Luonnollisesti paras
Luonnollisesti paras

Pitäisikö D-vitamiinin saantisuosituksia nostaa?

Kun syksy alkaa hämärtyä, alkaa arki painaa päälle ja väsymys valtaa kehon. Ajatuksiin alkaa väkisinkin hiipiä kaikki mahdolliset vitamiini- ja hivenainepuutokset ja tekisi mieli rynniä oitis apteekkiin pilleriostoksille. Kuullostaako tutulta?

Multa kysytään tosi usein, mitä vitamiineja, hivenaineita ja ravintolisiä kannattaisi purkista ottaa. Osa haluaa myös tietää mitä pillereitä itse vedän (haha) ja kuinka paljon käytän esim D-vitamiinia. Tässä jutussa on siis luvassa paljastuksia!

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini jonka jatkuva saanti on välttämätöntä. D-vitamiinia tarvitaan melkeinpä kaikissa kehon toiminnoissa, iholla, sisäelimissä, keskushermostossa ja luustossa.

D-vitamiinin saantisuositukset vaihtelevat ikäryhmittäin siten, että suositus on 2-74 vuotiaille 10mikrog/vrk.

D-vitamiinin puutos on paljon yleisempi ongelma kuin mitä on aiemmin luultu. On tutkittu, että vähintään 40 % suomalaisista kärsii D-vitamiinin puutteesta etenkin talviaikana. Tämä tuloshan on ihan karmea eikä tätä mielestäni pitäisi hyväksyä, niin tärkeä D-vitamiini on ihmiselimistön kannalta. Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaisten on vaikea saada D-vitamiinia pelkästään ravinnosta. Näin kliinikkona olen itsekin havainnut omilla potilaillani matalia D-vitamiinitasoja tuon tuosta. Esim urheilevilla nuorilla on paljon tavallisempaa, että D-vitamiini on alle viitearvojen (alle 50 nmol/l) kuin että sen pitoisuus veressä olisi suositusten mukainen. Voikin mielestäni hyvällä syyllä kysyä, pitäisikö saantisuosituksia nostaa?

D-vitamiinin saannin kannalta itselläni on sama haaste kuin suurimmalla osalla suomalaisista, sillä en syö tarpeeksi kalaa. Tiedän että kalaa pitäisi syödä 2-3 kertaa viikossa, mielellään eri kalalajeja ja myös ruotoisia pikkukaloja jotka ovat myös erinomainen kalsiumin lähde. No joo, ei kyllä uppoa meikäläiseen nuo ruotoiset pikkukalat! Sen sijaan olen suuri maitotuotteiden ystävä ja niistä saan osittain D-vitamiinin lisäbuustin ja vitamiinitarpeen täyteltyä.

D-vitamiinin avulla lujat luut ja hyvinvoivat geenit?

Seuraa paljastusosuus. Itse käytän talviaikana (syyskuu-huhtikuu) D-vitamiinia 100 mikrogrammaa vuorokaudessa, kesäaikana käytän yleensä 50 mikrogrammaa päivässä. Se miksi käytän näinkin isoja annoksia johtuu siitä, että puolet pienemmillä määrillä pitoisuudet ovat jääneet verikokeissa alle viitealueen, vaikka syön monipuolisesti. Omalla kohdallani pidän D-vitamiinin saantia erityisen tärkeänä, koska olen vaihdevuosi-iässä ja pyrin pitämään luustoni lujana myös tulevina vuosikymmeninä.

Tuoreessa tutkimuksessa todettiin matalaan D-vitamiinipitoisuuteen liittyvän korkeampi riski sairastua keuhkokuumeeseen. Vastikään on havaittu, että veren D-vitamiinipitoisuuden lisääntyessä myös D-vitamiiniin liittyvien geenien toiminta lisääntyi. Tutkimuksessa on kuitenkin ilmennyt huomattavia eroja siinä, miten samansuuruinen veren D-vitamiinipitoisuuden nousu vaikutti geenien toimintaan. Tämä voi viitata siihen, että eri ihmisillä tarvitaan erilainen annos D-vitamiinia geenitoiminnan aktivoimiseksi ja että terveyshyötyjen optimoimiseksi D-vitamiinin saanti tulisi räätälöidä entistä yksilöllisemmin.

D-vitamiini on myrkyllinen suurina annoksina, joten ihan hövelisti tai summan mutikassa D-vitamiinia ei kannata popsia. Mittautan D-vitamiinin itseltäni säännöllisesti ja sen teen myös potilailleni, joiden kohdalla D-vitamiinin saantia halutaan seurata.

D-vitamiinin lisäksi en käytä muita hivenaine-, vitamiini- tai ravintolisiä, koska uskon monipuolisen ruuan terveyttä edistävään vaikutukseen ja haluan pyrkiä siihen, että syön ravinteikasta ruokaa joka täyttää ravinteiden tarpeen. Mielestäni D-vitamiinin saantisuosituksia ei pidä suoralta kädeltä lähteä nostamaan, vaan pyrkiä selvittämään entistä paremmin yksilöllinen tarve. Eikä se kalankaan syöminen pahitteeksi olisi.

Kommentit (7)

  1. Nelli Mustonen

    Olisiko mahdollista saada jotain tutkimustietoa tuon väitteen tueksi, että D-vitamiini on myrkyllistä yliannostuksina? Käsittääkseni asiaa on melko vähän tutkittu, eikä lopputulemaa suuntaan tai toiseen tunnu luotettavasta lähteestä löytyvän.

  2. Johanna T

    Onko väliä minkämerkkistä D-vitamiinia syö eli onko valmisteissa eroja?

    • pippa

      Kiitos kysymyksestä. En osaa sanoa ihan varmasti voiko valmisteissa tai niiden imeytymisessä olla pieniä eroja. Osa kokee että esim nestemäinen imeytyisi paremmin mutta mene ja tiedä. Yleisesti ottaen itse käytän vain apteekin D-vitamiinivalmisteita.

  3. Johanna T

    Kiitos vastauksesta! Asia alkoi kiinnostamaan niin paljon, että varasin juuri ajan laboratoriokokeisiin mm. D-vitamiinitason selvittämiseksi. Ajattelin että ehkä n. puolen vuoden päästä tarkistuttaisin uudelleen. Onkohan siihen mitään suositusta, kuinka usein niitä kannattaa mitata? Minulla on tavoitteena suoriutua keväällä pitemmästä polkujuoksukisasta ja sitä varten olen motivoitunut huolehtimaan myös ravinnosta ja palautumisesta treenin lisäksi.

    Tässä yhteydessä vielä palauteta kirjastasi ”Hyvinvoiva Nainen”. Pidin siitä kovasti ja kuuntelin sen äänikirjana muutamassa päivässä. Sain paljon tietoa ja inspiraatiota – kiitos!

    • pippa

      Kiva kuulla, kiitos kirjakehuista! Minusta 6kk tsekki on hyvä suunnitelma, ehkä aiemminkin (n 3kk) jos arvo on selvästi alhainen. Tsemppiä treeneihin!

  4. Maria (is) Strong

    D-vitamiini on tutkitusti ainoa, mikä saattaisi ehkäistä MS-tautiin sairastumista. Itse MS-tautilaisrna syö 100-150 ug/vrk. Lapset syö n. 30 ug/vrk (ms-tautiriskin vuoksi).

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *