Extreme viikonloppu!

Ihan joka päivä ei pääse ylittämään itteään tolla tavalla mitä nyt menneen viikonlopun aikana pääsin tekemään. Tahkolla, kuopion kupeessa juostiin siis Extremerunit. Hupisarjassa mentiin mutta silti melko tosissaan. Meidän tiimi oli nimeltään noin seitsemän Lumikkia ja kääpiö. Asut oli valittu tiimin nimeä mukaillen.

extremerun8

extremerun9 extremerun6

Aiemmin en ole siis osallistunut mihinkään moiseen tapahtumaan mutta takaan teille, että tämä tapahtuma ei jäänyt viimeiseksi. Oli niin sikahuippumahtavaa! Keli helli osallistujia ja juoksijoita oli paljon. Rata oli tosiaan melko rankka, kuten aiemmin kirjoitinkin. Juostava, tai no oikeastaan kiivettävä matka oli n. 7,5 kilometrin mittainen ja siinä oli ihan tarpeeksi suorittamista. Rata lähti liikkeelle juoksuosuudella ja ensimmäinen este oli rengaseste, jossa piti siis pomppia rengasrata yli. Helppo nakki. Siitä jatkettiin juosten vesiesteelle. Syvähkö puro pulputti sulana ja tietenkin rata meni sen yli. Eikun vaan loikka sinne veteen ja purosta yli. Kaks ekaa kierrosta pääsin puron yli silleen, että toinen kenkä kastui aivan turkasen läpimäräksi mutta kolmannella kiekalla puron ylitys vaati molempien jalkojen uhraamisen.

Vesiesteen jälkeen tultiin kiipeilyosuudelle jossa siis ylitettiin pari sellasta rakennustyömaatelinettä. Yli mentiin hyvinkin. Sitten autonromujen ylitys ja juoksu jatkui. Ennen ensimmäistä mäkinousua mentiin vielä jumppapalloaitauksen läpi. Ja sittenpä tosiaan päästiin siihen ekaan ylämäkinousuun. Ei kyllä tullut mieleenkään juosta sitä. Voitte kuvitella laskettelurinteen jyrkkyyden ja sohjoisen lumen ja 900 juoksijaa talsimassa sitä lunta vielä enemmän sohjoksi. No eka kierros oli kyllä rankin. Ekan nousun jälkeen koitti persliuku alas. Eikun helmat kainaloon ja persmäkeen. Laskun aikana syke oli rauhoittunut tosi hyvin ja hengitys tasaantunut. Muutamalla meistä oli sykemittarit päällä ja eka mäkinousu sai sykkeet  nousemaan 200 pintaan, jollain jopa sen yli.

extriimii3

Sitten taas juoksu jatkui lumisohjossa. Seuraavaks mentiin putkiesteen läpi ryömien kohti toista mäkinousua, joka oli edeltäjäänsä varmaan puolet pidempi. Tässä vaiheessa tuli olo, että miten sitä selviää tätä vielä pari kierrosta. No eikun kapuamaan ja mäen päälle päästiin. Sitten taas juoksua muutama satametriä ja persmäkeen. Mäen jälkeen juostiin lähtöpaikalle josta startattiin uuskierros. Me hörpättiin tuossa vaiheessa vähän vettä ja palautusjuomaa nestepisteellä.

extriimii2 extriimii

Toinen kierros meni edeltäjäänsä kevyemmin. Sykkeet ei nousseet enää niin korkealle ja askel oli kevyempi. Ajanotossakin se näkyi, toka kierros oli nopein näistä kolmesta. Mutta kyllä ne mäkinousut vaan veti keuhkot ihan äärirajoille joka kerta. Positiivinen yllätys oli se miten hyvin ja nopeasti sykkeet laski maksimista ja hengitys tasaantui. Kai sitä jonkunlainen kunto sitten on.

Kolme kiekkaa siis vedettiin ja kuusi kertaa ne mäet yhteensä. Kaloreita paloi puolentoista tunnin aikana vajaat 1500. Miettikääpä. Kyllä siinä kroppa sai työskennellä aika kovaa. Mietittiin, et tollasen kulutuksen jälkeen yks pitsa ei tuntuis missään. Seuraavan kerran ku meen tilaamaan pitsaa niin pitää miettii, et mitä sen pitsan kaloreiden polttamiseks pitäis tehdä. Tulee varmaan harkittua pari kertaa ennen kuin sen pitsan oikeesti tilaa 😀 No ei vais mut aikamoista silti!

Osallistujia oli vajaat tuhat ja tässäpä meikän statsit:

Kaikista osallistujista sija 189, oman sarjan eli naisten hupisarjan 93, ja naisten hupi - ja kilpasarjan 104.
Kaikista osallistujista sija 189, oman sarjan eli naisten hupisarjan 93, ja naisten hupi – ja kilpasarjan 104.

extremerun100

Tapahtuma oli hyvin järjestetty ja koostevideoo on tullut katottua jo varmaan tuhat kertaa. Siellä voi nähdä lumikkien ja kääpiön vilahtelevan aika monta kertaa matkan varrella 🙂 Jos joku miettii osallistumista kyseiseen tapahtumaan niin todellakin suosittelen. Jokainen voi edetä oman kuntonsa mukaan ja kiertää radan vaikka kerran jos ei halua kiertää kolmesti. Silti jokainen saa muistoksi juoksusta mitalin. 🙂

KIITOS! :)
KIITOS tiimille ! 🙂
Kommentit (1)
  1. Moi! Oli pakko tulla antamaan pieni kirjavinkki. Sain juuri luettua Kaarina Davisin Rankka kutsumus-kirjan. Tosi hyvä! Ajattelin, että se voisi sinuakin sairaanhoitajana kiinnostaa.

    Aurinkoista loppuviikkoa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *