Retkivinkki: Muuratsalon Paljaspää tarjoaa upean Päijänne-maiseman

Miten ihanan aurinkoinen keli olikaan tänään, ja päätimmekin suunnata ulos ihailemaan lumisia maisemia.

Toivun parhaillani flunssasta, joten pitkälle patikoinnille en jaksanut vielä lähteä. Mieleeni putkahti Paljaspään kalliomäki Muuratsalossa. Olemme kerran aikaisemmin käyneet siellä kesäaikaan ja muistelin, että kesällä maisema oli ainakin huikea. Lisäksi reitti kukkulan päälle on helppo ja nopea ja matkaa näköalapaikalle on autopaikalta vain muutama sata metriä. Sinne siis!

Suuntasimme autolla Muuratsalon saareen, noin 20 km päähän Jyväskylästä.  Vaikka Muuratsalo on saari, pääsee sinne autolla tietä pitkin. Matka Säynätsalon ja Lehtisaaren halki on jo sinänsä maisemiltaan upea, ja Muuratsaloa ympäröivät kauniit Päijänne-maisemat. Muuratsalo olisi unelmapaikkani asua! Ajelimme Muuratsalon Vuorelantien päässä olevalle kääntöpaikalle, johon auton saa hyvin parkkiin kääntöpaikan reunalle, jos paikalla ei ole useita muita autoja.  Meillä on molemmilla kerroilla ollut sen suhteen hyvä tuuri, ettei muita autoja ole ollut. Polku kohti Paljaspäätä lähtee myös tältä samaiselta kääntöpaikalta.

Polku Paljaspäälle lähtee Vuorelantien päästä.

Viitta opastaa polulle, mutta sen jälkeen merkkejä ei näy. Kun saavut polulta hieman isommalle tielle, älä lähde seuraamaan sitä, vaan käänny vasemmalle ylöspäin vievälle polulle. Tämä polku vie sinut suoraan Paljaspään huipulle.

Polku oli mukavasti jo valmiiksi tallattu, ja kävelimme Paljaspään huipulle muutamassa minuutissa. Ylhäällä meitä odottivat jopa upeammat maisemat kuin mitä muistin.

Paljaspään kalliomäeltä on upea näköala 60-70 metriä alemmas Päijänteen Hauhonselälle.
Muuratsalossa on paljon siirtolohkareita, ja lukemani mukaan saarella sijaitseekin yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista.

 

Kuvien näpsimisen jälkeen tallustelimme vielä hetken Paljaspäätä ympäröivillä poluilla.

Yritimme seurata alueella joskus mennyttä parin kilometrin mittaista luontopolkua, mutta sen ylläpitäminen on lopetettu, joten merkinnät olivat harvassa, emmekä onnistuneet kiertämään polkua kokonaisuudessaan. Sama juttu kävi meille viimeksi, kun tallustelimme polkua pitkin pari vuotta sitten kesällä. 😉

Itse Paljaspään huipulle on kuitenkin helppo löytää, ja takaisin voi tulla samaa reittiä. Reitti on helppokulkuinen niin kesällä kuin talvella, eikä sen erikoisempia retkivarusteita tarvita. Myös lapset jaksavat varmasti tallailla tämän lyhyen matkan. Tutustumisen arvoinen retkikohde siis lähes kaikille! 🙂

Mikä ihana talvi!

Retkiterkuin, Kirsi

treeni-ja-ravinto palautuminen elamantapa
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *