Miksi läskit meikkaa?

Nyt taas kohistaan. Ollapa lihava ja ylipainoinen. LÄSKI! Läski ei ole kaunista. Läski on sairaus jolle pitäis tehdä jotain. Läskeilylle löytyy aina joku syy ja jos ei löydy, on se ihminen jotenkin vajaa, siis mieleltään.

voinhyvin5

Näin siis puhutaan. Mediassa ja keskustelupalstoilla. Lihavia pidetään herkästi jotenkin tyhmempinä kuin muita ihmisiä. Nouseeko läski päähän? Ei nouse eikä vaikuta yleensä fiksuuteen muutenkaan. Oon paljon puhunut täällä blogissa ylipainon haitoista. Sairaanhoitajana sen totuuden vaan valitettavasti näkee. Ylipaino tuo tullessaan runsaasti erilaisia lieveilmiöitä. Diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia, nämä esimerkkinä mainitakseni. Diabetes taas tuo mukanaan verenkiertohäiriöitä, haavaumia, infektioita jotka ei ota parantuakseen ja sitä myöten sitten saadaan helposti aikaiseksi sairaalakierre. Sen takia puhun paljon, että ylipaino pitäisi pystyä hoitamaan pois vaikka ihmistä itseään ylipaino eli läski ei haittaisi mutta terveydellisiä haittoja siitä valitettavasti silti on.

Mutta sen oon kuitenkin tienny aina, että läski ei tee ihmistä tyhmäksi, eikä millään muullakaan tapaa huonommaksi. Lihavuus ei todellakaan oikeuta huutelua kadulla sille ihmiselle. Se ei oikeuta kommentoimaan tämän lihavan henkilön valintoja ruokakaupassa, etenkään ääneen. Jokainenhan voi toki oman päänsä sisällä ajatella mita haluaa kenestäkin. Mutta jos pitää alkaa kadulla huutelemaan niin se kertoo sitten jo taas jotain siitä huutelijasta itsestään.

Tälläisen löysin eräältä keskustelupalstalta, pöyristyttävää:

Miksi läskit meikkaa? Miksi nähdä kaikki se vaiva? Meikkaaminen ei peitä sitä tosiasiaa, että ovat lihavia, ja siten seksuaalisesti epämiellyttäviä useimmille miehelle. Miksi lihavat naiset pystyvät näkemään sen vaivan, joka aiheutuu meikeistä, vaatetuksesta, hiuksista ja muusta pinnallisesta, ei-ruumiillisesta itsensä laittamisesta, mutteivat kuitenkaan kykene pitämään fyysisesti itsestään huolta?

Tälläisia kommentteja lihavuudesta on vaikka kuinka paljon.

Mediassa on nyt tuoreimpana uutisena kohistu sitä kun raskaana olevaa naista oli haukuttu ääneen läskiksi julkisella paikalla. Hän, eli tämä lihava oli ollut iltapalaa, tällä kertaa pitsaa, hakemassa itselleen ja miehelleen. Nainen vaikutti kuvien perusteella olevan ihan normaalipainoinen, mitä nyt vatsakumpu pömpötti raskauteen sopien. Mietinkin tuossa, että onko lihavuus este pitsan syömiselle? Saako lihavat pitää pitsaperjantain ja ottaa vaikkapa vielä vähän karamelliä päälle? Ilmeisesti heillä ei olisi tähän oikeutta näiden huutelijoiden mielestä. Lihavien pitäisi kantaa vaan selkä vääränä kotiin vihreetä, salaattia ja sen semmoista. Eihän se nyt ihan niinkään mene.

voinhyvin3

Olis kiva nähdä nämä julkisesti kommentoijat, katsoa vähän heidän ruokaympyräänsä ja elintapojaan. Varmastikaan mitään huomautettavaa ei löytyisi. Ei ainakaan pitäisi löytyä kun on vara muita arvostella.

Pakko sanoa, että itsellekin tulee joskus olo kun oon ostamassa mättöherkkuja tai jonottamassa paikallisen pitserian jonossa, että oonks mä nyt sitä mitä mä olevinaan olen. Kirjoitan jotain tällaista blogia, yritän satunnaisesti motivoida muita ihmisiä tervellisten elämäntapojen pariin. Oon sairaanhoitaja, treenaan ja yritän elää ja syödä terveellisesti. Sitten meen ja ostan pitsan ja syön sen vielä. Hyvällä omatunnolla. Mut mitä jos joku lukija näkee?

Tämä meni viimeksi lauantaina.
Tämä meni viimeksi lauantaina.

Mun mielestä tasapaino kaikissa elämän osa-alueissa on tärkeässä roolissa ihmisen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Mulla ei oo todellakaan pahaa sanottavaa mun kisadieeteistä. Mä en niistä sairastunut. Mä palauduin hyvin. Mulla on tarkoitus joskus vielä kisata ja olla dieetillä. Nyt mä en oo. Mä elän normaalia arkea. Syön välillä herkkuja ja käyn silti salilla. Joskus herkkuja menee useamminkin ja sitten taas palataan ruotuun ja ollaan vähän aikaa ilman niitä herkkuja. Ehkä. Välillä pidetään pientä välidieettiä tai sitten ei. Mikä nyt millonkin sattuu huvittamaan.

voinhyvin6

voinhyvin2

Mä haluun voida hyvin ja jos mun hyvinvointi vaatii joskus suklaata niin sitten se on niin. Joskus  mun hyvinvointi vaatii akuutisti pitsan ni sit mä haen sen pitsan. Ja niin se menee muillakin. Oli sitten sitä läskiä minkä verran tahansa.

Joskus vaan on se päivä kun tarttee sen pitsan. Jopa läskikin.

Ai että toi sana läski on muuten ruma sana. Särähtää hitokseen korvaan.

Kommentit (8)
  1. Tiina / Fit Fat Mama
    11.4.2016, 06:50

    Miulla oli sama että jossain vaiheessa ahdisti ostaa herkkua kun ajattelin että voi ei jos joku lukija näkee 😀 pääsin siitä onneks yli 8)

    1. Joo, en mäkään oo koskaan jättäny ostamatta mitään, se vaan tulee aina mieleen 🙂

  2. Hei. Hieno kirjoitus. Itse laihdutin läskiä pois ennen raskautta 35kg. Valitettavasti lihoin reilu 30kg raskauden aikana. Siitähän joku pt kirjoitti netissä että se ei oo normaalia, ehkä ei mutta en osannut tehdä painon nousulle mitään, koska paino vaan nousi.
    Nyt aloitin taas jumpat ja salille menon ja kyllä mä mietin et mitä noi muut musta ajattelee, kun katsovat pitkään… varmaan miettivät, että ”mitä toi läski täällä tekee?” Olen toki lihava, mutta en minäkään huutele laihoille kauheuksia, niin mikä oikeus heillä on mollata ja haukkua meitä ”läskejä” ( joka todella on kamala sana)

    1. Niin. Eihän se varmaan ”normaalia” ole, että painoa tulee raskauden aikana 30kg mutta joskus sitä vain tulee. Se on myös mahdollista saada pois.

      Ja nimenomaan, mun mielestä kaikilla on koosta riippumatta samanlaiset oikeudet tehdä ja osallistua ihan mihin haluavat. Että eiku vaan hyviä jumppia! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *