Kalanmaksaöljy vs. kookosvanilja – vertailussa kaksi seerumisuosikkia

Tutustuin viimein Yliopiston Apteekin Naturae-luonnonkosmetiikkasarjan seerumiin, josta minulle on vinkkailtu jo pitkään.

Useampikin Karkkipäivän lukija on kommentoinut YA:n seerumin olevan hyvin samankaltainen kuin Dermosilin vanha, supersuosittu Kanerva-seerumi.

Olin pitkään roikottanut seerumia ”Muista ostaa” -listallani, kunnes muut voimat puuttuivat peliin ja sain seerumin käsiini Miia Ezenin kauneusboksin kautta. (Miialtahan muuten ilmestyy nyt toinen Kauneusboksi… ensimmäinen myytiin loppuun tyyliin puolessa minuutissa..)

Ja kyllä, pitää paikkansa: YA:n seerumi muistuttaa Dermosilin seerumia erittäin paljon, eikä vain pullon perusteella. Koostumuksen ihofiilis ja ulkonäkö (ohut maitomainen emulsio) on lähes yksi yhteen ja inceissä on hyvin paljon samaa. Erot? Kummassakin seerumissa on omat ns. feature-ainesosat – ja kaikkein merkittävimpänä: TUOKSU.

Tuotanoin. En oikein tiedä millä muulla sanalla YA Naturaen seerumin tuoksua kutsuisin kuin… kalanmaksaöljy. Joo, minulle tulee tästä välitön mielleyhtymä ”Mölleriin”. Tuoksu on siis jopa sanalla sanoen paha. Edit. / Muiden kokemus seerumin tuoksusta vaikuttaa kommenttien perusteella olevan kaikkea muuta kuin kalaisa. Kannattaa käydä nuuhkaisemassa tuotteen testeristä mitä mieltä oma nenä on. Olen kyllä iloinen jos seerumi ei yleisen kokemuksen mukaan tuoksukaan siltä kuin miten mun hajuaisti tuoksun tulkitsee.

Kolmas ero on tietysti hinta: YA:n seerumi on tuplasti arvokkaampi kuin Dermosilin edesmennyt suosikkiseerumi. YA:n seerumi maksaa 21,90€. Ei kallis tuokaan hinta kyllä.

Feature-ainesosista. Nämä ovat niitä ainesosia joilla tuotetta markkinoidaan ja/tai jotka ovat tuotteen pääasialliset hoitavat ainesosat (markkinointiainesosa ei ole välttämättä aina sama kuin pääasiallisesti vaikuttava ainesosa).

YA:n ja Dermosilin maitoseerumeissa on samanlainen, koivunmahlasta, oliivi- ja jojobaöljystä sekä rasva-alkoholiemulgaattorista (C14-22 Alcohols & C12-20 Alkyl glucoside) muodostuva kosteuttava ja pehmentävä pohja, ja veikkaan, että juuri näiden ainesosien cocktail on pääasiallisesti vastuussa tuotteen vaikutuksesta ja miellyttävästä ihofiiliksestä.

YA:n feature-ainesosat ovat pellavaöljy ja hyaluronihappo, Dermosilissa kanerva- ja ruusunjuuriuutteet. YA:ssa on lisäksi xylitolia ja teehibiskuksen uutetta, Dermosilissa arganöljyä. Muut incin ainesosat ovat samat.

Ulkopuolisen on mahdoton sanoa, kumpi näistä kahdesta voittaisi ”kosteuttavien maitoseerumien kosteusmittelössä”, sillä kummankin ainesosat ovat titteliin yhtä päteviä. Dermosilin arganöljy on arvokkaampi ja monipuolisemmin hoitavana tunnettu kasviöljy kuin YA:n pellavansiemenöljy, mutta toisaalta YA:ssa on superkosteuttavaa hyaluronihappoa sekä xylitolia, hyvä humektantti sekin.

Ja joka tapauksessa – Dermosilin Nature-seerumin vanha koostumus on historiaa. Sen perään on siis turha enää haikailla.

Tiivistetyt ajatukset YA:n seerumista:

Vanhan Dermosil-seerumin fanit löytävät tästä epäilemättä yhtä miellyttävän tuntuisen tuotteen, mutta tuoksuelämys on jotain ihan muuta. Kookosvanilja vs. kalanmaksaöljy? Joo, itselleni ainakin helppo valinta. Toisaalta, osa kuluttajista ei voi sietää kookoksen tuoksua, ja varmasti osa kuluttajista myös haistaa YA:n pellavaseerumin tuoksun ihan eri lailla kuin minä, ja saattaisi vertailussa hyvinkin valita mieluummin YA:n. Nää on niin mieltymysjuttuja.

Final words: kylläpä onkin miellyttävä koostumus. Ja kylläpä jäikin ikävä kookoksen tuoksuista Dermosilia…. onneksi on vielä yksi täysi pullo Dermoa odottamassa.

Lue myös aiempi juttuni Yliopiston Apteekin omasta luonnonkosmetiikkasarjasta:

Arvostelussa YA Naturae