HOITAJA BURNOUTISSA

Ei se mitään, sanoi esimies. Siellä on jonossa tulijoita tilallesi.

En ole voinut välttyä uutisoinnilta, koskien entistä työpaikkaani Pohjois-Karjalassa. Joensuun yhteispäivystyksessä kuohuu. AVI, eli aluehallintovirasto valvoo tehostetusti yhteispäivystyksen työoloja tulevan kesän ajan. Viime kesä oli ollut Joensuun päivystyksessä karmiva. Hoitajat olivat olleet kovilla. Henkilöstöä oli liian vähän ja se oli päivystyksen työympäristöön osin liian kokematonta. Potilasturvallisuus oli vaarantunut useita kertoja.

Muistan itsekin sen, että joskus kiiretilanteissa töitä joutui priorisoimaan. Toki, sitähän se työ usein on muutenkin, mutta päivystyksessä tuo saattoi korostua. Kuka näistä potilaista tarvitsee välitöntä hoitoa, kaikkia kun ei ehdi hoitamaan / huomioimaan kuitenkaan samaan aikaan.

Potilailta tuli tietenkin välitöntä palautetta toiminnasta suoraan hoitajille, koska kuka nyt tykkäisi tunti tolkulla maata päivystyksessä mahdollisesti hyvinkin sairaana, ilman mitään syömistä tai juomista, saati ilman sitä hoitoa. Palaute vain kohdistuu väärään paikkaan, jos se hoitajille osoitetaan. Hoitajat tekevät varmasti missä tahansa tilanteessa parhaansa. Se on se järjestelmä, mikä ei toimi ja kunnollinen, hoitajia kunnioittava ja arvostava johtajuus puuttuu.

Kun työskentelin tuossa kyseisessä päivystyksessä, olin itsekin aika väsynyt ja turhautunut siihen toimintaan, mitä siellä jo silloin oli. Ensinnäkin yleinen ongelma hoitoalalla, työsopimukset olivat pätkäsopimuksia. Päteviä hoitajia ei kiinnitetty ajoissa ja he ottivat ja lähtivät muualle pidempien ja ehkä vakinaisten työsopimusten perässä.

Nykyään tuolla Joensuussa on alettu toteuttamaan lisäksi sellaista työvuorosuunnittelua, joka ei tue työntekijöiden jaksamista millään tavalla. Siinä ei oteta huomioon työntekijää itseään. Hoitajat kyllä joustavat työnantajan suuntaan, mutta mitä työnantaja antaa työntekijälle. Raippaa porkkanan sijasta.

Hyvä johtajuus

Kiinnostaako johtajia yleensä koskaan henkilöstönsä hyvinvointi tai se, että kuinka hyvin työpaikalla viihdytään? Töissä kuitenkin vietetään melkein suurin osa päivästä, joten eikö olisi ensiluokkaisen tärkeää, myös hoidon laadun vuoksi, että töissä olisi hyvinvoivia ja jaksavia ihmisiä? Sen lisäksi, että työvuorossa olisi riittävästi osaavaa hoitohenkilöstöä niitä potilaita varten. Sen takiahan sitä työtä tehdään, että saadaan hoidettua potilaita mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman nopeasti. Tähän yhtälöön kuuluu myös se, että hoitaja voi luottaa kollegaansa ammatillisesti.

Voidaanko hoitotyöllä tehdä bisnestä? Pitääkö hoitoalalla ajatella sen tuottavuutta? Voiko kuntapuolen sairaanhoitopalvelut toimia sillä tavoin tavoitteellisesti, että toiminnalla saataisiin rahaa jäämään viivan alle? Miksi nipistetään sieltä työntekijöiden puolelta? Kiristetään ruuvi äärimmilleen, koska voidaan. Aina on niitä hoitajia, jotka joustaa, venyy ja paukkuu. Ihan vain siksi, koska ei haluta jättää kollegaa tai potilasta pulaan. Omaa oksaahan sillä toiminnalla lopulta vaan sahataan. Työnantaja näkee, että hommahan pyörii näinkin, joten miksi muuttaa mitään? Onnistuisiko tämä vastaava miesvaltaisella alalla?

Voiko työntekijän korvata aina vaan uudella? Voiko hoitoalalla tehdä rahallista tulosta?

Kuva: Unsplash.com

Kommentit (2)
  1. Ei voi kun ihmetellä
    27.5.2019, 14:40

    On kyllä käsittämätöntä, miten työajat ovat monessa sairaalassa täysin retuperällä. Kolmivuorotyö on jo itsessään kuluttavaa ja en ymmärrä, mitä työnantajat saavat sillä, että työ ja perhe-elämää on mahdotonta sovittaa yhteen, ergonomiasta ei mitään tietoa jne. Vanhassa kotikaupungissani totuin siihen, että aamuvuoro alkoi 6.30-07 välillä, iltavuorot loppui klo 21 ja toiveita sai esittää 3 per lista. Nyt vuoden eri sairaanhoitopiirissä olleena ei voi kun ihmetellä miten aiemmin olen jaksanut. Nykyisellä osastolla aamuvuorot alkaa klo 7.30 jolloin lapsen ei tarvitse herätä ihan niiiin aikaisin hoitoon, iltavuorot loppuu klo 20, pitkiä päiviä saa tehdä miten haluaa = mahdollistaa esim pitkämatkalaisille pidemmät työputkee mutta myös pitkät vapaat. Jokainen suunnittelee kaikki työvuoronsa itse, jotka pääsääntöisesti satunnaisia muutoksia lukuunottamatta toteutuu hyvin. Tän lisäksi vielä muutama huutomerkkivapaa per lista, joiden on ns pakko toteutua. Koska yövuorojen tekijöitä on paljon, voidaan me jotka ei niitä kovin mielellään tee, tehdä vain yö/lista ja koska koko listan saa suunnitella itse, voi yön sijoittaa niin että se esiintyy esim joka listan lopussa jolloin niitä tulee eteen suht harvoin. On ihan eri asia tehdä muutama pitkä vuoro ja järkätä sen jälkeen esim 7pv vapaata, kun taas edellisessä työpaikassani jossa heiteltiin ”lyhyitä” vuoroja sikinsokin yhden päivän vapailla. Voisin lyödä vetoa, että tällä suunnittelulla myös väsymyksestä johtuvia sairaspoissaoloja on vähemmän, koska listat saa suunnitella niin oman vuorokausirytminsä yms mukaan. Nyt kun on tottunut tähän, niin ns perinteinen systeemi mitä kavereilla on muualla, kuulostaa aivan kivikautiselta.

    1. Voitko ystävällisesti kertoa, missä tällainen työpaikka on. Haen heti sinne!!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *