MITÄ PÄIVYSTYKSESSÄ OIKEIN TAPAHTUU?

Huomasin blogistani, että tämä aihe on alkanut jälleen keräämään klikkejä lukijoiden toimesta. Aihe alkaa tosiaan olla taas ajankohtainen, sillä erilaiset epidemiat, niin noro kuin influenssakin pikkuhiljaa aktivoituu. Epidemioiden myötä myös päivystykset alkavat ruuhkautumaan.

Tämä postaus avaa sinulle hiukan sitä mitä päivystyspoliklinikoilla tapahtuu ja millä vaivalla päivystykseen kannattaa edes lähteä. Tämä voi antaa ihan uutta tietoa sinulle, jos olet esimerkiksi miettinyt joskus päivystyksessä istuessasi, että miksi mitään ei tapahdu. Päivystyksen käytännöt ei varmasti aukea ihmisille, jotka ei asioista tai käytänteistä tiedä mitään, sehän on ihan luonnollista.

Siksipä haluan nyt avata muutamia asioita miksi päivystyksessä joutuu odottelemaan ja milloin sinne kannattaa edes lähteä.

Ensinnäkin, päivystyksessä potilaat hoidetaan aina kiireellisyysjärjestyksessä. He ketkä meinaa kuolla käsiin tai kenelle aiheutuisi suurta haittaa sen vuoksi ettei hoitoa aloitettaisi esimerkiksi 10 minuutin sisällä saapumisesta päivystykseen hoidetaan ensin, oli aulassa sitten viisi tai viisikymmentä henkilöä odottamassa.

Kun tulet päivystykseen

 

Päivystykseen tullessa sinut jututtaa yleensä ensimmäiseksi sairaanhoitaja. Tämä sairaanhoitaja arvioi sinun terveydentilaasi ja sitä, kuinka kiireellistä hoitoa mahdollisesti tarvitset vai tarvitsetko päivystystä juuri nyt ollenkaan. Hän kyselee sinulta sinun oireista ja vaivasta ja tekee erilaisia mittauksia. Triagehoitaja miettii sen, että kuinka nopeasti sinun on päivystyshoitoa vaativan ongelman kanssa kohtuullista odottaa. Painotan sitä, että päivystykseen tulisi hakeutua vain siinä tapauksessa, jos sinulla on päivystyshoitoa vaativa vaiva, joka ei voi odottaa seuraavaan päivään tai siihen kun oma terveyskeskus jälleen palvelee. Jos et tiedä onko vaivasi päivystyksellinen, soita päivystykseen ensin. Puhelimeen vastaa sairaanhoitaja ja he voivat hoitaa parhaimmassa tapauksessa vaivasi puhelimitse ja säästyt jonottamiselta.

Päivystys ruuhkautuu usein näiden ei-päivystyksellisien vaivojen takia, joita ovat esimerkiksi jo kuukausia kestänyt selkäkipu, ilman sen ihmeellisempää voinnin äkillistä huononemista tai perusterveen henkilön päivän tai kaksi kestänyt flunssa, jos yleistila on muutoin hyvä. Huomioitava seikka on myös se, että vaikka sinut kuljetettaisiin sairaalaan ambulanssilla, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että siirryt kiireellisyysjärjestyksessä potilaiden kärkeen. Samanlainen hoidontarpeenarvointi tehdään myös ambulanssilla saapuville potilaille ja saatat joutua jonon jatkoksi vaikka tuletkin ambulanssilla.

Päivystyksessä on triage-luokat joilla potilaat luokitellaan kiireellisyysjärjestykseen. Se vastaanottavahoitaja, eli triagehoitaja määrittelee juuri sinun vaivan kiireellisyyden. Hoitotiimeissä olevat hoitajat voivat muuttaa sitä kiireellisyyttä, jos verikokeissa tai voinnissa tapahtuu muutosta suuntaan tai toiseen. Joskus päivystykseen tulee paljon yhtäaikaa C tai D-luokan potilaita, eli niitä yleisimpiä luokkia, ei niin kiirellisiä, ei välitöntä hoitoa vaativia. Tämä aiheuttaa tietenkin sitten ruuhkaa, sillä kaikkia kun ei voida mitenkään hoitaa yhtäaikaa, ei ole tiloja eikä henkilökuntaa.

Tässä eri triageluokat:

 

Triage A ja B = välitön tai uhkaava hengenvaara

  • A = hoito aloitetaan välittömästi.
  • B = hoito aloitetaan 10 minuutin sisällä.

Triage A ja B -potilaat.Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi tajuttomat potilaat, vakavat myrkytykset, kova äkillinen rintakipu, vierasesine hengitysteissä, vakavasti sairastuneet lapset, tuoreet halvausoireet, runsaasti vuotavat suuret haavat, runsas verioksennus, ankara äkillinen päänsärky sekä avomurtumat.

 Triage C ja D = päivystyksellinen hoidontarve, mutta ei välitöntä uhkaa terveydelle ja toimintakyvylle

  • C = hoito aloitetaan 1 tunnin sisällä
  • D = hoito aloitetaan 2 tunnin sisällä.

Triage E = ei päivystyksellistä hoidon tarvetta

  • Kaikkia vaivoja ei ole tarpeen hoitaa päivystyksenä, varsinkaan yöpäivystyksessä. Mikäli vaiva arvioidaan kuuluvan tähän ryhmään, hoitaja neuvoo parhaiten sopivan hoitopaikan ja antaa tarvittaessa oireidenmukaista terveysneuvontaa.

Huomioitava seikka on myös se, että päivystyksessä on useampia lääkäreitä yleensä kello 8-22 välillä. Jokaiselle lääkärille on määritelty se oma potilasryhmä joita he keskittyvät tutkimaan. Päivystyksessä on mm. kirurgeja, sisätautilääkäreitä, neurologi ja näistä jokainen tutkii vain niitä oman erikoisalan potilaita, paitsi jos on hiljaista tietyllä erikoisalalla, niin pyritään auttamaan muita tiimejä. Eli vaikka yhden huoneen ovi kävisikin ja sinne menee joku sellainen henkilö joka on tullut päivystykseen sinun jälkeen ja näyttääkin vielä olevan paremmassa kunnossa kuin sinä, niin juuri se lääkäri ei välttämättä edes olisi oikea lääkäri sinua tutkimaan. Ei sisätautilääkärit tutki ensisijaisesti kirurgisiapotilaita eikä kirurgit hoida esimerkiksi diabeetikoita.

Hyväkuntoiset, lääkärille ohjatut potilaat, joutuvat odottamaan joskus myös sen takia jos maakunnassa sattuu jotain hyvin akuuttia. Joku voi saada sydän- tai aivoinfarktin. Ambulanssi antaa päivystykselle tällaisesta potilaasta ennakkoilmoituksen, jossa he kertovat milloin tulevat ja mitä tuovat. Tällöin mahdollisesti juuri sinun lääkärisi joutuu keskeyttämään papereihisi tutustumisen, VAIKKA juuri sinä olisitkin ollut vuorossa seuraavana. Hänen pitää keskittyä täysillä tähän akuuttiin tulevaan potilaaseen, joka ei voi jäädä odottelemaan sitä, että lääkäri alkaisi perehtyä hänen taustoihinsa vasta potilaan saapuessa sairaalaan. Lääkärin pitää nimittäin joskus tehdä hoitolinjauksia jo ennen kuin potilas onkaan vielä edes sairaalassa.

Mitenkäs sitten akuutit flunssat, poskiontelovaivat ja kuumeilut? Jos yleisvointi on hyvä, nämä potilaat ohjautuvat joko yleislääkärille tai sitten sairaanhoitajan vastaanotolle. Yleensä tälle yleislääkärille joutuu odottelemaan kaikista pisimmän aikaa, koska yleensä näitä lääkäreitä ei ole kuin yksi ja yleensä nämä vaivat ei varsinaisesti ole sitä mitä päivystyksessä pyritään hoitamaan. Flunssat ja poskiontelovaivat sun muut perinteiset nuhaflunssat hoidetaan siellä omassa terveyskeskuksessa arkiaikana, tai siis pitäisi hoitaa.

Se on tietenkin hoitajien ja lääkäreiden vika

Jonottaminen päivystyksessä kipeänä ja mahdollisesti vielä nälkäisenä turhauttaa. Se aiheuttaa kiukutusta ja joskus me hoitajat ja lääkärit saamme kuulla kunniamme tästä asiasta, vaikka käytännössä ei siellä päivystyksessä ketään tahallisesti istuteta.

Paljon tulee kritiikkiä myös siitä, että humalaiset häiriköt ja sekavat potilaat hoidetaan ripeämmin kuin kunnolliset ja rauhalliset potilaat. No, tässä on se näkökulma, että yritetään saada se päivystys rauhallisemmaksi. Päivystyksessä on usein lapsipotilaita, eikä heidän tarvitse nähdä sekavia, kiroilevia humalaisia. Toisekseen sekavasti käyttäytyvä ihminen sitoo yleensä useamman hoitajan itseensä, eli se on sitten pois kaikilta niiltä muilta ketkä päivystyksessä hoitoa odottelee. Eli toisin sanoen; kun nopeasti hoidettava eli pienellä vaivalla, mutta paljon hoitajia työllistävä potilas saadaan eteenpäin, jää käsiä sitten muiden potilaiden hoitoon enemmän, vaikka se ehkä epäreilulta voi kuulostaakin.

Monet ihmiset valittavat myös siitä, että illalla tai alkuyöstä päivystyksen aula on ollut täysin tyhjä, siellä on vain joku yksi Maija Meikäläinen ollut odottamassa pääsyä lääkärille. Miksei Maija pääse lääkärille? Etenkin yöaikaan päivystyksessä on vähemmän työntekijöitä. Jos akuuttihoitohuoneessa on vaikka yksi elvytettävä potilas, se sitoo helposti neljästä viiteen hoitajaa. Yöaikaan resurssit henkilöstössä on minimillään ja potilaita saadaan hoidettua vielä hitaammin eteen päin kuin päiväaikaan.

Eli summattuna:

  • Potilaat hoidetaan aina kiireellisyysjärjestyksessä.
  • Päivystykseen kuuluu vain akuutit vaivat.
  • Jos et tiedä onko vaiva akuutti, soita päivystykseen ensin.
  • Jos kuitenkin lähdet päivystykseen, varaudu odottamaan. Ota evästä ja malttia mukaan. Kaikki potilaat kyllä tutkitaan.

Kommentit (18)
  1. Se on kyllä hullua kuunnella kun ihmiset valittavat sitä, että joutuvat jonottamaan useita tunteja saadakseen hoitoa; no kuolitko? Tuskinpa. Itse kyllä viimeiseen asti odottaisin, että saisin mentyä terveyskeskuksen lääkärille niin ei tarvitse jonotella turhaan, toki eri asia jos on hengenvaarassa. Musta on niin kätevä, että on päivystysnumero mihin voi soittaa, sinne olen soitellut kysyäkseni hoito-ohjeita eri tauteihin (esim. ollessani useamman päivän vatsataudissa), sieltä saa hyvin asiantuntevia neuvoja ja voi olla hyvillä mielin kotosalla hoitaen itseään. Kiva oli lukea, miten nuo päivystyksessä jonot menevät 🙂 Lisää tämäntyyppisiä postauksia, kiitos!

    1. mansikkapilvi
      8.1.2019, 12:30

      Joo toi soitto päivystykseen kannattaa aina tehdä, jos vaan ei ole kyse oikeasti mistään henkeä uhkaavasta. 🙂 Kiitos kun tykkäsit!

  2. Hyvä kirjoitus! 👍
    Itse olen vuosia sitten viimeksi joutunut menemään päivystykseen enkä kyllä sinne nykyään mene helposti ellei oo pakko mennä.
    Valitettavasti on käynyt niin, että itsellä on ollut järkyttää flunssa enkä ois mitenkään ollut työkuntoinen. Viikonloppu, esimies ei paikalla antamassa saikkua saatika sairaanhoitajakaan antamassa sitä saikkulappua. Silloin on joutunut eto flunssan takia menemään päivystykseen, jotta saa sairaslomaa 😕

    1. mansikkapilvi
      8.1.2019, 12:29

      Joo noi saikkulappu hommat on vähän ikäviä, niin päivystykselle, koska se ei todellakaan pitäisi olla se paikka mistä niitä haetaan ja tietty hakijalle itselleen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *