Luonnollisesti paras
Luonnollisesti paras

Nuku yö ulkona

Ne lapsuuden kesät kun mentiin ulos nukkkumaan ihan vaan jännityksen vuoksi, muistatko ne? Milloin viimeksi tuli lähdettyä ihan vaan luontoon hengailemaan ja virkistymään? Välillä kaupungin melu ja häslinki vetää stressitasot aivan omalle levelille, jonka vastapainona toimii ihanasti riippumatossa köllöttely ja tähtien tiirailu.

Tässä on menty ja tultu välillä aivan liian kovalla kiireellä, ja niimpä päätettiin ottaa yhden yön irtiotto lähellä Jyväskylää sijaitsevassa Nyrölässä. Tää on jo mun kavereiden keskuudessa muodostunut ”kantapaikaksi” ja varsinkin talvisin ollaan monesti käyty paistamassa makkarat kyseisessä paikassa. Pari kilometriä tallustelua pitkin pitkospuita jonka jälkeen lossin avulla pieneen saareen, super idyllistä.

Päästiin liikenteeseen vasta hämärän tullen, mutta kerettiin valmiille notskille jo suht hyvissä ajoin. Viritettiin mun retkiriippumatot notskin viereen, ja voi kuinka ihanaa on vaan pötkötellä ja kuunnella nuotion rätinää miljoonien tähtien alla? Ei ole montaa asiaa mikä voittaisi rentoilun luonnossa. Yksi mun lempparijutuista on kliseisesti juurikin tähtien töllötys, muistan aina kun Australiassa saatettiin ajaa aavikolla puolisen tuntia kylän ulkopuolelle ja parkkeerata auto tien laitaan ja katsella konepellin päältä aina niin pysähdyttävää yötaivasta. Voisin tehdä sitä loputtomiin. Siihen ei vaan ikinä kyllästy ja aivan liian harvoin tulee lähdettyä kaupungin vilinästä hiljaisemmille seuduille.

Siinä fiiliksessä ei vaan olisi halunnut nukahtaa, mutta nukkumatti vei mennessään yhden aikaan yöllä. Heräiltiin mukavasti maanantaiaamuun seiskan jälkeen, koska Erikan kouluvelvollisuudet täytyi hoitaa kunnialla. Arki ei ole mikään este pienelle seikkailulle, päinvastoin. Mikä sen parempaa kuin startata uusi viikko ihan pikkuisen savuisena! Loppujen lopuksi mun mielestä onnistunut arki koostuu juurikin näistä hetkistä, pienistä pilkahduksista keskellä rutiineja.

Kirjoittelen tällä hetkellä seikkailun päältä, siitä lisää pian. Äitini mukaan lennän kuin Nils Holgersson etelään kun ensimmäiset syksyn merkit yllättävät… Totta tai ei, suunnitelmista (tai niiden puutteista) lisää paljastuksia aivan pian. Lähtekäähän kaikki ihastelemaan ruskaa luontoon, siitä saa vaan niin paljon piristystä alkavaan kaamokseen.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *