Junalla Euroopan halki, osa 2

Tämäkin reissu onnistuneesti paketissa. Jos täytyisi tiivistää, niin kertoisin, että tämä matka piti sisällään paljon pohdiskelua, ”no miksipäs ei”- ajattelua, kameran kanssa yksin haahuilua, yllättäviä kohtaamisia ja auringonnousuun jatkuvia päiviä. Eli lyhykäisyydessään semmoinen kuuluisa ”tästä kerrotaan lapsenlapsille-reissu”, ei siis yhtään hullumpi kokemus tälläkään kertaa. Hieman vähätellen… Olihan tää nyt aivan legendaarista!

Jos joku ei vielä tiennyt, niin meikäläisen suunnitelmat eivät mene ikinä suunnitellusti tai niin sanotusti putkeen. Ei sitten millään, vaikka kuinka suunnittelisi (harvemmin…) Päivä ennen lähtöpäivää kävi pari muuttujaa, joten päädyinkin muutaman päivän viiveellä Pariisin koneeseen brittien sijasta. Pikkujuttu siis, Pariisiin Lontoon sijasta! Aivan tuulesta temmattu suunnitelma kehiin.

Vuosi sitten kirjoittelin interrail-aiheista postausta ja tämä menee vähäsen samalla kaavalla. Koppasin viiden päivän junalipun, jolla pääsee hurvittelemaan rajattomasti Euroopan rajojen sisällä. Sitä voin kyllä suositella, jo junailu itsessään on mun mielestä niin siistiä puhumattakaan kaikista niistä paikoista joihin raiteita pitkin pääsee. Vuosittainen aikuiselämän huvipuistokokemus kyseessä. Yövyin ystävän sohvalla Pariisissa päivän, jonka jälkeen lähdin kohti Ranskan rannikkoa. Tuttu reitti jo entuudestaan, mutta kun näihin mestoihin ei vaan kyllästy, ei sit millään!

San Sebastianiin asti vietin omaa lomaa. Lähinnä siis ajattelua, fiilistelyä, kuvausta, hyvää safkaa ja loikoilua. Vitsit teki kyllä hyvää. San Sebissa hostellin keittiössä sain uuden ystävän ja päädyttiinkin hengailemaan Espanjassa pari päivää yhdessä kuvaillen ja jakaen matkajuttuja. Parin päivän jälkeen tultiin sitten siihen tulokseen, että perustetaan joku päivä yhdessä oma baari Ausseihin. Siitä lisää parin vuoden kuluttua. 😉

Espanjasta suuntasin maailman mageimmalla (hitaimmalla) yöjunalla kohti Portugalin ihanaa Lissabonia. Oon muutaman kerran jo suorittanut kyseisen taipaleen junalla, en tiedä ehkä mitään tunnelmallisempaa kuin tämä junarotisko ja ihanat maisemat matkan varrella. Siihen raiteiden kolinaan on niin tuudittavaa nukahtaa omassa pienessä punkassa.

Reissu saatiin päätökseen Lagoksella, missä hengailtiin viikon verran ystävän kanssa. Lagos oli ehkä ihan aavistuksen ihanampi kuin viime kerralla, tanssimista jalat kipeänä auringonnousuun ja loikoilua biitsillä päivät pitkät. Ja ne ihmiset tietty… Kuvat puhuvat puolestaan ja niistä välittyy paikan kauneus.

Taas onnistunut sooloreissu takana ja kokemuksia mitä ei rahalla saa ostettua. Vähän myös pistää hymyilyttämään tulevat suunnitelmat, pian mennään taas.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *