Luonnollisesti paras
Luonnollisesti paras

Olet mitä syöt – vai oletko sittenkään?

Tämän vuosituhannen puolella on saatu runsaasti tutkittua tietoa, että ihmisen toiset aivot sijaitsevat suolistossa. Mitä ihmettä tämä ikinä sitten tarkoittaakaan, ei varmasti ole kaikille päivänselvää. Kaksi keskeistä pointtia ovat, että suolistossa muodostuvat bakteerit vaikuttavat aivojen toimintaan ja että ravinnolla voimme vaikuttaa siihen mitä tunnemme.

Masennus, pelot ja ahdistus, kuten koko terveyskin, syntyvät hurjan laajasta kokonaisuudesta. Tietenkään ei voi siis vetää johtopäätöstä, että esimerkiksi masennus olisi ainoastaan huonon ruokavalion heiniä, sillä mielialaamme, kuten koko terveyteemmekin, vaikuttavat elintapojen lisäksi muunmuassa oma sairaushistoria, geenit, ympäristötekijät ja sosiaaliset suhteet.

Suoliston bakteerikannan epätasapaino aiheuttaa monille vatsavaivoja tai mielialaoireita, jopa masennusta. Mihin sitten suolistobakteerien vaikutus välittäjäaineisiin, ja ihmismieleen, perustuu? Suoliston kyky vaikuttaa aivoihin johtuu siitä, että suolistobakteerit saavat suolen erittämään tiettyjä viestiaineita, kuten rasvahappoja ja hormoneja. Esimerkiksi suuri osa onnellisuushormoni serotoniinista syntyy suolistossa.

Olet mitä syöt – Vai sittenkin tunnet mitä syöt?

Kuinka moni meistä ihmisistä sitten kykenee yhdistämään palaset ja tunnistamaan esimerkiksi masennuksen yhteyden elintapoihinsa, syömiseen ja suolistoonsa, saatika bakteerikantaansa? Se on pieni joukko, väitän. En ole lääkäriurani aikana kuullut kertaakaan, että potilas olisi pohtinut voisiko hänen masennuksensa johtua bakteerien epätasapainosta. Joskus ehkä kuulee ajatuksen tasolla varovaisen haparoivaa pohdiskelua esimerkiksi siitä miten liikkumattomuus masentaa. Mutta että joku suolisto hallitsisi jonkun aivoja, ei sellaista kuule käytännön työssä kuin ehkä kuriositeettitasolla eli siten, että joku on joskus lukenut jostain tiedeartikkelin aiheeseen liittyen. Ehkä pitäisi useammin ja rohkeammin osata yhdistää ihmiskehoa päästä varpaisiin kokonaisuudeksi!

Vatsavaivat ovat tietenkin helpommin tunnistettavissa suolistoperäisiksi. Tutkimusten perusteella on arvioitu, että noin kahdella kolmesta ärtyneen suolen oireyhtymän -potilaista löytyy suoliston suolistobakteerien epätasapainotila. Näitä potilaita voidaan yrittää auttaa bakteeritasapainoa korjaamalla. Miten, siitä tuonnempana.

Oman terveyden nimissä, ja silkasta uteliaisuudesta, päätin jokin aika sitten ottaa selvää, minkälaista bakteerikantaa kannan suolistossani. Tutkimusta varten sain laboratoriosta tutkimussetin, joka käytännössä tarkoitti sitä että postitin pienen määrän sitä itseään tutkimuslaboratorioon. Vähän tämä paskaa paketissa- postittaminen itseäni huvitti vielä kun paketin toimitus sattui viikonloppuun ja paketti seisoi Kampin kauppakeskuksen oranssissa laatikossa koko viikonlopun. Kaikkea sitä!

Olin yllättynyt tuloksistani. Jotta niistä voin kertoa, ensin pari sanaa suolistobakteereista yleisesti. Suolistossa on yli 1200 bakteerilajia. Suolistossa on aina toivottuja ja vähemmän toivottuja bakteerilajeja. Tärkeintä on, että mikrobiston koostumus on monimuotoinen ja tasapainoinen, eivätkä ei-toivotut bakteerilajit ole ylikorostuneena. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää säilyttää toivottujen, hyödyllisten ja ei-toivottujen bakteerilajien suhde tasapainoisena.Tavallisesti terveen aikuisen henkilön suoliston bakteerikanta pysyy lähestulkoon samanlaisena koko aikuisiän. Erilaiset sairaudet, lääkehoidot, muutokset ruokavaliossa sekä virus- ja bakteeri-infektiot voivat muuttaa eri bakteerilajien suhteita suolistossa. Antibioottihoitojen on esimerkiksi todettu vaikuttavan bakteeritasapainoon jopa vuoden hoidon lopettamisen jälkeen.

Nyt katsotaan mitä olen syönyt

Suolistobakteeritestin tulokset kertovat, ovatko suoliston bakteerit tasapainossa, tai onko suolistossa liikaa tai liian vähän toivottuja tai ei-toivottuja bakteereita. Näytettä verrataan terveiden aikuisten suolistonäytteistä määritettyihin bakteeritasoihin.

Sitten niihin tuloksiini. Minulla on erittäin hyvä bakteerilajien suhde. Jes! Vaikka toivottujen bakteerilajien osuus on mikrobistossa erinomaisella tasolla suhteessa ei-toivottuihin, suolistossani on kaiken kaikkiaan määrällisesti vähän bakteereita. Tästä tietenkin ensimmäisenä tuli mieleen ylihygieenisuus käsien pesussa, kodin siivouksessa, rystysillä hissien nappien painamisessa yms yms. Mistä sitten bakteerien vähyys johtuu, sitä en tarkkaan tiedä. Ehkä geeneistä, ehkä elintavoistani, ympäristöstäni ja ennen kaikkea ruokavaliostani, joka ei tue tarpeeksi bakteerien muodostusta.

Jos satunnaista unohtelua ei lasketa, minulla ei ole aivojen toimintahäiriöön eikä masennuksen tai ärtyvän suolen oireyhtymän kaltaisia vaivoja. Mitä toimenpiteitä tulokseni sitten minun kohdallani merkitsevät, ottaen huomioon että mielestäni vatsani ja mieleni ovat kuin viilipyttyjä?

Tulosten tultua aloin VÄLITTÄÄ suoliston bakteereistani. Aloin ajatella heitä ja heidän hyvinvointiaan, ja samalla omaa hyvinvointiani, enemmän. Se näkyi siten, että aloin panostaa sekä ruuan laatuun että syömisen säännöllisyyteen eli ateriarytmiin jotta elimistöni, suoliston bakteerit ja aivojen välittäjäaineet mukaanlukien, saisivat kaipaamiaan polttoaineita.

Olet mitä syöt – Eli mitä aivoille mieliruoaksi?

Kun sitten nykyään tiedetään, että aivojen eliksiiri, serotoniini muodostuu suureksi osaksi suolistossa, niin mitä voi ja pitää syödä, että se auttaisi löytämään tasapainon, tai esimerkiksi tukemaan masennuksesta toipumista? Miten masennusta sairastava saa ”itseään niskasta” kiinni, kun voimavarat ja jaksaminen ovat nollassa ja tiedämme, että masennuksesta toipumiseen tarvitaan mm. oikeanlaista ravintoa. Millaista ruokaa suolisto ja sen bakteerit ja välittäjäaineet kaipaavat? Onko kaikki ruoka ravitsevaa?

Olet mitä syöt eli suolistoystävällinen ruokavalio

Suoliston sekä sen mikrobiston tasapainoista toimintaa tukee ruokavalio, joka sisältää monipuolisesti täysjyväviljaa, monityydyttymätöntä rasvaa (kasvi- ja kalaöljyt), vihanneksia (erityisesti parsa ja parsakaali), hapatettuja elintarvikkeita (esim. hapankaali), pähkinöitä ja marjoja. Kun tulos oli selvillä, aloin panostaa näihin. Jätin vaalean leivän lähes kokonaan pois, aloin käyttää entistä enemmän kasvipohjaisia öljyjä ruuanlaitossa. Marjoja ja kuituja syön päivittäin jo muutenkin, mutta niiden merkitys suoliston kannalta korostui tulosten myötä entisestään. Kuiduista oma suosikkini on paahdettu rouhittu pellava, jota on helppo heittää tai asidofilus- ja bifidusprobiootteja sisältävän jogurtin tai aamupuuron joukkoon ja lisätä sekaan 10-20 mantelia. Aivot ja vatsa kiittävät!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *