JOS ON JO YKSI, NIIN ONKO SAMA OLLA KAKSI?

Kysymys, jota pyöritellään varmaan muissakin perheissä. Jos on jo yksi, niin eikö siinä vaiheessa ole sama olla jo kaksi? Kysehän on tietenkin meidän rakkaasta lemmikistä. Mun mies haluaisi toisen koiran ja minä haluaisin toisen koiran. Me haluttaisiin Lukalle kaveri! Toki rotu pysyisi samana, eli Cockerspanieli meille tulisi, mutta silti mietitään, että kannattaako?

Onko kahden koiran omistajana jotain sellaisia asioita, mitkä muuttuu, jos vertaa siihen, että on vain yksi koira? Onko jotain sellaisia asioita mitä ei huomaa ajatellakaan yhden koiran kanssa?

Yksi asia mikä meille tuli mieleen on koirien ruokailu. Tällä hetkellä tämä yksi lurppakorva mikä meillä on, on nirso. Hänellä ei koskaan ole kiire ruokakipolle. Ruoka saattaa seisoa kupissa vaikka puolipäivää ennen kuin hän sen syö, jos syö. Pääsääntöisesti syö kyllä, mutta ei ole mikään ihme sekään, että ei syö.

Hän ei ole perso millekään herkuille, ei välitä mistään muusta oikeastaan kuin kanasta. Broilerinliha eri muodoissa on herkkua ja sitä tämä herra voisi syödä enemmänkin. Toki sitten myös aurajuusto ja pitsan täytteet maistuu, mutta sellaiset perinteiset kuten nakit tai makkarat ei tälle maistu. Hän vaan kääntää pään pois ja jos ei ihminen vieläkään tajua lopettaa tyrkyttämistä, kävelee hän kylmän viileästi pois.

Mutta niin. Mitä jos meillä olisikin kaksi koiraa ja annamme esimerkiksi ennen töihin lähtöä aamulla koirille ruoat. Uusi tulokas olisi ahne ruoasta ja söisi ruoan heti, mutta Luka söisi ruoan omaan tahtiinsa kuten ennenkin. Siinähän kävisi niin, että tämä ahmatti eli normaali koira söisi myös toisen ruoan. Kuinka voisimme estää sen, että Luka saisi jatkossakin syödä oman ruokansa, vaikka toinen sattuisikin olemaan ahmatti?

Ja sitten tietty kura-ajat. Cockerit on sellainen koirarotu, jota joutuu pesemään suhteellisen useasti, etenkin silloin kun ulkona on loskaa tai kuraa, vaikka kurapuku olisikin käytössä. Kaksi koiraa on työläämpää pestä.

Onko kenties vielä jotain muuta mitä pitäisi miettiä, ennen tekee päätöksen hankkia toisen koiran?

Kommentit (22)
  1. Meillä vanhempi kääpiöpinseri oli supernirso 4 vuotta. Joskus jopa jouduin syöttämään koiralle ruuan kädestä, että se saisi edes vähän ravintoa. Sen jälkeen kun otettiin toinen koira, vanhemmankin piti alkaa pitämään puoliaan ruokailussa – kun tää uusi pentu oli superahne! 😀 Nykyään vanhempikin syö hyvällä ruokahalulla ihan kaikenlaista ruokaa ja kuppi tyhjenee hetkessä.

    1. mansikkapilvi
      8.3.2019, 12:51

      No niin, eli se vois auttaa toisen nirsoiluun 🙂

  2. Kummallakin ruoka-aika ja silloin syödään ja jos ei syö niin kuppi pois. Kyllä se ruoka alkaa sitten maistua 😉 koira ei itseään nälkään tapa. Mulla on neljä koiraa ja kaikki syö samaan aikaan 2 kertaa päivässä, jokainen omassa tilassa ja rauhassa. Sitten kupit pois kun ruoka on syöty.
    Niin ja kaksi menee ehdottomasti siinä missä yksikin 😉 kivempi lähteä töihin jne kun jää kaverin kanssa <3

    1. mansikkapilvi
      8.3.2019, 12:49

      Jep, niinhän se pitäisi tehdä 🙂 Toi on kyllä iso plussa just, että koskaan ei tarvitsisi olla toisen yksin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *