. Jos kahvia tai muita virvokkeita haluaa nauttia, se tehdään siinä työn ohessa. Onpa mukavaa.

  27. Perusterveydenhuollon sh

    Hyvä teksti. Ihmisillä tosiaan ei vaan aivot toimi näissä asioissa. Kaikki heti mulle nyt- asenne vallitsee terveydenhuollossa. Ei tosiaan osata erottaa sitä että onko murtuma vai vakava hengenahdistus kiireellisimmin hoidettava. Ulkopuolisesti murtuma voi pahemmalta näyttää, mutta ha-potilaan hoito kyllä yleensä on se tärkeämpi, vaikka ulkopuolisen silmään näyttäisikin siltä että voisi odottaa. Itselläni vain hyviä kokemuksia päivystyksestä, kerran kun sinne tarve on tullut, ambulanssilla suoraan hoitoyksikköön, sieltä teholle. siinäkin eri tilat aulaodottajien kanssa, heillä ei ollut mitään käsitystä miksi kolme lääkäriä ja kolme hoitajaa katosi noin vartiksi pois. Peukkua teille!

  28. Anni

    Voiskohan sille jotakin tehdä ettei niitä C ja D luokan potilaita joudu päivystykseen? Tai ohjata ne terveyskeskukseen ”päivävuoroihin”.

  29. Anonyymi

    Entisellä naisystävälläni alkoi helvetinmoiset vatsakivut ja lähettiin Malmin päivystykseen.

    Hän teki kuolemaa siinä odotusaulassa kun oottetiin vuoroamme hoitajan juttussille. Kävin kysymässä jo välissä, että pystyiskö ottamaan välistä et nyt on oikeesti aika paha, niin hoitaja sano vaan kylmästi että odota vuoroas. Noh, ei siinä, sit oottetiin aulassa kun nainen ei ees pystynyt istumaan tuolissa ja piti itki/piti ääniä siinä aulassa.

    Kunnes ohi käveli mieshoitaja, otti naisesta olkapäästä kiiinni ja kysy, että mikä on? Selitettiin tilanne ja samantien tää vanhempi mies hoitaja ottaa kopin vie hänet eka antamaan virtsanäytteen, sitten huoneeseen missä antaa kipulääkettä. Myöhemmin paljastu että iso sappikivi oli lähtenyt liikkeelle röntgeneistä.

    Huonot kokemukset Malmin päivystyksestä. Oon itse muksuna istunut HYKSin päivystyksessä n. 50 kertaa vuoden aikana, sillon ei ollu hengenhätää tai kovia kipuja vaan jatkuvat kroniiset sairaudet, joten osaan kyllä olla kärsivällinen. Joten ehkä se kriitiikki aina välillä on ihan aiheellista, tosin mitä lehdissä lukee on aika otsikkohakuista.

    • Anonyymi

      Lisätäkseni vielä tähän:

      Se mieshoitaja hois homman ihan helvetin hyvin alusta loppuun ja siitä jäi todella hyvä kuva. Kiitoksia hänelle, kuka ikinä oletkaan 🙂

  30. veera

    Hyvä kirjoitus. Ja sit vielä ne jotka valittaa,et ruokaa ei annettu eikä edes vettä. No,siinäkin on syynsä,jos joudut leikkaukseen,niin täytyy olla n6h syömättä ja 4h juomatta yhtään mitään! Hätätilantet on toki homma erikseen.

  31. Jhh

    on se vissiin hoitajien mielestä todella oikein tehdä kun sydänkohtauksen partaalla oleva ihminen tulee päivystykseen ja pyytää apua ja hoitaja kävelee vain ohi luukun taakse istumaan ja sanoo että kohta tulee toinen hoitaja ja siinä muuten kesti ku tuli!. Se on mun mielestä aika akuutti hätä ja ei silti auteta millään muotoa. Vastaavia tilanteita on monia ja omakohtaisia kokemuksia. murto osastahan on vain ilmoitettu lehdessä! Veikkaan että se on aika painava syy miksi ihmiset on skeptisiä päivystyksen suhteen.

    • Niinpäniin

      Sydänkohtauksen partaalla?
      Se, että teetkö omasta mielestäsi kuolemaa, vai teetkö sitä oikeasti, on kaks eri asiaa. Ja nyt tais ensimmäisestä olla kyse..

      Ihmeen hyviä ihmiset on iteltään sitä sydänkohtausta diagnosoimaan, harmi vaan (tai no hyvähän se on..), että yleensä päin persettähän se menee.

    • Noora

      Jep ja sitä kun ei voi siinä ilmottautumisluukullakaan sanoa, että onko sulla infarkti vai ei ennenku esim. sydänfilmi on otettu. Monesti sydänkivun takia päivystykseen tulleet kärsii jostain ihan muusta kuin sydänperäisestä vaivasta.

    • toinen hoitaja toiselta osastolta

      Joskus saattaa päivystyksen ohi kävellä ihan toisen osaston hoitaja. Itse joudun joskus toimittamaan viikonloppuna labraan näytteitä, jolloin minä olen aika huono henkilö kertomaan päivystyksen tilanteesta yhtikäs mitään =)

  32. vera

    Kyllä meinasi olla hengenlähtö lähellä puhjenneen umpparin takia koska leikkaukseen pääsy kesti siitä seurasi vatsakalvon tulehdus.tulehdusarvot pilvissä,olin tosi heikossa kunnossa ja pitkään tipassa sairaalassa. Annoin palautetta ja minulle tiuskaistiin että no olisit tullut aiemmin😐. Aamu seitsämältä tulin ambulanssilla ja ilta seitsämältä viimein leikkaussaliin.

    • Niinpäniin

      ”pitkään tipassa” ”laitettiin tippaan” ”pääsin tippaan”.. Nää on niin meikän lempilauseita maallikoilta 😀
      Se on vissiin autuaaks tekevä asia se, että muoviletkun saa händyyn ja perään joko keittosuolaa tai korkin… 😀

    • Noora

      Hih, monesti kuulee potilaitten puhuvan puhelimessa ”mää nyt oon täällä sairaalassa tipassa”. Ei se tee tilanteesta mitenkään akuuttia automaattisesti jos sä olet tipassa 😀

  33. nanna

    Lukeuduin aina ennen noihin kyseisiin ihmisiin!
    Kun sitten itselle iski kohdunulkoinen raskaus ja kaksin kerroin raahauduin kivuissa päivytykseen, sairaanhoitaja kuljetti heti johonkin huoneeseen ja lääkäri ryntäsi parin hoitajan kanssa ottamaan kokeita, kaikkea selviteltiin ja suljettiin ja lopulta pääsin äitiyspolille ja sieltä ilmoitettiin että meidän on lähdettävä suoraan leikkaussaliin.
    Eli valmius oli koko ajan huipussaan kun oikeasti joku sitä tarvitsi, odotushuone päivyyksessä oli ihan täysi ja vein nyt yhden lääkärin välittömästi siinä.
    Sen lisäksi kuulin siinä samassa huoneessa oli juuri joku joka oli lähdetty kiidättämään en muista minne kun kaikki toiminnot oli lakannut.
    Tämän jälkeen en ole ikinä voivotellut jos olen joutunut odottelemaan!

  34. Mari

    Omaan silmään osuneessa viimeaikaisessa keskustelussa on nostettu esiin juurikin sitä, miksi niille potilaille tiuskitaan ja aiheutetaan murhetta, jotka eivät omalla toiminnallaan (omien sanojensa mukaan) ole aiheuttaneet sairaanhoitajille tai muulle hoitohenkilökunnalle mielipahaa. Eräässä sairaanhoitajan kertomuksessa hän painotti ettei ole asiakaspalveluammatissa ja joskus hoitajilla on huono päivä kuten muillakin. Siitä tuli surullinen fiilis. Ei niinkään hänen puolestaan ammatinharjoittajana vaan siitä, että tämä on hänen asenteensa. Tottakai kaikilla on huonoja työpäiviä, mutta yhtälailla sairaanhoitajankin on peilattava omaa käytöstään. Ei niitä huonoja päiviä asiakkaille näytetä huonona kohteluna ja vielä vähemmän sille inhottavasta asiakkaasta seuraavalle asiakkaalle, joka ei tiuskintaa ole ansainnut. Ei edes työkavereille.

    Omat kokemukset sairaanhoitajista ovat kuitenkin lähes täysin positiivisia ja entisessä Marian sairaalan päivystyksessä olen melkein purskahtanut itkuun ihan sen vuoksi, että joku on pitänyt niin tarkkaan huolta että kaikki on varmasti hyvin ja pärjään, vaikka loppupeleissä selvisi, että kyseessä olikin ihan mitätön vaiva valtavasta kiputilasta huolimatta. Aamuvuoroon tullut lääkäri vain ihmetteli labratulokset luettuaan mitä siellä ylipäätään tein, mutta onpa kokemus sekin, että tuli nukuttua aamuyön tunnit päivystyspedissä jonkun valvovan silmän alla kuin kotona yksin kasvavan paniikin vallassa.

    Tyhjän aulan dilemmasta on kuitenkin todettava sen verran, että aina ei sekään mene niinku Strömsössä. Kahden tunnin tyhjyyttään kaikuvassa aulassa odottelun jälkeen koputin aulan läpi muutamaan kerran kävelleen lääkärin oveen niistä hoitajien vakuutteluista huolimatta, että lääkäri ottaa vastaan kun ehtii. Lääkäri ei edes tiennyt, että hänen pitäisi ottaa joku vastaan… Sen uskon kyllä, että hoitajat olivat laittaneet tiedon eteenpäin, mutta siinä välissä oli tapahtunut jotain järjestelmässä, sillä lääkäri oli vuoroaan odottavasta potilaastaan ihan hölmistynyt. Ilmeisimmin tämä kyseinen lääkäri oli luppoajallaan tehnyt ”vain” paperihommia pois eikä akuutimpia tapauksia muualla sattunut olemaan. Tämäkin olisi voitu välttää sillä, että joku olisi jo aikaisemmassa vaiheessa kysäissyt, että odotanko pääsyä jonnekin tai jollain hoitajista olisi kellot soineet voiko tämä pitää paikkaansa. Se on tietysti helppo sanoa näin ohjeistusta tarkemmin tuntematta.

    Mutta kiitos kirjoituksesta! Siinä oli monta hyvää asiaa esillä. Aidan tältä puolen se on helppo huudella, kun työn arki ei ole kuin kuulopuheiden varassa. Tsemppiä kuitenkin sille puolen, kyllä meitä useita hoitoonsa tyytyväisiä varmasti on pilvin pimein, mutta harmi kyllä ne kiitokset ja hyvät jäävät useimmiten sanomatta 🙂

  35. onion

    Ymmärettävää että kestää, mutta se täysi epätietoisuus että meneekö tässä nyt 1 tunti vaiko 8 tuntia, vesaan edes uskalla mennä kun ei tiedä huudetaanko sua ihan kohta vaiko ei. Mitään ei kerrota, koskaan. Olisi edes jonkinlainen jonotusnumero, jotain joka kertoisi missä mennään. Edes jotain sinnepäin, eihän se voi olla 100% tarkka mutta edes jotain.

    ”Yleensä tälle lääkärille joutuu odottelemaan kaikista kauiten aikaa koska yleensä näitä lääkäreitä ei ole kuin yksi”

    Jos kerran tiedetään että tälle joudutaan aina odottamaan eniten niin oliskohan aika miettiä kyseisten lääkärien lisäämistä ?

    • EE

      noei varsin lisätä niitä kyseisiä lääkäreitä, kun sen tasoiset potilaat eivät kuulu akuuttiin ensiapuun 😀 Tälleen päivystyksessä työskentelevänä voin sanoa että jos ihmiset viittisivät mennä sinne omalle terveysasemalle eikä linnottautua päivystykseen heti neljältä kun ne menee kiinni niin ei kyseisellä lääkärillä olisi ruuhkaa …
      Ja ne eniten valittavat potilaat on just niitä 37.5 ”kuume” ja kahen viikon kurkkukivun valittajia 😀

  36. Päivi

    Valaiseva kirjoitus, jos tuo ylimielisyys otetaan pois.

    Kyllä potilasta on hoidettava odotellessa vaikka sillä Buranalla tai Panadolilla. Ei kannata unohtaa myöskään ei-lääkkeellisiä hoitokeinoja mm. asentohoito, kylmä, kuuma jne. Hyvään kivunhoitoon kuuluu myös tarkistaa vaste kohtuullisen ajan kuluttua ja tehdä asialle jotakin, jos tuo annettu lääke ei ole tehonnutkaan. Tällöin toki jouduttanee konsultoimaan sitä lääkäriä. Olin aikapäivää sitten koulutuksessa, jossa sisätautipäivystyksiä paljon tekevä lääkäri kertoi, ettei ole kiellettyä lääkitä potilasta sillä perusteella, että hän mahdollisesti on leikkauspotilas. Kipulääkitys ei pilaa tai peitä leikkausta vaativaa vammaa tai sairautta. On jopa tehty erilliset ohjeet kipupotilaiden lääkitsemisestä. Hyvät ohjeet onkin snadissa koossa, joka mahtuu hoitajankin taskuun.

    Hyvään hoitoon kuuluu myöskin huoehtia potilaiden nestetasapainosta ja ravitsemuksesta. Erityisesti diabetespotilaat, ikäihmiset, lapset. Monet kerrat sinne jatkohoitopaikkaan tulee potilas alhaisin sokerein vietettyään tuntikausia ensiavussa. Tuntikausia on ollut mahdollisuus seurata verensokeritasapainoa, korjata sitä, tarjota edes juotavaa.

    Mikään ei estä olemaasta ystävällinen tai edes asiallinen. Potilaita voi myös infota mahdollisesta odotusajasta. Tuskin he sitä aikaa minuutilleen edes ajattelivat saada tietää. Miten luotettavasti potilaan voinnin seuraaminen tehdään, jos potilasta ei edes käydä jututtamassa tai vilkaisemassa?

    Omaa työtään on mahdotonta kehittää ja parantaa, mikäli ei ole valmis näkemään virheitä tai parannettavaa.

    • Nimetön

      Ihana vastaus! Just tää meillä puuttuu, ihminen ihmiselle. Hoivaa voi antaa ilman lääkärin ohjettakin ♥

    • PP

      Ei puutu, kyllä monet hoitajat toteuttavat kyseistä oma-aloitteista toimintamallia. Näin ainakin itse tein, kun työskentelin päivystyksessa. Enää en siellä työskentele, ei sitä härdelliä ihminen jaksa, tai ei ainakaan jaksa työn lisäksi tehdä mitään muuta.

    • Noora

      Niin, kyllä mä itsekin pyrin olemaan aktiivinen ja huomioiva.

    • Niinpäniin

      Tai mitäpä jos sen buranan ja panadolin heittäis huiviin jo kotona… Se on uskomatonta, kuinka aikuiset itse tai lapsiaan tuoden tulevat päikkään, että kipua/kuumetta ja kun kysytään, onko särkylääkettä otettu, niin lähes poikkeuksetta vastaus on ei.. Miksi ei? Ihmiset prkl, maalaisjärki? Mutta ei, päivystyspolille vaan märisemään, kun on kurja olla, muttei mitenkään ole itse ensin koettanut oloaan helpottaa… Uusavuttomuus lienee se avainsana tähän.

    • Noora

      Jep, monesti siellä päivystyksen aulassa ei olis niinkään paljon odottelijoita jos siihen nousevaan kuumeeseen tai päänsärkyyn tai mihin vaan kolotukseen kokeiltaisiin ottaa jo siellä kotona lääkettä. Monesti ei mekään tarjota muuta kuin sitä samaa buranaa tai panadolia minkä oisit saanut huomattavasti halvemmallakin siellä kotona ottamalla.

    • Hanna

      Juurikin näin. Mahtavaa on myös kun potilaalla on kotona kuumemittari ja ”kuumeinen olo”, mutta ei ole mitannut kuumetta. Päätti kuitenkin tulla päivystykseen sen olon takia. 😄 Nimimerkillä astetta turhautuneempi lääkäri.

      Ihan mahtava kirjoitus muutenkin, kiitos tästä. Olen tosiaan itse lääkäri eikä sitä meinaa kiireessä uskaltaa käytävällä käydä vessassa saati hakea vettä/kahvia huoneeseen jos tietää että jonoa on, eihän lääkäreillä kuulu olla tällasia tarpeita. 😬

    • Katariina Leino

      En yleensä kommentoi blogeihin, mutta perussairaana paljon terveyspalveluja käyttävän teen nyt poikkeuksen.

      Kuten ylhäällä todettu, valaiseva kirjoitus. Arvostan minäkin lääkärien ja hoitajien työtä. Mutta myös omaan korvaani särähti kirjoituksesi pienehkö ylimielisyys. Heti, kun joku kritisoi jotakin, se on ne ”pahat potilaat”? Ei kai tämä mikään vastakkainasettelu ole vaan kaikkien yhteinen intressi on se, että homma rullaa mahdollisimman hyvin. Olen minäkin saanut osakseni todella tökeröä käytöstä, mutta en silti tuomitse koko ammattikuntaa – suurin osa on ollut aivan huippuja kovan paineen alla.

    • Noora

      Niin, tekstin ideana oli valaista miten homma päivystyspoleilla toimii ja mistä siellä johtuva jatkuva odottelu ja jonottelu yleensä johtuu. Tarkoitus ei todellakaan ollut olla ylimielinen millään tapaa. Harmi jos tuli sellainen kuva.

    • Noora

      Mie en tajua tuota ylimielisyysjuttua. Mistä kohdin se paistaa? Kyllä mä näen paljonkin asioita missä voi aina tsempata. Nyt pointti olikin kertoa miksi päivystyksessä menee aikaa.

  37. Nimetön

    Kunpa toimisikin triage kipupotilailla! Ei, sinne vaan samaan karsinaan flunssa- jne potilaiden kanssa. Mulla on potilastiedoissani iv-lääkitysohje kohtauksen varalle joka pitäs alottaa vartissa. Juu ei, 8,5 h meni viimeks sisäänkirjauksesta lääkkeisiin. Toimii kuin junan vessa.

    • Noora

      Harmi, ettei kohdallasi asiat toimi niin kuin pitäisi.

  38. Saikku itsekin

    Oikein hyvä kirjoitus.Olen itsekin sairaanhoitaja, mutta muistuttaisin vielä
    asenteista.Monesti kun ollut se pakko mennä päivystykseen ja 20v työkokemuksella koettanut kertoa oman näkemykseni sairaudestani, niin välillä kyllä asenteet, erityisesti nuorilla tai vastavalmistuneilla hoitajilla ollut päivystyksessä hyvin huono.On mitätöity,
    epäilty ja oltu ottamatta kokeita joita olisin valmiiksi jo ehdottanut otettavaksi.Kun sitten lääkäriltä tulee nämä samat lauseet kuin itseltäni, vasta tapahtui.Tämä pääkaupunkiseudulla.Kannattaa luottaa asiakkaiden omaankin arviointikykyyn vointinsa ja tilanteensa suhteen.Niin itsekin teen ja kyselen sekä kohtelen asiakkaitani arvokkaasti, vaikka on kiire.

    • Noora

      Tottakai asennevammaisia löytyy varmasti joka paikalta. Nyt olikin pointti kertoa miksi päivystyksessä joutuu odottamaan, siihen ei asenteet vaikuta yleensäkään.

  39. Joni

    Valitettavasti niillä klikeillä nää iltapäivälehdet elää ja positiivisilla asioilla ei niitä klikkejä niin paljoa saada tällasessa valitusyhteiskunnassa..

  40. Iloinen veronmaksaja

    Todella hyvä kirjoitus. Toki olen joutunut päivystyksessä odottamaankin, mutta kun jouduin sinne menemään akuutisti toista vuotta sitten toisen puolen käden äkillisen toimimattomuuden takia oli toiminta todella nopeaa. Vaikka itse en ollutkaan asiasta hirveän huolestunut, totesin, että nyt täytyy päivystykseen mennä. Tilannetta ei voi kuin vai kehua. Pääsin nopeasti hoitoon ja kaikki järjestyi nopeasti. Reitti kulki päivytys, tehon AVH sisältäen 3 isoa radiologista tutkimusta ja vuodeosasto. Kotiin kolmen vrk kuluttua kuntoutusohjeineen edelleen toimimattoman käden kanssa. MUTTA: Sain hyvän hoidon ja hyvät jatkohoito-ohjeet. Töihin palasin tukisysteemien kanssa 6 viikon kuluttua. Olen itse terveydenhuoltoalan työssä, mutta työtehtävä on sellainen että pystyin siihen palaamaan. Ja niistä kustannuksista sen verran. Jos olisimme jossain toisessa systeemissä, niin tämän tapahtuman jälkeen ei olis ollut ollenkaan selvää, kuka nämä kustantaa. Terveisin:Iloinen veronmaksaja

    • Noora

      Kiitos. Jos on heti nähtävissä, että vaiva on akuutti ja vaatii välitöntä hoitoa niin kyllä niihin sitten tartutaan myös.

  41. Joni

    Mutta siis.. Loistava teksti!!

    • Noora

      Kiva, kiitos!

  42. Tarja Suhonen

    Saikku itsekin , täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Ja kyllähän se ihmetyttää päikyssä omaisen vierellä oltuani ( kiitos sille hoitajalle , jolta luvan tähän sain !) kun hoitsut istua tököttävät koneella koko ajan.Voisiko niiden potilaiden oli ne sitten vanhuksia, kipuilijoita tms.,jotka siellä verhojen välissä makaa käydä useimmin katsomassa ihan livenä( vaikka ne hälyt kaikki toki näkyy siellä lasikaapissakin missä istutte) kyselemässä vointia , jutustelemassa jne. Tulisi sellainen olo potilaalle, että oikeasti välitetään.
    Yleensä ne ovat juurikin näitä vanhempia hoitajia , jotka näin toimii siis huolehtivat siitä, että potilailla on mahdollisimman hyvä olla. Mummot liiankin usein huudelleet hoitajaa auttamaan vessaan, ja ei ei kaikki hoitajat ole olleet elvyttämässä potilasta vaan juurikin siellä lasikaapissa istuskelemassa kaikessa rauhassa kun on omainen käynyt tälle pissahätäiselle mummolle apua hakemassa. Nyt on kaikilla peiliin katsomisen paikka ja uskallus puuttua yli erikois rajojen ,toistemme käyttäytymiseen siellä hoitotyössä.
    Toivon totisesti,että oli se sitten valvira tai mikä taho tahansa, että nyt otettaisiin selvää miksi ihmisillä on paha olo käytyää päivystyksessä.( Oli se sitten lääkärin aiheuttamaa tai hoitohenkilökunnan..) Kyllä palkkaa ollaa aina lisää pyytämässä mutta julkisesti ei saisi kyseenalaistaa ollenkaan)

    • Saikkari

      …”jutustelemassa”
      Arvaapa istutaanko siellä lasikopissa koneilla huvin vuoksi? Niinpä niin. Suuri lovi työajasta menee koneen kanssa työskennellessä, jos vielä ruvettaisiin seuraneideiksi, läpimenoajat kasvaisivat entisestään, semmoista luppoaikaa kun ei juuri ole, mutta en tiedä mistä ratakiskosta se pitäisi teille omaisille vääntää. Asiaa on nyt vatvottu mediassa kohta viikon ja silti edelleen samanlaisia ymmärrystä vailla olevia aivopieruja paukkuu näkösälle…

      Kirjaaminen, lääkitystietojen selvittely, kotiolojen selvittely, jatkohoidon selvittely / hoitajaraportointi, yhteydenpito omaisiin yms, kaikki vaativat siellä lasikopissa istumista ja usko tai älä, ainakin mulla pokeri pitää niin, että vaikka kiire olis helvetillinen, näyttää varmasti sinun silmiin siltä, että rauhakseen istuskelen tietokoneella, se rauhallisuus kun on avain siihen, että pystyy tekemään työn virheettömästi. Mutta ei, lynkataan vaan meidät nuoret saikkarit laiskoiksi jutustelijoiksi, ihan vaan off the record, voin kertoa, että palkan vuoksi tätä ammattia en ole valinnut, ihan aidosta halusta tehdä työtä. Ja kyllä, tiedän tekeväni sen hyvin, vaikka ilmeisesti sinun ja monen muun silmissä olen laiska, kylmä ja epäammattimaisesti käyttäytyvä ”nuori” sairaanhoitaja.

      Ja kyllä, voin katsoa peiliin ja olla tyytyväinen siihen, mitä nään. Voitko sinä?

    • Noora

      Joo, kyllä siellä koneellakin vaan saa aikaa kulumaan, joskus jopa enemmän kuin potilastyössä. Pitää kirjata sitä ja tätä, soittaa sinne ja tänne. Varmistaa ja katsoa määräyksiä ja jälleen kirjata. Jos et kirjaa ja tulee syyte hoitovirheestä niin sit olet kusessa.

    • Noora

      Niin, yksinkertaisella kysymyksellä potilaalta ”mitenkäs täällä jaksellaan” korjattaisiin mielikuvia ja sitä olotilaa jo paljon.

    • M

      Itsellä tässä kommentissa lähinnä särähti korvaan ”Mummot liiankin usein huudelleet hoitajaa auttamaan vessaan” ”kun on omainen käynyt tälle pissahätäiselle mummolle apua hakemassa.”

      Jos sen mummon kanssa siellä on niin eikö se omainen voi auttaa vessareissulla? Vaikka työnteosta hoitajille maksetaan, itellä ei ainakaan pienessä mielessä kävis hoitajaa tähän hommaan pyytää jos mummon tukena ja seurana siellä olisin ja vessareissulle tarvitsee vain housujen ja vaipan laskijaa… sen verran varmasti jokainen toimintakykyinen omainen pystyy myös itse tekemään.

  43. Oona

    Asiallinen ja hyvin perusteltu kirjoitus 👍👍 Jakaisin mielelläni eteenpäin, jos kirjoittajalla olisi suomenkieli vähän paremmin hallinnassa. Se lisäisi kovasti asian uskottavuutta.

    • Noora

      Pahoittelen, se on mun tyyli kirjoittaa 😉

  44. tellie

    Minua ei haittaa odottelu, jos on edes jotakuinkin tiedossa, mistä on kysymys, eikä ole epäilyä jostain vakavammasta. 6 h odottelu murtuneen käden kanssa ei ollut mikään ongelma, koska kivut eivät olleet erityisen kovat, eikä minulla ollut huolta siitä, että käsi menee jotenkin olennaisesti enemmän murtuneeksi odottelemisesta. En nauttinut, mutta ymmärsin, että kiireellisempiäkin potilaita oli paikalla.

    Sen sijaan minua huolettaa se, että koen, ettei minua useinkaan kuulla päivystyksessä, kun soitan sinen tai asioin päivystyksen henkilökunnan kanssa. En juuri kaipaa olkapäätä ja empatiaa, mutta jos menen päivystykseen harvinaista perinnöllistä sydänsairautta sairastavan, vasemmalta puolen kroppaa puutuneen ihmisen saattajana ja potilas joutuu antamaan perustiedot sairaudestaan kiireellisyysarvioita tekevälle hoitajalle, minun hieman on vaikea luottaa siihen, että 3-4 tunnin odotusaika EEG:hen pääsemiseksi on tehty oikeasti asiantuntevin perustein. Voin sanoa, että esimerkiksi tuossa tapauksessa koin turvattomuutta. Vastaavankaltaisia kokemuksia on muitakin, osin ikävämpiäkin, koska tässä tilanteessa hoitaja oli sentään nähnyt potilaan. Mutta kun esimerkiksi samasta lähtökohdasta ja sikainfluenssaepäilyllä höystettynä soittaa päivystykseen ja yrittää selittää hoitajalle, mikä on sairaus jota ei itsekään kunnolla ymmärrä, ja saa kehotuksen tehdä päätöksen kiireellisyydestä itse ja sen päätteeksi luurin korvaan, niin kyllä minä ainakin koen, että aika yksin jäin. (Jos joku ihmettelee, miksi tuossa vaiheessa ei jo oltu sairaalassa, selitys on tosiaan siinä possunuhassa. Tapaus sattui ajanhetkellä, jolloin possunuhaepäilyt olivat vielä Suomessa karanteenissa tjsp. ja oli syytä epäillä, että kysymyksessä saattaisi tosiaan olla sikainfluenssa.)

    Hyvinkin mahdollisesti ongelma on pääasiassa ollut henkilökunnan määrässä. Luuri tuli korvaa siksi, että hoitajaa tarvittiin välittömästi toisaalla, mikä tuli selväksi jo puhelun taustalta kuuluvista äänistä. Mutta se ei mitenkään muuta sitä, että kun istuu kännykkä kädessä ja yrittää miettiä, onko se vieressä oleva henkilö oikeasti kuolemassa vai ei, se ei ainakaan pelkoa vähennä, että hoitajia on liian vähän.

    • Noora

      Hyvä pointti, odottava potilas tulisi parhaan mukaan huomioida ja edes kertoa, että edelleen odotellaan tms. ettei potilaalle tule olo, että hänet on unohdettu.

      Se on kylmä tosi asia, että usein hoitajia on vain liian vähän potilasmääriin nähden.

    • tellie

      Vaikka kysymys olisi hoitajamitoituksesta, on asia minusta sellainen, että sitä saa kritisoida, suorastaan pitääkin. Ei se mitään, jos tosiaan joutuu jotain työnantajan 1. päivältä vaatimaa saikkulappua odottelemaan tovin jos toisenkin. Se on ikävää mutta tuskin vaarallista tai pysyvää haittaa aiheuttavaa. Mutta kun mennään siihen, että potilaat odottelevat päivystyksen jonossa tunteja ihan oikeasti ja kai edes suhteellisen perustellusti huolissaan jonkun turvallisuudesta, on jokin pielessä. Aina välillä joku siellä jonossa ihan oikeastikin saa pysyviä haittoja tai vammoja, kuten varmasti hoitajana tiedät. Omassakin lähipiirissäni on henkilö, joka menetti näkönsä toisesta silmästään lähes kokonaan. Veritulppa sattui iskemään. Ehkä olisi näkö mennyt joka tapauksessa, mutta tuskin päivystyksen jonossa istutut tunnit tilannetta ainakaan paransivat.

      Mitoitusongelmat eivät tietenkään ole hoitajien ja lääkärien vika, mutta minusta on hieman kummallista, että keskustelun herättyä suurin osa hoitajista puolustaa tekemäänsä työtä sen sijaan, että suutaan avaisi tai näppäimiä naputtelisi kertoakseen, mitä mieltä on mitoituksista ja sen vaikutuksista potilasturvallisuuteen ja potilaiden saaman hoidon laatuun. Jos se ei ole valittamisen arvoinen ongelma, niin mistä nämä päivystysongelmat sitten kumpuavat? Oikeastiko vain tyhmistä potilaista?

  45. Nimetön

    Mut onhan sekin myös totta että lääke-edustajat kantaa lääkäreille pullaa minkä kerkeää ja valitettavasti siellä kahvitauoilla saatetaan istua vaikka tunti jos aula täynnä ei kiirreellisiä potilaita. 😁tällöin saa taas odottaa.

    • Noora

      No siellä päivystyksessä jossa mä olen ollut niin ei ole kyllä näkynyt pullaa lääkefirmojen edustajilta ainakaan 😀

    • Hanna

      Hah, hienoa olisi tosiaan nähdä se päivystys jossa lääke-edustajat on. Pthssa ja päivisin toki on kaffepullaa ym. Ei päivystyksessä. Siellä on tasan omaat eväät ja harva on se lääkäri joka ehtii niihin edes vilkaista päivystyksen aikana. Terveisin lääkäri ja niissä kahvihuoneissa ollut.

  46. Nimetön

    Upean ylimielinen asenne sulla ammatinvalintaan ja asiakkaisiin! Mut tolla asenteellahan suurin osa sairaanhoitajista on, kun ei ole kutsumusammatti vaan mä oon vaan duunissa täällä.

    • Noora

      Onko tää provosoiva kommentti? Millä tavalla mä olin ylimielinen? 😀

  47. vera

    Valitettavasti mullekin jäi ylimielinen kuva kirjoituksesta. Tuntuu että sieläkö ne hoitajat kiroaa ja ivaa ”turhaan” tulleita potilaita. Kyllä ihmisellä on oikeus käydä lääkärissä jos siltä tuntuu. Tuskin niitä ihmisiä on enempää kun aiemminkaan mutta kun pienet yksiköt lopetetaan niin ison alueen ihmiset jonottavat samaan paikkaan.Työntekijöitä on suhteessa ihan liian vähän. Mistä sitten seuraakin ongelmia..

    • Nimetön

      Noei ole kyllä ihmisillä oikeus tulla flunssiensa kanssa lääkärissä ”jos siltä tuntuu” ensiapuun , terveysasema on se oikea paikka 😀

  48. päikkäpolish

    Se kirjaaminen! Potilastietojärjestelmien kehittymisen piti vähentää ja helpottaa kirjaamista, mutta päin vastoin – siihen menee ihan tolkuton aika, jos sen haluaa tehdä hyvin – jos ei, niin siitä kärsii kaikki 🙁 On oikeesti helvetin noloa istua naputtelemassa ”lasikopissa”, kun tietää, miltä se odottavista näyttää (itsekkin inhoan odottamista yli kaiken)

    Ei me hoitajat haluta päikkäpolille jonoja, ei lääkäritkään. Niitä vaan ajoittain tulee, kun se lääkäri päättää sitten kuitenkin siitä hoitolinjasta ja aloituksesta – ei hoitajat määrää päikkäpoleilla kipulääkkeitä. Lääkäri aina voi konsultoida kipulääkkeistä, jos Buranat ja Panadolit ei auta ja odotus venyy, mutta hyvin usein valitettavasti on, ettei vahvemmalle kipulääkkeelle anna lääkäri lupaa ennen kuin on nähnyt potilaan, vaikka nykyään katsotaankin, ettei se estä esim vatsakipuisen potilaan tutkimista ja diagnoosin tekoa. On suurimmalle osalle hoitajiakin noloa. lääkäreiden määrä on vähimmillään virka-ajan ulkopuolella ja tavallisesti kaikkien kokeneimmat eivät usein päivystä. Yksi lääkäri ja vaikka 10 potilasta – kyllähän siinä aikaa kuluu – ei se lääkärikään ihmeisiin pysty. Lääkäreiden määriä päivystyksessä olisi ehdottomasti lisättävä, jos halutaan jonoja lyhyemmäksi – kun ei me hoitajat määräämme enempää voida valtuuksia ylittää – ette uskois, paljon me sitä tehdään, jotta potilaiden asiat sujuisivat juohevammin ja virheitä ei sattuisi.

    Toivoisin ihmisiltä oma-aloitteisuutta ja reippautta. On minullakin ollut murtumia, influenssaa ja töistä kotiin on muutaman kerran kannettu Noro. Vaikka hiihtelen edes takas töissä käytävillä, se ei välttämättä ole päämäärätöntä. Jos puhun kännykkään 45 min lasikopissa ja klikkailen näppäimistöä, niin usein järjestän jatkohoitopaikkaa potilaalle, jotta yksi sänky vapautuisi seuraavalle potilaalle. Saatan välissä naureskella vieressä olevalle hoitajalle, koska olen puhelimessa jonossa…. jatkohoitopaikan järjestäminen on kuulkaas vaikeaa! Toivon ihmisten, jolla ei ole hengen hätä (sitä kyllä oikeasti psytyy aavistelemaan), koittavan kotikonsteja ennen ensiapuun hakeutumista; kylmää, kuumaa Buranaa, Panadolia jne. Myös eväät kannattaa ottaa mukaan, koska tarjoilua on hyvin nihkeästi ja kipeänä nälkä ja janokin tuntuvat entistä kauheammilta.

    Huonoa käytöstä en halua itsekkään kokea ja hoitajana sitä vältän parhaani mukaan. Toivon myös, että minua kohdellaan ihmisenä potilaiden ja omaisten puolelta. Toivoisin, ettei minua huoriteltaisi tai kukaan ei löisi tai potkisi. Lisäksi toivon, ettei työtäni häirittäisi kuvaamalla (tämän viikon trendi).

    Päivystystyö on oikeasti erittäin mielenkiintoista ja haastavaa – ikinä ei tiedä mitä seuraavaksi voi tapahtua. olet saattanut tehdä päässäsi listan, missä järjestyksessä teet mitäkin ja sanonut, ettei juuri nyt ole ruuhkaa, varmaan pääset kohta lääkärille ja BUM! Tuleekin joku, joka sitoo sinut ja työkaverisi yllättäen muutamaksi tunniksi – tilanteen ollessa ohi, tajuat, että omat potilaasi ovat jääneet odottamaan ja olet ”heidät”.

  49. SMV

    Ylimielinen ja huonosti kirjoitettu teksti. Huonoa kirjoitettua kieltä. Oma perheeni on saanut päivystyksessä sekä todella hyvää hoitoa (siitä olen vuolaasti kiittänyt) ja kohtelua että äärimmäisen huonoa. Huonoissa tapauksissa on tapahtunut suoranaisia virheitä ja hoidon saantia vakavassa sairaudessa viivästyttäviä virhediagnooseja ja nämä päivystys on sittemmin joutunut myöntämään ja pahoittelemaan sekä käymään läpi. Päivystys on meidän perheelle sellainen paikka, että emme sinne mene kuin äärimmäisessä hädässä. Jatkossa pidämme vararahastoa ja toivomme, että akuuttihätä/ sairaus/ vahinko sattuu sellaiseen aikaan, että yksityiset lääkäriasemat ovat auki. Paha vaan, että kaikkea ei niissäkään pysty hoitamaan.

  50. SMV

    Jatkan… Eli ymmärrän kyllä jonottamisen/ kiireellisyysluokat, mutta siinäkin/ niissäkin voi sattua (ja on sattunut) pahoja arviointivirheitä ja tila onkin ollut vakavampi mitä on arvioitu/ lääkäri tehnyt virhediagnoosin, jolloin asiakas palannut seuraavana päivänä voinnin huonontuessa entisestään ja sitten onkin ollut jo kiire sekä tieto ei välttämättä kulje jne. Tästä omakohtaista kokemusta. Ymmärrän kiireen, mutten törkeää käytöstä. Se ei ole tarpeellista. Harva sinne päivystykseen tulee ellei ole aivan pakko tai toisaalta sinne ohjattu. Varmasti turhiakin tapauksia voi olla/ on, mutta ei sitä voi asiakkaille kostaa.

    • tellie

      Tämä on juuri se asia, josta potilaana olen huolissani. En tiedä onko ollut vain huono tuuri ja/tai epätavallisella tavalla sairaita läheisiä, mutta kovin usein on jäänyt sellainen epäilys, että päätökset on tehty vähän huteralta pohjalta. Viitaten juurikin mm. siihen, että oireeseen ehkä liittyvästä perussairaudesta kerrottaessa hoitaja kysyy, mikä se sellainen sairaus on, tai sanoo puhelimessa, että ei eräs toinen sairaus voi niin oireilla, ota burana. (Kommentti joka myöhemmin todettiin vääräksi asiaa erikoissairaanhoidossa tutkittaessa ja oire joka pitkittyessään tarpeeksi johtaa kuolemaan.)

      En odota päivystyshoitajan tuntevan kaikkia sairauksia, tietenkään. Juuri se niin paljon hirvittääkin, kun ilmeisesti melko kiireettömään luokkaa päätyy helposti, vaikka tietoja asiasta ei ole, tai vaihtoehtoisesti on ihan käsittämätön kiire.

      Juuri näin vaartilanteet ja ongelmat liittyvät tähän odotteluun. Kun kiirrellisyysluokka esimerkiksi kokeen ottamisen jälkeen nouseekin, se ei mitenkään poista ennen kokeen ottoa hukattuja tunteja ja niiden aikana tulleita vaurioita.

  51. Sh

    Hei! Sairaanhoitajan ammatti on haastavaa ja mielenkiintoista – etenkin päivystyspoleilla! Kouluun saa hakea kuka vaan ja koulutusohjelmia alkaa usein. Työpaikkoja on hyvin tarjolla, etenkin pääkaupunkiseudulla. Hakekaa ja tulkaa tekemään järjestelmästä parempia! Meillä on hyvä järjestelmä, joka tarvitsee uutta ja motivoitunutta porukkaa 🙂

    Mä ehdotan lisäksi, että kaikkialle vastaanotoille ja tarkkailuhuoneisiin kameravalvonta, josta voidaan jälkikäteen katsoa kuka sanoi mitä ja kuka teki mitä. Huonosta käytöksestä asianmukaiset sanktiot niin henkilökunnalle kuin sitten potilaille ja omaisillekkin.

    Toivon päivystykseen lisää lääkäriresursseja, niin jonoja saadaan lyhennettyä. Toivon myös lisää osastopaikkoja, ettei tarvitsisi ketään kotiuttaa riskillä liian aikaisin, jotta saadaan seuraavalle paikka.

  52. Sarkku K

    Hyvä postaus ihan aiheesta. Seurasin joskus aiemmin blogiasi ja se sitten jostain syystä jäi. Mielenkiintoisia aiheita kun itsekin nyt samalle alalle lähdin opiskelemaan, jään ehdottomasti nyt seuraamaan postauksiasi jatkossakin. T. Tuleva SH-TH.

  53. Eeva

    Minulla on monenlaista kokemusta päivystyksessä hoitajan näkökulmasta katsottuna. Suurin ongelma on hoidontarpeen arviointi, joka ontuu. Suurin osa terveyskeskuspotilaista on luokkaa d tai jopa e, jotka eivät kuulu edes päivystykseen. Seuraava ongelma on osaamattomat lääkärit, varsinkin terveyskeskuspäivystyksessä. Erikoissairaanhoidon puolelle varsinkin neurolla on liian vähän lääkäreitä, usein vain yksi. Nykyiset käypä hoito suositukset ohjaavat yhä enemmän ihmisiä päivystyshoitoon ja osa lukee niitä kuin piru raamattua. Hoitajilla on asenneongelmia, pahin kokemana ehkä on seuraavanlainen. Erittäin humalainen, mutta hereillä oleva mies oli paskonut housuihinsa. Koko terveyskeskus lemusi sen mukaisesti. Olin itse nk. Sisätautitiimissä ja kävin jonkun asian vuoksi tktiimin kansliassa ja ihmettelin lemua. Vuorossa olleet hoitajat totesivat vain että jos aikuinen mies ei vessaan pääse niin olkoon paskat housuissa. No, eihän se mihinkään kulje kun jalat ei pidä alla. Ei he ajatelleet yhtään niitä lähes 50 muuta tkpäivystyspotilaan olosuhteita. Aivan järkyttävä asenne.
    Yksi nk yleistilanlaskumummo /pappa voi sitoa yhden hoitajan useaksi tunniksi. Oksentaa, paskantaa, kusee, pyrkii yli laitojen, ei saada kateroitua, kanyloitua , seurataan vitaaleja, kuskaantaa thx, ct, otetaan selville lääkityksiä, rauhoitellaan, hoidetaan jatkohoitopaikkaa, vastaillaan omaisille ym…systeemi on ajoittain ihan järjetön….

  54. Saikku itsekin

    Minä kirjoitin kirjoituksen saikku itsekin..
    Puhuin ASENTEISTA, en MITÄÄN kirjaamisesta tai lasikopissa istuskelusta! Kirjaaminen ja toimistossa vietetty aika on valitettava tosiasia mikä on ja vie aikaa.Asenteisiin, ystävällisyyteen, käytökseen ja asiakkaaseen tai hänen ammattiinsa luotto ihan eri asia.Kyllä, itse pystyn katsomaan siinä peiliin ja jopa hymyillä.

  55. Ope1

    Jep, oma ammattikuntani on tapetilla melkein joka kuukausi, olen näet opettaja. Kaikki muut osaisivat asiat hoitaa paremmin kuin me koulutetut. Tervetuloa vaan näille kommentoijille kokeilemaan luokanopettaja hommaa kuukaudeksi ja sitten voi alkaa arvostelemaan opetusta, kesälomia, juhlien/retkien järjestämistä jne.
    Teet arvokasta työtä, tsemppiä arkeen!

  56. Nimetön

    Hyi miten te puhutte ihmisistä, ammattilaiset. ”Yleistilanlaskumummo, kusee, paskantaa”. ”Soittelee kavereille että on tipassa, hihihi, onpas tyhmä”. Myös ne housuunsa PASKANTANEET JUOPOT ovat ihmisiä. Hävetkää.

  57. Jasso

    Oma kokemukseni (toivottavasti ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun tarttee päivystykseen lähteä) liittyy suoraan vastaanotto henkilökunnan osaamiseen ja hoitotarpeen arviointiin.

    Mulla lähti olkapää sijoiltaan liukkaalla kaatuessa, jonka seurauksena päivystys kutsui. Vastaanotossa elämäänsä kyllästyneen oloinen vanhempi hoitaja kysyli mitä oli tapahtunut, antoi särkylääkkeen ja yritti laittaa kättäni kantositeeseen (johon se ei tietenkään taipunut, koska oli pois paikoiltaan). Arvio taisi olla, että ”se on vain tärähtänyt”. Olin sen verran jo kivusta shokissa, että en tajunnut tilannetta ja lopulta päädyin odottamaan lääkäriinpääsyä kolmeksi tunniksi. Tässä vaiheessa kipulääke ei enää vaikuttanut yhtään ja jouduin hakemaan sitä itse lisää hoitajien huoneesta. Onneksi huoneessa sattui olemaan vierailulla lääkäri, joka kiinnitti huomiota kalpeuteeni ja käteni outoon asentoon.

    Kuultuaan kolmen tunnin odotuksesta ja lääkärin tajuttuaan vaivani tilanteen pääsin samantien röntgenin kautta lääkärin vastaanotolle. Reilu 30min tästä lääkintävaksi laittoi olkapääni paikoilleen, sitten röntgenin kautta vielä kerran lääkärille ja lopulta kotiin.

    Lääkärin mukaan olkapään saa helpommin takaisin mitä pikemmin sen laittaa takaisin, eikä missään tilanteessa pitäisi odottaa useita tunteja. Täytyy kyllä sanoa, että oli aivan uskomattoman euforinen fiilis, kun olkapää useiden tuntien kivun jälkeen loksahtaa takaisin paikalleen – ihan sanoinkuvaamattoman hieno tunne.

  58. Mari

    Kirjoitat niin hyvin asioista, faktoista! Olen ensihoitoon erikoistunut lähihoitaja ja kova halu nyt hoitovapaan jälkeen olisi päästä syksyllä opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Kauhea uuden oppimisen into eikä se helpota yhtään, kun sun blogia lukee. 😀

    • Noora

      hahaha, no hyvä että inspiroi ja osaan motivoida koulua ajatellen 🙂

  59. Tuulia

    Istun tässä elämäni ensimmäistä kertaa päivystyksessä koska mieheni toheloi, ja ihmettelin kun niin kauan kestää. Googletin ja löysin tämän postauksen. Tosi paljon uutta, mielenkiintoista tietoa, kiitos siitä. Toki osasin arvailla, että taustalla on jokin logiikka, mutta kiva tietää yksityiskohtia.

    Mieheni tosiaan kaatui skeittilaudalla, ja koska käsi turposi ja siihen sattui niin että oli vaikeaa pysyä tolpillaan, lähdettiin päivystykseen. Mieheni on kerran lapsena käynyt päivystyksessä, minä en koskaan. En ole pahemmin julkista sairaanhoitoa muutenkaan käyttänyt. Tästä syystä emme osanneet arvioida, mikä on päivystyksen arvoinen asia. Sairaanhoitaja vastaanotossa kuitenkin ohjaisti sisään, eli ilmeisesti koki hoidon tarpeelliseksi. Odotimme kaksi tuntia röntgeniin ja nyt ollaan tunti odotettu lääkärin lausuntoa.

    Vähän ihmetyttää, täällä suurin osa odotellut kauempaankin kuin me. Jos päivystys on tarkoitettu akuuteimmille tapauksille, eikö meitä olisi voinut suoraan ohjata menemään huomenna terveysasemalle, mitä hyötyä tästä tuntikausien odottelusta oikein on? Jos hätä olisi akuutti, eikö nyt olisi jo liian myöhäistä, kello on siis 23?

    No, minä en ole asiantuntija enkä tarkoita väheksyä ammattitaitoanne, ehkä tälle jokin syy sitten on. En kuitenkaan ymmärrä näiden kommenttien naureskelua meille ”maallikoille”. Kun ei käytä paljon terveyspalveluja, eikä ole juurikaan nähnyt tapaturmia, on vaikeaa arvioida, mikä on oleellista hoitaa heti. Monelle se yllä mainittu tippa tuntuu vakavalta asialta. En minäkään työssäni väheksy asiakkaita. Jos kaikki tietäisivät saman kuin minä, minulla ei olisi töitä. Ehkä nämä asiat pitäisi opettaa kouluissa, niin olisi helpompaa ymmärtää, emmekä me vähemmän kiireelliset tapaukset ruuhkauttaisi koko systeemiä, ja ne, jotka joutuvat odottamaan, ymmärtäisivät paremmin. Kiitos kuitenkin postauksestasi.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.