Karkkipäivä
Karkkipäivä

Viimeinen puheenvuoro

Tämä on aiheesta toistaiseksi viimeinen postaus, tämä terveisinä niille lukijoille joita ”hair-gate” ei kiinnosta ja jotka kohta jättävät blogin aiheiden yksipuolisuuden vuoksi.

Haluan kuitenkin kirjoittaa vielä yhden puheenvuoron arvostuksesta keskusteluun osallistuneita ja asiallisia näkökulmia esittäneitä lukijoitani kohtaan. Kaikkiin kommentteihin ei aika valitettavasti riitä vastata mutta olkoon tämä jälleen yhteinen vastaus.

Postauksen lopusta löytyvät Hiusakatemialta saamani vastaukset joihinkin kommenteissa esiinnousseisiin kysymyksiin.

Hiuskuva_Hiukset_0816_IMG_4863

Hiusjuurianalyysi-kertomukseni sai aikaan poikkeuksellisen eloisan keskustelun jonka sävy oli paikoin jopa suuttunut.

Neutraaliksi kokemuksen jakamiseksi kuvittelemani teksti esittäytyi monelle positiivisena äänenä huuhaana ja epäeettisenä pidetyn toiminnan puolesta. Pitkässä kirjoituksessani suurimman huomion kohteeksi joutui kommenttini siitä, että kerroin uskovani palvelun olevan toimivaa vain sillä perusteella, että yrityksen asiakkaat ovat kokeneet saaneensa hyötyä. Palautteessa minua haluttiin ikään kuin torua harkitsemattoman kevyestä asenteesta vaihtoehtoisten hoitomenetelmien uskottavuuteen ja herätellä näkemään mahdollinen laajempi kuvio tämän tyyppisten konseptien taustalla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Alun hämmennyksen jälkeen (”miten kirjoitukseni on voitu tulkita näin?”) aloin oivaltaa kritiikin ja arvostellut näkökohdat paremmin.

Selvästikin tässä on nyt asia, johon en ollut perehtynyt tarpeeksi. Käsitykseni yrityksestä ja sen toiminnasta pohjautuivat tässä tapauksessa ilmeisen rajalliseen tietoon ja tunnepohjaiseen ajatteluun. Keskustelu toi esiin valideja pointteja, joita en ollut itse huomioinut tai tullut ajatelleeksi, ja jotka aivan myönnettävästi paljastivat ajatuksenjuoksuni tietynlaisen naiiviuden ja taipumukseni niin sanotusti ”uskoa kaikista hyvää”.

Lisäksi yrityksen menetelmien kriittinen arviointi vaatii sellaista perehtyneisyyttä biologiaan ja lääketieteeseen jollaista minulla ei ole. En esimerkiksi tiedä mitä kaikkea hiusjuurten morfologiasta on ja ei ole nähtävissä, enkä pysty tietojeni varassa kohdentamaan kyseenalaistusta tällaiseen seikkaan. (En edes tiennyt mitä ’morfologia’ tarkoittaa, tämäkin piti googlata.) Näin ollen olen palvelua tarjoavan henkilön antaman informaation varassa ja kyllä, minulle meni ihan täydestä että hiusjuurista on nähtävissä vaurioita. Joitain vaurioiden aiheuttajia kyseenalaistin, kuten jo mainitun maidon, mutta mahdollisuus ylipäänsä todeta mikroskoopin kautta juurten vaurioita vaikutti minusta uskottavalta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen hämmennyksen kautta iloinen, että minulle tarjottiin kommenttilaatikossa käydyn keskustelun kautta toisenlainen perspektiivi ja mahdollisuus avartaa tietämystäni, ja haluan muistuttaa, että kriittisenkin ihmisen kritiikki voi lopulta aina kohdentua vain alueelle, josta hänellä on tarpeeksi laajasti tietämystä. Case Hiusakatemian kohdalla on vain todettava, että minulla ei ollut tarpeeksi kriittisen tarkastelun vaatimaa tieteellistä perehtyneisyyttä ja minun olisi ollut järkevää pidättäytyä esittämästä mielipidettä yrityksen palvelun toimivuudesta.

Tämä ”hius-gate” toi vahvasti esiin sen luoton, mikä monilla lukijoilla ilmeisesti minuun on, ja miten minun odotetaan tietävän ja tuntevan perusteellisesti ne asiat joista kirjoitan. Niinhän ei kuitenkaan aina ole, ja osa kirjoituksistani on rehellisiä mielipide- tai kokemuskirjoituksia. Niissä välitetty informaatio ei ole faktaa, ja jos niihin sellaisen sävyn liittää, se on lukijan tulkinta mutta ei minun tarkoitukseni.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mielipiteeni esimerkiksi siitä, että monta vuotta toimineen yrityksen palvelujen täytyy olla toimivia koska asiakkaat ovat kokeneet hyötyneensä, ei ole sama asia kuin kertoa hoitojen faktapohjaisesti toimivan. Se on minun mielipiteeni ja ajatukseni, jonka toki keskustelu osoitti jonkun verran naiivisti perustelluksi ja käytännössä ennen kaikkea tunneperäiseksi taipumukseksi nähdä yhteys koetun hyödyn ja tarjotun palvelun välillä. En ollut ajatellut miten vaikeaa on lopulta todentaa syy-seuraussuhteita. Se on ihan totta, ja pointti oli hyvä.

Kaiken kaikkiaan, olen otettu siitä että olen jotain kautta onnistunut saavuttamaan lukijoiden keskuudessa kriittisen älykkään ”tuo ei mene halpaan” –kuvan, mutta todellisuudessa en suinkaan ole aina se skarpein kynä, enkä osaakaan kyseenalaistaa tai edes näe niitä asioita joita toinen, eri kokemustaustan tai koulutustason omaava henkilö näkee. Minäkin voin ”mennä halpaan”, niin sanotusti.

Kiitän kaikkia keskusteluun asiallisilla kommenteilla ja pointeilla osallistuneita henkilöitä. Lukijoideni joukossa on fiksuja ja etenkin tieteeseen liittyvissä asioissa paljon minua valveutuneempia ihmisiä, ja kommenttilaatikkoa lukemalla saa monienkin kirjoitusteni yhteydessä paljon arvokasta lisätietoa ja toisenlaista perspektiiviä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

En edelleen, kaikkien jaettujen näkökohtien valossakaan, koe tarvetta lähteä mustamaalaamaan Hiusakatemiaa. Se ei olisi asiallista eikä yritys ole aiheuttanut minulle mitään harmia. Liitän tähän kuitenkin lukijoiden esiintuomia pointteja joita pidän relevantteina ja joita en ollut itse tullut ajatelleeksi. ”Pelkästä” hiusnirhaumasta lähtenyt vierailu johti lopulta monitasoiseen keskusteluun tieteeseen vs. ei-tieteeseen pohjautuvista hoidoista ja yritysten etiikasta.

Ennen kaikkea pidin perusteltuna kritiikkiä, joka kohdistui Hiusakatemian pyrkimykseen luoda toiminnastaan tieteellinen mielikuva, vaikka menetelmä ei mitä ilmeisimmin oikeasti pohjaudu tieteeseen. Tämä on niitä asioita joita maallikon, kuten minunkin, on vaikea erottaa. Vaikka itse uskon myös vaihtoehtoisten hoitomenetelmien voivan auttaa, en pidä hyväksyttävänä markkinoida palvelua tai tuotetta harhaanjohtavilla mielikuvilla – asia, joka nousee jatkuvasti esiin kauneudenhoitoalalla.

* Tieteellisen mielikuvan luominen: nimi Akatemia, valkoiset takit (tosin käyttäväthän monet kosmetologitkin sellaisia), tutkimuksiin viittaaminen ja lääketieteellisen terminologian ja laitteiden (mikroskooppi) käyttö.

* Tutkimus: ’tutkimuksesta’ puhuttaessa kyse on tutkijan pätevyyden omaavan ammattilaisen tieteellisin menetelmin ja kriteerein tuottamasta tiedosta. ”Tämä ei tarkoita, että tämä tieto olisi aina ylitse muun. On kuitenkin harhaanjohtavaa (etenkin myynti / markkinointitarkoituksessa) kutsua tutkimuksiksi asioita, jotka eivät sitä ole.”

* Eettisyys: monet ovat valmiita tekemään paljonkin laajemman hiusongelman kuten kaljuuntumisen eteen. On epäeettistä markkinoida tällaiselle kohderyhmälle suuren rahallisen sijoituksen hoitopaketteja, jos kaikkien hoitomenetelmien ja lisäaineiden tarvetta ei ole mitenkään tieteellisesti perusteltu.

* Hoidosta saadun hyödyn arviointi: vaikka Hiusakatemian asiakkaista monikin olisi saanut apua, on mahdoton osoittaa luotettavasti, onko kiittäminen Hiusakatemian hoitoa vai korjaantuiko ongelma itsestään. Syy-seuraussuhteen selvittäminen ei ole niin yksinkertaista kuin ihmismieli haluaa nähdä.

Maarianhaminakollaasi4_pieni

.

Hiusakatemian Anne Kaakinen vastaa kysymyksiin:

Miksi maito on kieltolistalla fosfaattinsa vuoksi mutta ei muita fosfaattia sisältäviä ruoka-aineita?

”Fosfaattia tulee maitotuotteista määrällisesti enemmän. Kyse saattaa olla liiasta saannista. Kyllähän fosforia tarvitaan.

Toivoisin, että oikaisisit blogissasi olleen  asian fosfaateista liittyen ns. maitojuuriin. Jos muistat, sanoin sinulle ns. maitojuurista, ettemme tiedä mikä maitotuotteiden ainesosa kullakin aiheuttaa näitä surkastuneita hiusjuuria. Isot määrät fosfaatteja voivat haurastuttaa hiuksia, mutta eivät surkastuta hiusjuuria.  Yksi epäily on kaseiini, joka voi toisilla olla aiheuttajana. Kokemusperäisesti olemme huomanneet, että useat voivat käyttää voituotteita ja kovaksi kypsytettyjä laktoosittomia juustoja. Kun ns. maitojuuria löytyy, suosittelemme näin. Jatkossa, jos huomataan, että nekään eivät sovellu, suositellaan niitäkin välttämään. Kermaa suositellaan välttämään aina, kun ns. maitojuuria löytyy.”

Mikä on Hiusakatemian tutkijoiden koulutus?

”Hiusakatemia kouluttaa hiushoitajia- ja hiustutkijoita yhteistyöliikkeisiin, joita on ympäri Suomea ja ulkomailla Virossa ja Ruotsissa. Pohjakoulutus koulutettavilla on erilainen. Heitä on esim. ravintoneuvoja, sairaanhoitaja, kosmetologi, kampaaja. Helsingin Hiusakatemian hiustutkijoiden työura on n.15-26 vuotta ja Annikilla itsellä yli 30 vuotta.”

Missä julkaisuissa Hagros-Kosken artikkeleita on ilmestynyt?

”Annikki Hagros-Kosken artikkeleita on julkaistu useissa aikakausilehdissä.”

(Pyysin Kaakista tarkentamaan, missä aikakausilehdissä Hagros-Kosken artikkeleita on julkaistu, ja onko niitä vertaisarvioitu. Tähän viestiin ei ole vielä tullut vastausta. Lisään sen tähän jos/kun sellainen tulee.)

Edit. 19.1. Annikki Hagros-Koski vastaa:

”Olen tehnyt todella lukuisia tutkimuksia, mm. talipunkista, perinnöllisen kaljuuden hoitamisesta, turvehoidoista, pälvikaljuudesta, lääkkeiden vaikutuksista hiustenlähtöön.

Sitten on useita tutkimusprojekteja, joita on tilattu meiltä: mm. ulkomaalainen valmistaja tilasi Arcon-tuotteiden vaikutuksesta kaljuuntumiseen, suomalainen valmistaja on tilannut Evonia-Keratiinin vaikutuksesta hiusten vahvistamiseen, betaglukaanin vaikutuksesta hiuspohjan ja ihon ongelmien hoidossa.

Haluaisitko käydä HiusAkatemiassa katsomassa lehtiartikkeleita? Niitä on niin paljon, että on hankala ruveta luettelemaan.

Jos joku epäilee tutkimuksiamme, niin kannattaisi ottaa selvää, ennen kuin vähätellään.

Useissa tutkimusprojekteissa on ollut mukana valvomassa lääkäreitä.

Kyllä tutkimuksia saa tehdä muutkin kuin väitelleet tohtorit. Olen luonnontieteiden kandidaatti, mukana on ollut mm. biotieteen maisteri ja 5 lääkäriä.”

Onko hiusjuurinäytteiden otanta tarpeeksi kattava, jotta voidaan tehdä päätelmiä koko hiuspohjan kunnosta? Montako hiusta asiakkailta keskimäärin tutkitaan?

”Kun teemme hiusjuuritutkimuksen, otamme näytteitä n. 80 kpl. Tämän määrän olemme katsoneet riittävän. Teemme myös tarkastuksia mikroskoopilla hoitojen kuluessa ja jälkikäteen.”

Onko asiakkaiden sairaushistorian kerääminen laillista?

”Emme rekisteröi asiakkaidemme tietoja minnekään. Olemme saaneet asiasta tarkat ohjeet, miten kuuluu toimia.”

*

Huomenna sitten vihdoin täksi päiväksi kaavailemani Lumenen ihonhoitotuotteiden arvostelua :) Unohdetaan hiukset vähäksi aikaa ^_^ (Tai no, en lupaa olla kirjoittamatta kokemuksia L’Orealin savihiustuotteista lähitulevaisuudessa…)

Kommentit (58)

  1. tp

    Minäkin olen lukenut kommenttiboksia suurella mielenkiinnolla, silleen popparit esiin -meiningillä, mutta myös keskustelua ihastellenkin. Siellä oli ilmaistu asioita erinomaisesti perustellen ja selittäen. Itsellänikin on akateeminen koulutus ja koen ymmärtäväni tieteellisyyden päälle jotain, mutta en ikinä olisi osannut osallistua keskusteluun niin hyvin ja asiallisesti asiat muotoillen. Lisäksi täytyy, Sanni, sanoa, että ihan turhaan koet, että sinulla ei aina leikkaa. Eikä se akateeminenkaan koulutus mikään terävän veitsen tae ole. Minä koen oman ammattini asioissa olevani osassa hyvin perillä ja osasta oman alani asioista ihan pihalla, saati sitten muista asioista. Monet sinun kirjoituksista osoittavat erinomaista perehtymistä asioihin ja niiden pohtimista monelta kannalta ja olet hyvinkin perillä monista asioista, mistä joku toinen taas ei, minä esimerkiksi. Kaikkea ei voi eikä tarvitse osata, oppia voi aina uutta. Jos muuten etukäteisvaroituksia haluat, niin laitahan note to self -osastolle se, että ei homeopatiajuttuja. ?

    Jäin vielä miettimään itse sitä, että miksi tämä Hiusakatemia herättää minussakin negatiivisia tunteita, kun taas esim. ruokavalio- ja elämäntapajutut ovat taas mielestäni taas hyvin mielenkiintoisia, eikä niissä tule mieleen lähteä asioiden oikeellisuus -keskusteluun. Ehkä jälkimmäisistä olettaa suomalaisilla olevan sen verran tietoa, että voi odottaa aika monella olevan kykyä tietojensa perusteella harkita sitä, mikä itselle on hyväksi. Hiusakatemia oli ainakin minulle taas vieras ja heidän käyttämänsä kieli ja esiintymistapa sen verran härskisti harhaanjohtava asioissa, jotka eivät ihan yleistiedon piiriin mene, että asiaan tutustuminen nostaa niskavillat (ha!) pystyyn niin nopeasti, että asiaa haluaa avata ja siihen haluaa puuttua.

    Kiitos mielenkuintoisesta keskustelusta lukijoille ja Sannia pakko onnitella erittäin hyvästä kyvystä osallistua keskusteluun ja ottaa palautetta vastaan.

  2. mieee

    En ennen tätä postausta oikein tiennyt mitä ajatella koko Hiusakatemiasta, mutta nyt kun selvisi että Hagros-Kosken ”artikkelit” olivat tieteellisten artikkelien sijaan aikakauslehtiartikkeleja, meni minun silmissäni koko firman uskottavuus :D Kuulostaa että heidän metodiensa takana ei todella ole kovinkaan vahvaa tieteellistä pohjaa.

  3. Turnipsi

    Kiitos vielä sinulle Sanni asian oikein fiksusta käsittelystä!

    Karkkipäivä on minun silmissäni erottunut edukseen blogina, joka tarttuu aiheisiinsa ajatuksella ja perkaa niitä astetta syvemmältä kuin kosmetiikkablogit keskimäärin, ja se on loistava asia. Tällä kertaa päädyttiin hieman yllättäen vielä ennakoitua syvempään( sekä myös laajempaan!) pohdintaan, ja kuka tietää, jos vaikka kaikilla nyt heränneillä ajatuksilla olisi jotain annettavaa tulevien aiheiden kanssa jollakin muotoa. :) Toki mainion asiasisältönsä ohella blogisi on ollut hauskaa ja kaunista seurattavaa, eli kyllä sä hoidat hommasi kaikin puolin mallikkaasti!

  4. Kumquat

    Kiitos Sanni tästä kirjoituksesta. Joku mainitsi erinomaiset kriisinhallintakykysi ja allekirjoitan sen täysin. Sinulla on oikeus kirjoittaa mielipiteistäsi ja kokemuksistasi. Osoittaa kuitenkin minusta suurta luonteenvahvuutta, että myös lähdit pohtimaan omia ajatuksiasi lukijoiden kommenttien pohjalta ja kirjoitit näin hyvässä ja arvostavassa hengessä postauksen. Moni ei pystyisi tällaiseen itsetutkiskeluun.

    Olen aiempien kommenttien kanssa samaa mieltä, että Karkkipäivältä viihteellisenä blogina ei voida olettaa perustuvan vain tieteen viimeisimpiin päätelmiin. Onhan kosmetiikka suurelta osin mielikuvien luomista ja usein liikojen lupailua. HA pomppasi ehkä esiin nimenomaan, koska siinä markkinointi pohjautui niin voimakkaasti tieteellisten mielikuvien luomiseen.

    En oikein tiedä, kuinka muotoilisin seuraavan asian, ainakin korostan, että puhun nyt yleisesti somesta, en Karkkipäivästä. Olen nimittäin henk.koht. miettinyt paljon sitä, kuinka paljon some (lasken blogit siihen) muovaa mielipiteitämme ja elämänkatsomustamme. Lehdissä on ollut paljon artikkeleja siitä, kuinka elämme nykyään aiempaa voimakkaammin samanmielisten kuplissa ja kuinka sosiaalinen media ja valeuutisointi on vaikuttanut voimakkaasti mm. Trumpin valintaan presidentiksi tai rokotevastaisuuden lisääntymiseen. Olen hämmentyneenä seurannut esim. terveydenhoitoalalla työntekijöiden välistä rokotekeskustelua, jossa fakta ja fiktio on ihan sekaisin. Minusta tuntuu, että monen medianlukutaito ei oikeastaan ole kovin hyvä (myös itselläni on varmasti parannettavaa!) ja toivoisin, että siihen panostettaisiin yhteiskunnassa enemmän. Sillä esimerkiksi jos meillä ei ole edes jonkinlaista yhteistä näkemystä tieteen uskottavuudesta, mitä meille jää jäljelle? Kasa eri asioihin uskovia ryhmiä kinastelemassa uskonasioista.

    Kuten aiemminkin kommenteissa pohdittiin, ei bloggaaja voi olla vastuussa jokaisen lukijansa tulkinnoista tai sisällön tiukasta tieteellisyydestä. Blogit ovat viihteellisiä ja kokemuspohjaisia kanavia ja Karkkipäivä on niiden joukossa A-luokkaa:). Silti en pääse yli ajatuksesta, että blogit muun somen ohella kuitenkin muovaavat mielipiteitämme ja yhteiskuntaamme. Kenellä yhteiskunnassamme on lopulta vastuu esim. virheellisten uutisten leviämisestä somessa? Ei yksilöiden medianlukutaitoonkaan voi loputtomasti luottaa. On syynsä, että nykyajasta puhutaan ns. totuudenvastaisena aikakautena ja yhteiskunnan pitäisi vastata siihen jotenkin.

    Okei, okei..tämä meni nyt vähän turhan diipiksi ja irralliseksi avatumiseksi. Tuo HA-kommentointi vain sai nämä ajatukset itselläni pintaan ja ne tuli muotoiltua nyt sanoiksi tähän kommenttiboksiin. Sinällään näillä mietteillä ei ole tekemistä nimenomaan Karkkipäivän kanssa.

    Kiitos vielä sinulle, kun pidät tätä blogia. Pidän sinun blogipersoonastasi (muutahan en tunne:)) aivan valtavan paljon ja tämä postaus vain lisäsi sitä tunnetta.

    • Sanni

      Hyvää pohdintaa, johon en tosin osaa (tai paremminkin ehdi, koska tällaisiin diipimpiin kommentteihin vastaaminen vie minulta kauan aikaa kun yritän löytää edes joten kuten selkeän ja johdonmukaisen tavan muotoilla ajatukseni, en tiedä näkyykö tällaisessa akateemius, yleissivistys vai vain yleisesti nopea kyky ilmaista itseään verbaalisti, mutta minä olen siinä hidas :D) antaa parempaa kontribuutiota kuin todeta, että samoja asioita olen miettinyt itsekin ja aihe on vaikea. Erilaisten ajatusten leviämistä somessa on todella vaikea hallita, eikä ihmisten medialukutaitoon voi luottaa loputtomiin, kuten sanoitkin. Raja ”totuuden” ja ”musta tuntuun” välillä on tosiaankin hämärtynyt. ”Musta-tuntuu” -jutuilla ei aina tietenkään ole vakavia seurauksia, mutta joissain tapauksissa voi olla, ja miten näiden leviämiseen voi vaikuttaa? Siihen on hyvin vaikea vastata. Usein ”mutu”-asioiden jakajalla ei välttämättä ole edes tarkoituksena esittää juttujaan faktaperäisinä, mutta ne saattavat silti välittyä lukijalle lukijan lähtökohdista riippuen sellaisina. Miten sellaiseen voi vaikuttaa…?

      Sitten on tahoja, jotka tarkoituksellisesti esittävät ei-faktapohjaista tietoa faktan kuuloisesti. Ihan näin kauneusbloggaajan pinnallisesta näkökulmasta voi heittää esimerkkinä erilaisten ainesosien vaikutukset kehoon ja ihoon. Osasta ainesosia on oikeita tutkimuksia joihin tieto pohjautuu, osasta ei ja ”tieto” on jonkun valmistajan tai yrittäjän jakamaa kokemukseen tai mielipiteeseen tai suorastaan pelkkään markkinointimielikuvan luomiseen liittyvää. Millaiset mahdollisuudet yksilöllä on arvioida, mikä tieto on ”oikeaa” ja mikä tunteeseen tai lähteen omaan kokemukseen ja uskomuksiin perustuvaa? Miten internetistä ylipäänsä voi löytää ”oikeaa” tietoa? Ei kaikilla ole taitoa erottaa mikä lähde on uskottava ja mikä ei. Kauneuteen liittyvänä konkreettisena esimerkkinä vaikkapa monen guruna ja ehdottoman luotettavana tahona pitämä Paula Begoun ja hänen paulaschoice-sivustonsa. Begounilla on iso tiimi joka perustaa, tai ainakin kertoo perustavansa välittämänsä tiedon oikeisiin tutkimuksiin, joihin on aina asianmukaiset viitteetkin. Mutta onko lukijalla kyky arvioida näiden viitattujen tutkimusten relevanssia suuressa kuvassa? Viitattu tutkimus voi olla vain yksi kymmenistä, ja valitun tutkimuksen näkökulmalla Begounin tiimi kenties haluaa vain tukea omaa näkemystään. Kyseessä on kuitenkin myös kaupallinen yritys. Okei, tämä oli todella pinnallinen esimerkki koska kosmetiikan ainesosiin liittyvät faktat ja ei-faktat harvemmin vahingoittavat ketään, mutta itselleni läheinen esimerkki kuitenkin. Kun on sitten kyse vaikka lääketieteellisen tiedon etsimisestä ja yksilö kohtaa samat haasteet informaation tulkinnassa, mennäänkin mahdollisesti vakavampiin seurauksiin.

  5. kettu

    Mahtava kirjoitus! Hienoa nöyristelemätöntä ja kypsää itsekritiikkiä, sekä asiallisia ja syyttelemättömiä vastauksia HA-gatessa aiheesta ”hiiltyneille”. Kiitos. Asemasi yhtenä suomalaisten suosikkiblogaajana on erittäin perusteltu.

  6. Elli A

    Kumquatin kommenttiin osittain liittyen. Medialukutaito on todella tärkeä asia tällä hetkellä. Sitä pitäisi opettaa aineena peruskoulussa. :)

    Käytetyllä kielellä on suuri vaikutus siihen miten asiat haluaan esittää ihmisille. Mielestäni kaupallisen yrityksen on oltava eettisesti vastuussa siitä miten asiat esittää. Toki lopullinen vastuu lukemasta on kai aina lukijalla, ja siksi ikävä kyllä erikoisetkin asiat menevät useimmille kuluttajille totena. En siis tarkoita nyt tässä tapauksessa pelkästään faktavirheitä tai tutkimuksia johon on tai ei ole viitattu, vaan kielellistä esityspalaa, jolla halutaan antaa kierrellen ja kaarrellen tietty mielikuva. Tämä on sellainen asia, joka ainakin itseäni kuluttaja ärsyttää hyvin paljon. Tässä esimerkki alla, joka tuli vastaan HA:n sivuilla kuin kävin mielenkiinnosta katsomassa ne toissapäivänä.

    ”Vuodesta 1985 hän on tutkinut hiusjuuria lääketieteellisellä mikroskoopilla, selvittääkseen hiustenlähdön eri syitä ja hän on kehittänyt menetelmiä hiusten ja hiuspohjaongelmien hoitamiseksi.” Missään virkkeen kohdassa ei todeta, että syyt hiustenlähtöön olisi löydetty tai että sitä edes osattaisiin hoitaa. Miksi käytetty sana on lääketieteellinen mikroskooppi? Miksei pelkkä mikroskooppi? Tietenkin siksi, että mieli linkittää sanan lääketieteellinen siihen, että taustalla tutkijana on ollut joku lääkäri. Virkkeessä vain mainitaan, että hiustenlähdön syitä on tutkittu ja sen jälkeen todetaan, että on kehitetty menetelmiä hiusten ja hiuspohjan hoitamiseksi (huom. ei hiustenlähdön hoitamiseksi). Mutta kun kaksi lausetta liitetään yhteen samaan virkkeeseen edellä esitetyn tavoin, niin totta kai tarkoitus on antaa ymmärtää, että A: asiaa on tutkittu syiden selvittämiseksi, B: syyt on selvitetty ja löydetty (osoitettu) ja C: syytä hoidetaan, jolloin ongelma poistuu. Eli tavallaan annetaan ymmärtää, että mikroskoopilla on löydetty hiustenlähtöön vaikuttavat syyt ja ne osataan nyt hoitaa.

    Aikoinaan jo aikaa sitten, kun ostin eri tuotteita imetyksen aikaiseen hiustenlähtöön, niin yksi tuotteista oli nimeltä mainitsemattomat tunnetun merkin hiusravinnekapselit. En voi enää löytää sitä tietoa mistään, mutta olen 99% varma, että silloin tuotetta mainostettiin nimenomaan hiustenlähtöön ja uusien hiusten kasvamiseen liittyen. Nyt nuo mainoslauseet on poistettu ja mainosteksteihin on esitetty vain yleistä puhetta hiusten hyvinvoinnista ym. Ainoat konkreettiset hiustenlähtöön tai uusien hiusten kasvamiseen liittyvät tekstit on esitetty käyttäjäpalautteen alla, eli tyyliin nimetön käyttäjä on sanonut, että ”hiuksen tuntuvat kasvaneen entistä nopeammin.” Eli missään kohtaa ei sanota tuotteen kasvattavan uusia hiuksia tai nopeuttavan hiustenkasvua tai vähentävän hiustenlähtöä (mikä ymmärtääkseni tarkoittaa käytännössä sitä, ettei ole ainuttakaan koetta, jossa valmisteen teho olisi tieteellisesti todistettu), mutta koko tuotteesta saa silti vahvasti sellaisen kuvan mainosten kautta. Sivuilla kerrotaan erinäisiä faktoja, jotka lukijan mieli käytännössä linkittää yhteen, vaikka missään ei sanota niiden liittyvän toisiinsa. Jos valmistaja joutuisi vastaamaan kysymykseen: Vähentääkö tuote todistetusti tai edes todennäköisesti hiustenlähtöä ja kasvattaako se uusia hiuksia, niin vastaus olisi pakostikin ei.

    Saatan olla väärässä, mutta muistaakseni olen lukenut jostain, että moniin esteettisiin ”ongelmiin”, kuten esimerkiksi ihon ryppyihin ja ohuisiin hiuksiin ei vain ole olemassa mitään ihmelääkettä, mutta ihmisten tarve uskoa sellaiseen on niin valtava, että mieli kiertää faktat ja järjen. Ihminen lukee loppujen lopuksi sen mitä haluaa lukea.

    • Sanni

      Olipa taas hyvä kommentti johon en ikäväkseni (taaskaan) ehdi syvemmin ja pidemmän kaavan mukaan vastata (yritän muuten nykyään olla enää avamatta läppäriä kello 19 jälkeen ylipäänsä… ^_^ että illat rauhoitettaisiin sosiaaliseen yhdessäoloon), mutta noita ihan samoja ajatuksia nousi minunkin päähäni kun luin HA’n sivujen esittelytekstiä. Juuri tuo ”lääketieteellinen mikroskooppi” tarttui erityisesti silmään koska tuntuu ihan epäolennaiselta korostaa jonkun instrumentin lääketieteellisyyttä, mutta tässä tapauksessa se luo asiakkaalle nimenomaan assosiaation lääketieteeseen ja tieteelliseen tutkimukseen. (By the way, Hagros-Koski korosti vastauksissaan tutkimuksiaan koskien, että tutkimusprojekteissa on kuitenkin aina ollut mukana lääkäreitä….En sitten tiedä tekeekö se tutkimuksista sen tieteellisempiä, mutta ainakaan hän ei siis ole pelkästään yksinään tutkiskellut. Tietysti epäselväksi jää, millainen rooli lääkäreillä on tutkimuksessa ylipäänsä ollut…)

  7. RipRap

    Mä en näemmä malta nostaa lusikkaani tästä sopasta ? mutta siis viimeisimpiin kommentteihin kommentoidakseni että medialukutaitoa opetetaan uuden opetussuunnitelman mukaan kouluissa ja se on yhdistetty kaikkien aineiden opetukseen. Lisäksi uusi kirjastolaki määrittää kirjastoille yhä suuremman vastuun/tehtävän mediakasvatuksessa. Koulut vastaavat siis oppilaiden/opiskelijoiden medialukutaidosta ja kirjastot kaikkien. Eli ei sitä asiaa nyt ihan virran vietäväksi ole jätetty ?

    • Sanni

      medialukutaitoa opetetaan uuden opetussuunnitelman mukaan kouluissa ja se on yhdistetty kaikkien aineiden opetukseen.

      Tämähän on tosi hyvä juttu :)

  8. Kati

    Pisti silmään tuo että yleensä voita voi syödä, mutta kermaa kehotetaan välttämään aina. Mistäs voi tehdään? Kermasta;)

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.