Kun nälkä ei lähde syömällä

Tästä mua vähän varoiteltiin kun kisat oli ohi ja itse kisadietti loppumassa. Jossain vaiheessa kisojen ja dietin loppumisen jälkeen tulee se pohjaton nälkä- vaihe. Odottelin sitä saapuvaksi jo viime viikolla. Ei kuulunut ja ajattelin, et ei mulle vissiin sitä sit tullu.

Kunnon treenit alkoi muuten tänään ja millä muullakaan kuin pepputreenillä. ARSE KASVUUN!
Kunnon treenit alkoi muuten tänään ja millä muullakaan kuin pepputreenillä. ARSE KASVUUN!

Kuinka väärässä olinkaan. Tällä viikolla, tai no oikeastaan sunnuntaista lähtien on ollut koko ajan järkyttävän kova nälkä. Vaikka söisin, niin nälkä ei vaan poistu. Siellä se kurnii koko ajan mahan pohjalla ja vähän ylempänäkin. Aamupuuro on ainut sellainen ruoka, millä nälän saa hetkeksi haltuun.

Onneksi on asiantunteva valmentaja joka on suunnitellut ruokavalion juuri mulle sopivaksi tän kisarupeaman jälkeen. Onneksi hän osasi varoittaa mua tästä. Kisadietin jälkeen ei voi palata normaalin off-kauden kaloreihin heti suoraan. Jollei sitten välttämättä halua pullahtaa uusiin muotoihin pari viikkoa kisojen jälkeen. Ja sitä en todellakaan halua.

Niinpä mä olenkin tällä hetkellä ollut toista viikkoa jo reverse-dietillä. Elikkäs palaillaan kisakaloreista todella maltillisesti niihin normaalikaloreihin. Samanaikaisesti kun kaloreita pikkuhiljaa hinataan ylös päin, niin cardiotreenejä vähennetään. Eli aamulenkitkään ei todellakaan jääneet kisadietille, vaan täällä on käyty aamulenkeillä melko normaaliin tapaan.

Kisadietin jälkeen ihmisen elimistö ja etenkin hormonitoiminta käy normaalia hitaammalla. Sitten kun tätä kisadietin jälkeistä aikaa on sotkemassa tämä nälkä, niin jos vaan söisi sitä mukaa kun maha vetää (tai vielä senkin jälkeen kun se maha ei enää vetäisi) elimistön ollessa talvihorroksessa kertyisi kaikki syöty aika nopeasti kroppaan pelkkänä rasvana ja nestepöhönä.  Dietin jälkeen perusaineenvaihdunta on hidas ja kaloreita kuluu siis normaalia vähemmän. Hormonitoiminnan epätoiminta taas vaikuttaa treeneihin ja siihen, miten tehokkaasti kroppa ottaa dietin jälkeiset treenit vastaan. Eli treenatenkaan et saa kulutusta nousemaan. Eli 1+1=2.

Maanantaina itsellä nousi kalorit taas hiukan. Kisadietillä söin kuusi kertaa päivässä, tällä hetkellä viisi kertaa. Eli kerta-annos ruokaa on suhteessa jo suurempi kuin kisadietin yksi ateria. Olin tänäänkin vedetyn jalktreenin jälkeen niin onnellinen kun tiesin, että tänään on treenipäivä ja saan syödä siis vähän runsaammin hiilaria ja, että ehkä tää nälkä taittuu sillä. Mut eihän se mitä. Tämä nälän tunteen kanssa käytävä taistelu on tuolla pään sisällä tapahtuvaa kamppailua pääosin tällä hetkellä. Mulla on nälkä, en ole dietillä, joten miksi en voisi syödä enemmän? Itselle saa olla selittämässä tätä vähän väliä, että miksi ei. En halua pullahtaa. (Ja siis kyllä ymmärrän, että paino tulee tässä nousemaan, mutta en halua, että se nousee kahdessa viikossa ja PELKKÄNÄ rasvana.) Ainut mikä lohduttaa on tälle viikolle luvattu cheatmeal. Se onkin tarkasti mietittävä, että mitä ja milloin!

Kisadietillä tutuksi tullut instagramin ruokakuvien selaus on tullut takaisin :D
Kisadietillä tutuksi tullut instagramin ruokakuvien selaus on tullut takaisin 😀

Vaa’alla oon käynyt kisa-aamuna, viime viikolla ja tällä viikolla. Kisa-aamuun verrattuna, eli kun suurinosa tän kropan nesteistä oli ajettu pois, paino on tähän aamuun mennessä noussut vähän reilu kolme kiloa. Joka on täysin normaalia, kun kroppa on taas kohtalaisen normaalissa nestelastissaan. Omasta mielestä tuntuu, että painoa on tullut paljon enemmänkin. Mutta luotan tällä hetkellä vaakaan, en siihen omaan mieleen, joka on nyt vähän pyörällä kaikista näistä nopeaan tapahtuvista muutoksista.

diettti

Mutta, että semmoista tänne. Jatkuva kiljuva nälkä. Enää ois iltapala syömättä tälle päivää ja mietinkin, että jos söisin sen nyt, niin pärjäänkö aamuun saakka 😀

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *