Mansikkapilvi
Mansikkapilvi

FERRITIINI LÄHES NOLLASSA

Kuten kerroin teille aiemmin, niin kävin tässä dieetin aloituksen vuoksi verikokeissa. Otatin itsestäni Puhti.fi liikkujan terveyspaketin, joka on suunnattu naisille. Verikoepaketti sisältää yhteensä 35 eri tutkimusta. Itseäni eniten kiinnostavat labrat on kolesterolit, maksa-arvo (joka on joskus ollut koholla) ja vitamiinit. Niinhän sitä usein sanotaan, että suutarin lapsella ei ole kenkiä ja tässä tapauksessa voisi sanoa, että monetkaan hoitajat eli itse mukaan lukien, ei ehkä niin huolehdi esimerkiksi omista kolesteroliarvoista.

*sisältää kaupallisia linkkejä

Olen kuullut ja lukenut todella paljon juttuja siitä, miten Suomalaisilla D-vitamiini arvot on alakanttiset, etenkin talviaikaan. Niinhän siinä kävi, että kuulun itse samaan sakkiin. Mun D-vitamiini arvo oli 60,7, kun alaviiteraja on 75. Ei sinällään vielä mitenkään hälyttävän alhaalla, mutta mun mielestä liian alhaalla kuitenkin.

Nyt aloitinkin samantien tankkaamaan D-vitamiinia. Tunnen talvella sen, että kun auringonvalo luontaisesti Suomesta vähenee, alkaa kaamos tehdä tehtävänsä. Mä olen entistä väsyneempi talvella. Suomen D-vitamiini ohjeistukset määristä per vuorokausi on melko matalat siihen tarpeeseen nähden, ja monet lääkärit ovatkin sanoneet, että Suomalainen aikuinen voi hyvinkin ottaa enemmän D-vitamiinia. Onneksi kohta on kesä ja aurinko alkaa näkymään, niin sitten D-vitamiinia tulee saaduksi luontaisesti.

Paljon puhuttu ferritiini

Tämän lisäksi Suomessa kiistellään ferritiini-arvoista. Ne on nykyään muotihömpötystä, joskus se muotihömpötys taisi olla kilpirauhas-arvot.

Se mikä mua ihmetyttää tässä ”muotihömpötyksessä” on se, että jos kyseinen arvo ei kerro joidenkin lääkäreiden mielestä mistään mitään, niin miksi kyseistä mittausta sitten otetaan ihmisiltä. Miksi on haluttu luoda tutkimus, joka kertoo tämän tuloksen, joka ei kerro mitään ja mihin ei tarvitse reagoida, oli se arvo sitten mitä tahansa? Miksi on luotu viitearvot ja miksi arvoa, joka ei ole viitearvoissa, ei tarvitse hoitaa?

Multa ei varmaan koskaan ole mitattu ferritiini-arvoa. Se on verestä mitattava arvo, joka kertoo elimistön rautavarastojen tilanteen. Raudan määrä elimistössä vaikuttaa esimerkiksi henkilön vireystilaan ja raudanpuutos voi oireilla esimerkiksi väysymyksenä, ahdistuneisuutena, stressinä tai erilaisina kiputiloina. Tämän lisäksi korkea syke, hengästyminen ja hiustenlähtö, voi joskus johtua matalista ferritiiniarvoista. Myös huimaus ja toistuvat päänsäryt voivat selittyä ferritiinin mataluudella.

Se mikä yleistä väsymystä voi hyvinkin, D-vitamiini-arvojen, lisäksi selittää mun kohdalla on myös se, että mun ferritiini-arvo oli 22! Viitearvoina pidetään vähän paikkakunnasta riippuen 30-150.

Monet lääkärit eivät usko ollenkaan tähän, että raudanpuute olisi todellinen, jollei hemoglobiini ole myös matala. Tosiasiassa, hemoglobiini on tavallaan erillinen asia kuin rautavarastot ja raudanpuutetta on, jos arvo menee alle 30. Osa ihmisistä saa oireita jo siinä vaiheessa kun ferrit-arvo on 50 tai alle. Koska rautavarastot ehtyvät pikkuhiljaa, ihminen yleensä sopeutuu oireisiin, eikä oireisiin välttämättä kiinnitä huomiota koska niihin oireisiin tottuu. Tässä aiheesta on hyvä artikkeli: KLIK.

Korjattu termi raudanpuuteanemia.

Seuraavat ruoka-aineet sisältävät runsaasti rautaa:

  • Liha, kana ja kananmuna
  • Vihreälehtiset hedelmät
  • Kaakaojauhe
  • Suklaa
  • Kaura
  • Murot
  • Idut
  • Pavut
  • Tofu
  • Pähkinät
  • Kurpitsa
  • Maksa
  • Nilviäiset ja äyriäiset

Lihaa mä syön joka päivä. Suklaatakin on tullut popsittua ja pähkinöitäkin menee. Eli periaatteessa rautaa pitäisi olla riittävästi. PAITSI, jos C-vitamiinia ei saa riittävästi, niin tällöin rauta ei välttämättä imeydy kunnolla. Tosiaan, rauta tarvitsee C-vitamiinia imeytyäkseen. Siinä mulla voi olla se ongelma. Tämän lisäksi rautavarastoja kuluttaa naisilta runsaat kuukautiset, jotka mulla on ollu aina. Tämän lisäksi liikunta ja raskaus kuluttaa rautaa elimistöstä.

Se mitä mä aion nyt tehdä on, että mä varaan ajan työterveyslääkärille. Mä käyn kuulemassa siellä sen, että miten tää on höpöhöpö-juttuja, mutta haluan tehdä tän nyt oikein. Mä aion aloittaa suun kautta otettavan rautakuurin ja sitten mä käyn kontrolloimassa arvot uudelleen kesän jälkeen.

Uskon siihen, että jos mun arvot on matalat, niin ei se ainakaan haittaa tee (jos mä vaan siedän rautavalmistetta), että otan vähän rautaa ja kokeilen korjata sillä tätä mun väsymystä. Se auttaa tai sitten ei auta.

Muuten mun labrat oli kunnossa. Rasva-arvot oli ok, tosin hyvää kolesterolia aion hankkia enemmän, eli tulen kiinnittämään omaan rasvan saantiin huomiota, etenkin siihen laatuun.

Jos sinäkin haluat mittauttaa arvosi, niin käy ihmeessä tutustumassa Puhti.fi paketteihin, joita on useita erilaisia täällä.

Sen sijaan täällä voit itse valita haluamasi verikokeet, eli sun ei tarvitse ottaa kokonaista pakettia, vaan voit myös ottaa ihan yksittäisen kokeen, esimerkiksi kolestrolit, eli lipidit + ferritiini on yhteensä  = 19,95€ + 21,95€. = 41,90€.

Millaisia kokemuksia teillä on tästä kiistellystä ferritiini-aiheesta? Ottaako lääkärit tosissaan tämän ongelman vai ei? Oletteko kokeneet vähättelyä?

Kommentit (24)

  1. Nimetön

    Miten 22 on lähellä lukua 0? Enemmänkin 1 tai 2 on lähellä numeroa 0?
    Itellä ferritiini oli 12. Rautaa syön suun kautta.

    1. mansikkapilvi

      No otsikon on tarkoitus olla herättelevä. Ei se nyt ihan kauhean kaukana nollaakaan ole, kun arvo voisi olla myös jotain 100 pinnassa. 🙂

    2. mariem

      Ei ole tarkoitus tarttua yksityiskohtiin, mutta muutamaan faktaan kiinnitin huomiota.
      ”Monet lääkärit eivät usko ollenkaan tähän, että raudanpuuteanemia olisi todellinen, jollei hemoglobiini ole myös matala.”
      Anemian itsenäinen määritelmä on matala hb, joten raudanpuuteanemia voi olla vain jos Hb on matala, sen sijaan raudanpuutetta voi olla ilman anemiaa, jolloin hb voi olla normaali ja raudanpuutokseen viittaa matala ferritiini, korkea tFr (rautaa kuljettava transferriinireseptori) ja korkea MCV (punasolut on isoja). Lisäksi verestä voi mitata raudan eli S-Fe (seerumin rauta, mitä itse käytän em lisäksi).

      Oma kokemus haasteista kliinisessä työssä on epämääräiset oireet ja osin ihmisillä on halu saada ferritiiniarvoksi keinolla millä hyvänsä (usein infuusio) esim yli 100. Raudanpuutetta kannattaa etsiä ja hoitaa, mutta median kiinnostuksen myötä odotuksen raudanpuutteen diagnoosin ”elämää parantavaksi voimaksi” ovat kohtuuttomat 😀
      Duokkarin varsin hyvä artikkeli : http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/raudanpuute-ilman-anemiaa-ndash-miten-ferritiiniarvoa-tulkitaan/

      1. mansikkapilvi

        Kiitos korjauksesta, muokkasin tuon raudanpuuteanemia kohdan tekstiin. 🙂

        Niin. Kuitenkin, monet lääkärit ajattelee, etenkin asialle vihkiytyneet, että raudanpuute on ihan todellinen ongelma, johon tulisi puuttua. Itse en niinkään tavoittele tiettyä lukemaa korjaavana toimenpiteenä. Ennemminkin kiinnostaisi katsoa, että jos arvo olisi vaikka 50 tai mitä tahansa muuta kuin tuo 22, että onko vireystilassa, sykkeessä tai hengästymisessä mitään eroa entiseen.

        Olen myös valmis hyväksymään nuo edellämainitut oireet ihan omana luontaisena piirteenä itselleni 😀 Eikä niitä ole pakko hoitaa pois. Ehkä kuitenkin rautavarastot voisi silti olla täydemmät ? 🙂

        1. Minde

          Minusta lääkärit vähättelee asiaa ja minulle lääkäri sano, että tämähän ferritiini on muotiasia. Kuitenkin se ferritiini oli vain 7 kun mitattiin. Voit kuvitella kuinka huono olo oli. Hb on aina ollut hyvä. Useita raskauksia ja runsaat menkat on varmaan rautavarastoja kuluttanu.

      Vastaa

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *