Ajatuksia elämänasenteesta

”Try to make at least one person happy every day, and then in ten years you may have made three thousand, six hundred and fifty persons happy, or brightened a small town by your contribution to the fund of general enjoyment.”

Kun mietin mitä muut minusta ajattelevat, toivon että kyseiset mielikuvat minusta ovat väritetty keltaisella ja oranssilla, hymyllä. Toivon, että vaikka en ole fyysisesti läsnä voin saada toiselle lämpimän ja kevyemmän olon. Jättää toinen hiukan onnellisemmaksi kuin tavatessa. Paras ystäväni soitti muutama päivä sitten ahdistuneena ja stressaantuneena maailman toiselta puolen ja kysyi jos kerkeisin ihan hetken vain höpötellä. Tottakai, ja muutaman tunnin jälkeen kysyin, että helpottiko oloa yhtään, vastauksena huoleton nauru ja onnellisuus kuulumisten vaihtamisesta. Se tekee minutkin onnelliseksi, tehdä muut onnelliseksi.

Välillä huomaan murehtivani elämän suuntaa, illallista, kadonnutta pankkikorttia tai lähestyvää ukkosrintamaa ihan turhaan. Annamme pikkuseikkojen hallita mielialaamme ja menetämme otteen tunteidemme hallinnasta ja reaktioista. Aivan liian usein, toistan, aivan liian usein mielen tasapainon sekoittaa jokin aivan pieni turha sivuseikka. Täällä yksi jos toinenkin murhetii elämän suuntaa usein negatiivisessa sävyssä. Eilen minua alkoi ihan naurattaa, sillä mitä ihmettä me tässä murehditaan, päinvastoin. Miten paljon vaihtoehtoja, miten paljon mahdollisuuksia! Ihan varmasti jokainen löytää oman paikan ja tehtävän. Aamu alkoi hieman synkissä tunnelmissa kun sain päähäni ajatuksen jääväni jälkeen elämässä kaikkien vaihtoehtojen keskellä, ja loppui hymyyn loputtomista mahdollisuuksista ja tilaisuuksista. Välillä asiat vaan täytyy kääntää päälaelleen.

Mun positiivista elämänasennetta buustaa myös kyky sulkea ulkopuolelta kantautuvat turhat melut ja huutelut. When you just don’t give a single shit. Istuttiin parvekkeella katsellen ilta-aurinkoa ja mielessäni mietin, että tässä hetkessä yksikään negatiivinen kommentti tai viisastelu ei horjuttaisi mun mieltä, ei yksikään. Niin sujut ja tasapainossa olen omien ajatusteni kanssa. Toisten ihmisten mielipiteillä ei ole mitään väliä jos emme anna niille valtaa. Totta kai toisten neuvot ja vinkit ovat tärkeitä, mutta on hyvä osata filtteröidä ja karsia turhuudet seasta. On kyky osata olla välittämättä siitä mitä tuntemattomat ja puolitutut puhuvat selkäsi takia ja luottaa omaan arvostelukykyyn. Ihan vaan sen takia, että he ovat tuntemattomia ja puolituttuja, eivätkä tiedä miten sinulla oikeasti menee ja mikä on parhaaksi sinulle. Ja ihan vaan pinenenä faktana, ihan loppujen lopuksi sinä tunnet itsesi kaikista ihmisistä parhaiten. Jopa paremmin kuin vanhempasi tai paras ystäväsi, ei unohdeta sitä.

Onnelliseen elämään on monta kaavaa, mutta omalla kohdallani olen havainnut toimivaksi seuraavan: kuuntele sydäntäsi ja sulje muiden negatiiviset mielipiteet ulkopuolelle parhaimman kykysi mukaan, valitse positiivisuus poikkeuksetta, aina kun mahdollista pyri tekemään muut onnelliseksi ympärilläsi pienillä teoilla. Rakasta ja pidä huolta. Itseään ei tarvitse kehittää ollakseen onnellinen, sinä riität juuri tässä hetkessä. Buustataan toisiamme pyrkimään kohti terveellistä ja hyvinvoivaa mieltä täydellisyyden sijasta. Me kaikki tehdään parhaamme täällä, muistetaan se ennen kuin laotaan ilkeitä kommentteja tai lytätään toisten mieltä. <3

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *